Labor court dismisses claim that strike-related port inactivity exempts start/stop work overtime pay under collective agreement.

Satama- ja ahtausalan lakon aikana satamatyönjohtajat eivät olleet tehneet aloittamis- ja lopettamistyötä ylityönä. Ahtaajien ollessa lakossa satamaliikenne oli lisäksi ollut työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetulla tavalla pysähdyksissä. Työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan satamatyönjohtajille aloittamis- ja lopettamistyön korvausta ahtaajien lakon ajalta.

Kanne hylätty.

Kantaja Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT r.y. Vastaaja Suomen Lastauttajain Liitto SLL r.y. Kuultava Oy Hacklin Ltd.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.1.1990 tehdyssä 1.3.1990 29.2.1992 voimassa olevaksi sovitussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § YLITYÖ Ylityöksi luetaan kaikki säännöllisen työajan enimmäisrajat ylittävä työ. Aloittamisja lopettamistyöstä, johon luetaan kuuluvaksi työntekijöiden työhön ottaminen, työvälineiden tuomisen ja poisviemisen valvonta ja muu vastaava toiminta, työlistojen ja raporttien laatiminen sekä työkirjan puhtaaksikirjoittaminen, joka tapahtuu välittömästi ennen tai jälkeen kun työnjohtajan johdettavien ja valvottavien työaika alkaa tai päättyy, enintään 3 tuntia viikossa, suoritetaan kullekin työnjohtajalle aloittamis- ja lopettamistöistä kokonaiskuukausikorvauksena Helsingin satamassa 555 markkaa kuukaudessa ja muissa satamissa 505 markkaa kuukaudessa. Aloittamis- ja lopettamistyökorvausta ei suoriteta satamaliikenteen ollessa pysähdyksissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § VUOSILOMA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintä 1

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin tarkoittamasta aloittamis- ja lopettamistöiden kuukausikorvauksesta suoritetaan myös lomaraha edellyttäen, että kokonaiskuukausikorvauksen maksamisen edellytykset muutoin ovat olemassa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § ALOITTAMIS- JA LOPETTAMISTYÖTÄSMENNYS Työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentissa mainittujen aloittamis- ja lopettamistöiden osalta todettiin selvennyksenä:

1. aloittamis- ja lopettamistöihin luetaan kuuluviksi työntekijöiden työhönottaminen, työvälineiden tuomisen ja poisviemisen valvonta, muu vastaava töitten aloittamiseen ja lopettamiseen liittyvä toiminta, työlistojen ja raporttien laatiminen sekä työkirjan puhtaaksikirjoittaminen, jotka em. aloittamisja lopettamistyöt tapahtuvat välittömästi ennen tai jälkeen kun työnjohtajan johdettavien ja valvottavien työaika alkaa tai päättyy.

2. em. aloittamis- ja lopettamistyöstä suoritettava kuukausikorvaus kattaa säännöllisen työajan yhteydessä ylityönä suoritettavan aloittamis- ja lopettamistyön 5 työpäivän osalta/viikko. 5 päivää ylittäviltä työpäiviltä/viikko tehdystä aloittamis- ja lopettamistyöstä suoritetaan päiväkohtainen korvaus I pkl 44 mk ja II pkl 43 mk. (Sunnuntaina tai viikon toisena vapaapäivänä).

3. aloittamis- ja lopettamistyöstä suoritettava kuukausikorvaus maksetaan myös siltä ajalta, jolta työnantaja työehtosopimuksen 13 §:n perusteella on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT on Suomen Lastauttajain Liitto SLL:ää vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n julistaman satama- ja ahtausalaa koskeneen valtakunnallisen työtaistelun vuoksi Oy Hacklin Ltd:n työntekijät olivat aloittaneet lakon 3.6.1991. Heti työntekijöiden lakon alettua Oy Hacklin Ltd. oli lopettanut aloittamis- ja lopettamistyökorvauksen maksamisen työnjohtajille. Muun palkan maksamisen työnjohtajille yhtiö oli keskeyttänyt työsopimuslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitettujen kahden viikon kuluttua lakon alkamisesta.

Osapuolten neuvottelut asiasta olivat päättyneet erimielisyyteen. Oy Hacklin Ltd:n 37 työnjohtajaa oli siirtänyt palkkasaatavansa työntekijäliiton perittäväksi siltä kahden viikon ajalta, jolta työnantaja oli muun palkan jo maksanut.

Aloittamis- ja lopettamiskorvaus olisi tullut maksaa ahtaajien lakosta huolimatta työssä olleille Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n jäsenille. Kysymyksessä oli kuukausipalkkaan kuuluva kiinteä lisä, joka maksettiin myös sairaus- ja vuosiloma-ajalta. Työehtosopimuksen mukaan peruste lisän maksamisen keskeyttämiselle saattoi olla satamaliikenteen keskeytyminen, mitä ahtaajien lakon vuoksi Porin Mäntyluodon satamassa ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Käytäntönä oli ollut, että lisä oli satamatyönjohtajille maksettu lukuun ottamatta tilanteita, joissa satamahallinnon päätöksellä satama oli suljettu esimerkiksi jääesteiden vuoksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työpaikan työntekijöiden lakkoa ei ole pidettävä sellaisena seikkana, joka poistaa työnantajan velvollisuuden maksaa työnjohtajalle työehtosopimuksen mukaista aloittamis- ja lopettamistyökorvausta, jos lisä hänelle normaalisti kuuluu ja palkka muutenkin on maksettava.

Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT on vaatinut Oy Hacklin Ltd:n velvoittamista suorittamaan Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:lle, jolle toimihenkilöt olivat siirtäneet aloittamis- ja lopettamistyökorvaukseen perustuvat palkkasaatavansa perittäväksi, 6 992,36 markkaa 16 prosentin korkoineen 1.7.1991 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Lastauttajain Liitto SLL on Ahtaus- ja Huolintaalan Tekniset AHT:n kanteeseen vastatessaan lausunut, että työehtosopimuksen 9 §:ssä oli säännelty ylityö ja siitä maksettava palkka. Määräyksessä oli todettu, että ylityöksi luettiin kaikki säännöllisen työajan enimmäisrajat ylittävä työ, siis myös säännöllisen työajan enimmäisrajat ylittävä aloittamis- ja lopettamistyö, mistä työstä oli sovittu maksettavaksi kokonaiskuukausikorvaus.

Kokonaiskuukausikorvaus oli sovittu maksettavaksi nimenomaan tehdystä säännöllisen työajan ylittävästä työstä. Tämä ilmeni myös ennen vuotta 1989 solmituista työehtosopimuksista, joissa oli sovittu, ettei mainittua korvausta makseta satamaliikenteen ollessa pysähdyksissä, vuosiloman ajalta eikä yli viikon kestävältä sairausajalta.

Vuoden 1989 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT oli esittänyt työehtosopimuksen 9 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että aloittamis- ja lopettamistyökorvaus maksettaisiin aina kaikissa satamissa kuukausikorvauksena, paitsi satamaliikenteen ollessa pysähdyksissä. Muutosesityksen sanamuoto osoitti selvästi, että myös kantajaliitto oli tulkinnut ylityömääräystä siten, että kuukausikorvaus maksettiin vain tehdystä aloittamis- ja lopettamistyöstä.

Työehtosopimusneuvottelujen tuloksena työehtosopimuksen 9 § oli muutettu nykyiseen muotoonsa. Neuvotteluissa oli sovittu kokonaiskuukausikorvaus maksettavaksi myös vuosiloman ja sairauden ajalta, mutta mistään muusta uudesta tulkinnasta ei ollut neuvoteltu. Muutoksen jälkeenkin määräyksen tulkinta oli entinen ja korvaus maksettiin vain tehdystä aloittamis- ja lopettamistyöstä.

Tulkinnan muuttumattomuutta osoitti allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n yhteyteen muutoksen johdosta otettu uusi määräys, jonka mukaan kuukausikorvaus maksettiin myös siltä ajalta, jolta työnantaja oli velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Myös työehtosopimuksen vuosilomaa koskevan 12 §:n pöytäkirjamerkintään 1. oli tehty lomarahaa koskeva työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin muutoksesta johtunut lisäys, jossa nimenomaan todettiin, että kuukausikorvauksesta suoritettiin lomaraha edellyttäen, että kokonaiskuukausikorvauksen maksamisen edellytykset muutoin olivat olemassa. Mikäli työehtosopimuksen 9 §:n tulkinta olisi kantajaliiton väittämän laajuinen, ei näin yksityiskohtaisia kirjauksia tapahtuneista muutoksista olisi tehty, koska kirjaukset osoittivat, että kuukausikorvaus maksettaisiin vain sovituissa kahdessa tapauksessa.

Se seikka, että kokonaiskuukausikorvaus maksettiin ainoastaan tehdystä ylityöstä eli siltä ajalta, jona aloittamis- ja lopettamistyötä tehtiin, ilmeni selvästi myös työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjoista, joissa oli todettu, mistä työstä korvaus maksettiin. Tämä sama periaate ilmeni myös allekirjoituspöytäkirjojen 6 §:n 2 momentin kokonaiskuukausikorvausta koskevista määräyksistä viikonloppuisin tehtävän työn osalta ja jo mainitusta allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 3 momentista.

Kantajaliitto oli pyrkinyt laajentamaan työehtosopimuksen 9 §:n määräyksen tulkintaa väittämällä, että sanonnalla "satamaliikenteen ollessa pysähdyksissä" edellytettäisiin satamahallinnon päätöstä koko sataman sulkemisesta ennen kuin kokonaiskuukausikorvausta ei tarvitsisi maksaa. Tämä kantajaliiton tulkinta oli sekä vastoin määräyksen selvää sanamuotoa että niitä yleisiä säännöksiä, jotka koskivat ylityökorvauksen maksamista.

Sen, että kokonaiskuukausikorvaus tuli maksaa ainoastaan ajalta, jona korvauksen piiriin kuuluvia töitä tehtiin, osoitti myös Oy Hacklin Ltd:n käytäntö aikaisempien satama- ja ahtausalan lakkojen tai lakonuhkien ajalta. Oy Hacklin Ltd. oli keskeyttänyt edellisen satama- ja ahtausalan lakon aikana 3.4. - 2.5.1976 aloittamis- ja lopettamistyökorvauksen maksamisen lakon alettua ja sama ohjeistus oli annettu aina, kun oli näyttänyt ilmeiseltä, että satama- ja ahtausalan lakko oli ollut alkamassa.

Työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin sanamuoto samoin kuin allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n aloittamis- ja lopettamistyötä koskeva täsmennys osoittivat selvästi, että aloittamis- ja lopettamistyökorvaus oli korvaus tehdystä ylityöstä eikä kiinteästi kuukausipalkkaan kuuluva aina maksettava osa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Lastauttajain Liitto SLL on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Lakon aikana kesäkuussa 1991 ei satamaliikenne ollut ollut pysähdyksissä Porin satamassa, vaan satamassa oli muun muassa lastattu ja sieltä oli poistunut eräs rikkihappolaiva.

VASTAAJAN LISÄVASTINE

Suomen Lastauttajain Liitto SLL on vielä lausunut, että aloittamis- ja lopettamistyökorvaus maksettiin ainoastaan silloin, kun aloittamis- ja lopettamistöitä oli ollut mahdollista tehdä. Ellei mainitun työn tekeminen ollut ollut mahdollista, ei korvausta työehtosopimuksen mukaan tullut myöskään maksaa.

Kantajaliiton lausuma, että aloittamis- ja lopettamistyökorvausta maksettiin myös pekkasvapaiden ajalta, johtui siitä, että työajan lyhennyssopimuksen mukaisesti työaikaa lyhennettiin ansiotasoa alentamatta. Isyyslomaa ei alan työehtosopimus tuntenut, joten tältä osin kantajaliiton väitteeseen vastaaminen työehtosopimuksen tulkitsemiseksi ei ollut mahdollista.

Liittojen välillä ei ollut sovittu, että sanonnalla satamaliikenteen ollessa pysähdyksissä tarkoitettaisiin satamahallinnon antamaa päätöstä sataman sulkemisesta, eikä tästä asiasta ollut liittojen välillä aikaisemmin edes keskusteltu. Toisaalta työehtosopimuksen sanonta satamaliikenteen pysähdyksissä olemisesta tuki vastaajaliiton kantaa siitä, että aloittamis- ja lopettamistyökorvausta ei maksettu silloin kun mainitun työn tekemisen edellytykset puuttuivat eli kun satamaliikenne oli pysähtynyt. Pysähtymisen syytä ei työehtosopimuksessa ollut edes pyritty määrittelemään.

Kesäkuussa 1991 lakon aikana oli vain yksi laiva lähtenyt Porin satamasta. Omistajat olivat itse lastanneet laivan nestemäisellä rikkihapolla siten, että he olivat yhdistäneet johdot laivaan ja säädelleet venttiileitä ja saaneet laivan lastatuksi, minkä jälkeen laiva oli poistunut satamasta. Tämän laivan lastaamiseen ei ollut osallistunut ahtausalan työntekijöitä.

Jos työnteko satamassa oli estynyt, ei korvausta maksettu. Jos satamassa ei ollut lastattavaa, korvauksen maksaminen ratkesi sillä, oliko mahdollista tehdä lastaustyötä.

Vuoden 1976 työehtosopimuksessa oli ollut samansisältöinen määräys kuin vuonna 1990 tehdyn työehtosopimuksen 9 §:ssä. Vuonna 1976 työehtosopimuksen solmimisen jälkeen oli ollut vastaava tilanne, kun ahtausalan lakko oli alkanut, ja Oy Hacklin Ltd. ei tuolloinkaan ollut maksanut aloittamis- ja lopettamistyökorvausta, eikä siitä myöhemmin ollut kiisteltykään. Vuoden 1976 käytäntö oli yksi peruste, minkä takia yhtiö ei vuonna 1991 ollut korvausta maksanut.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Oy Hacklin Ltd. on osaltaan yhtynyt Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n puolesta lausuttuun.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja kuultava ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi laillisine korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen ylityötä koskevan 9 §:n 1 momentin mukaan aloittamis- ja lopettamistyöstä suoritetaan työnjohtajalle kokonaiskuukausikorvaus, jonka suuruus on muissa satamissa kuin Helsingin satamassa 505 markkaa kuukaudessa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n 3.6.1991 alkaen toimeenpaneman satama- ja ahtausalaa koskeneen lakon alettua Oy Hacklin Ltd. ei ole ajalta 3.6. - 15.6.199 1 maksanut aloittamis- ja lopettamistyökorvausta Porin Mäntyluodon satamassa työskennelleille työnjohtajilleen, jotka ovat Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n jäseniä ja jotka ovat olleet työssä 15.6.1991 saakka, jolloin palkanmaksu heille on keskeytetty. Yhtiö on perustellut aloittamis- ja lopettamistyökorvauksen maksamatta jättämistä muun muassa sillä, että työehtosopimuksen 9 §:n mukaan korvaus maksetaan säännöllisen työajan ylittävästä työstä. Yhtiön mukaan satamaliikenne Porin Mäntyluodon satamassa oli lakon aikana lisäksi ollut pysähdyksissä.

Työnjohtajat ovat siirtäneet maksamatta jääneet aloittamis- ja lopettamistyökorvaukset yhteensä 6.992,36 markkaa perittäviksi Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset r. y:lle.

Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT:n mielestä aloittamis- ja lopettamistyökorvaus olisi tullut maksaa kanteessa tarkoitetuille työnjohtajille, sillä korvaus voitiin jättää maksamatta ainoastaan tilanteessa, jossa satama on suljettu satamahallinnon päätöksellä esimerkiksi jääesteiden vuoksi. Lakon aikana Mäntyluodon satamassa laivat olivat voineet vapaasti tulla ja lähteä ja yksi alus oli omistajiensa toimesta lastattu ja laiva oli poistunut satamasta, joten satamaliikenne ei ollut ollut keskeytyneenä. Kantajaliiton mielestä aloittamis- ja lopettamistyökorvaus on kuukausipalkkaan kuuluva kiinteä lisä, joka maksetaan aina silloin, kun palkanmaksun edellytykset muutoin täyttyvät.

Työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin mukaan ylityöksi luetaan kaikki säännöllisen työajan enimmäismäärät ylittävä työ. Aloittamis- ja lopettamistyöhön luetaan kuuluvaksi työntekijöiden työhön ottaminen, työvälineiden tuomisen ja poisviemisen valvonta ja muu vastaava toiminta, työlistojen ja raporttien laatiminen sekä työkirjan puhtaaksikirjoittaminen, joka tapahtuu välittömästi ennen tai jälkeen, kun työnjohtajan johdettavien ja valvottavien työaika alkaa tai päättyy, enintään kolme tuntia viikossa. Aloittamis- ja lopettamistyökorvausta ei sopimusmääräyksen mukaan suoriteta satamaliikenteen ollessa pysähdyksissä.

Työehtosopimuksen 12 §:n pöytäkirjamerkintä 1:n mukaan aloittamis- ja lopettamistöiden kuukausikorvauksesta suoritetaan myös lomaraha edellyttäen, että kokonaiskuukausikorvauksen maksamisen edellytykset muutoin ovat olemassa.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n mukaan aloittamis- ja lopettamistyöstä suoritettava kuukausikorvaus kattaa säännöllisen työajan yhteydessä ylityönä suoritettavan aloittamis- ja lopettamistyön viiden työpäivän osalta viikossa. Viisi päivää ylittäviltä työpäiviltä viikossa eli sunnuntaina tai viikon toisena vapaapäivänä tehdystä aloittamis- ja lopettamistyöstä on sovittu suoritettavaksi eri korvaus. Edelleen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu aloittamis- ja lopettamistyöstä suoritettavan kuukausikorvauksen maksamisesta myös siltä ajalta, jolta työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan sairausajan palkan.

Aloittamis- ja lopettamistyön maksamisen edellytykset ovat olleet edellä selostetun sisältöiset ensikerran 1.3.1989 - 28.2.1990 voimassa olleessa työehtosopimuksessa. Sitä edeltäneen työehtosopimuksen mukaan korvausta ei suoritettu satamaliikenteen ollessa pysähdyksissä, lomaajalta eikä yli viikon kestävältä sairausajalta.

Suomen Lastauttajain Liitto SLL:n johtaja, joka on myös osallistunut vuoden 1989 työehtosopimusneuvotteluihin, on todistajana kertonut työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentissa mainittujen aloittamis- ja lopettamistyökorvauksen maksamisen edellytysten saaneen nykyisen sisältönsä työnantajaliiton ehdotuksesta. Muutos oli tehty poistamalla lomaja sairausaikaa koskeneet rajoitukset ja muutoksen tarkoituksena oli ollut yhtenäistää eri satamissa vallinnut erilainen käytäntö. Todistajan mukaan muutoksella ei ollut tarkoitettu muuttaa sopimusmääräystä muulla tavoin eikä aloittamis- ja lopettamistyön korvaus ollut muutoksen jälkeenkään kuukausipalkan kiinteä lisä.

Vuoden 1989 työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys ei tue sitä kantajaliiton kantaa, jonka mukaan aloittamis- ja lopettamistyön korvaus olisi tarkoitettu kuukausipalkan kiinteäksi lisäksi. Työehtosopimuksen 12 §:n pöytäkirjamerkintä 1:stä, jonka mukaan lomarahan suorittaminen korvauksesta edellyttää, että kokonaiskuukausikorvauksen maksamisen edellytykset muutoin ovat olemassa, samoin kuin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n täsmennysmääritelmistä voidaan sitä vastoin päätellä korvauksen maksamisen edellyttävän aloittamis- ja lopettamistyön tekemistä ylityönä. Ei ole myöskään selvitetty sopimusosapuolten tarkoituksen olleen, että työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin viimeisessä virkkeessä mainittu satamaliikenteen pysähdyksissä oleminen tarkoittaisi vain viranomaisen päätöksellä tapahtuvaa satamaliikenteen keskeytymistä.

Satama- ja ahtausalan lakon aikana 3.6. - 15.6.1991 Mäntyluodon sataman satamatyönjohtajat eivät ole tehneet aloittamis- ja lopettamistyötä ylityönä, vaan heidän työaikansa kello 7 - 15.30 on vastannut työehtosopimuksen 7 §:n mukaista säännöllistä työaikaa. Ahtaajien ollessa lakossa satamaliikenne on lisäksi työtuomioistuimen mielestä ollut työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla pysähdyksissä. Oy Hacklin Ltd. ei niin ollen ole velvollinen sanotulta ajalta maksamaan satamatyönjohtajilleen viimeksi mainitussa sopimuskohdassa tarkoitettua aloittamis- ja lopettamistyökorvausta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laadun vuoksi Suomen Lastauttajain Liitto SLL saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Rihto, Virtanen, Kontio, Leivo ja Vertanen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.