Labour Court rules annual leave pay based on collective agreement average wage including contract completion bases.

Sähköasennusalalla työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus oli maksettava lomapalkkasopimuksessa tarkoitetun keskituntiansion perusteella, jota määritettäessä urakan loppupohjat oli otettava huomioon sen lomanmääräytymisvuoden palkassa, minkä aikana ne oli maksettu tai olivat erääntyneet maksettaviksi. Lomautetun työntekijän irtisanomisajan palkka samoin kuin työntekijän työajan lyhennysraha oli maksettava alan työehtosopimuksen määräyksessä tarkoitetun keskituntiansion mukaan.

Kun kysymys odotusajan palkan osalta ei ollut asiasta, joka edellyttäisi erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta, ei työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n säännökset huomioon ottaen asiasta ollut annettu lausuntoa.

Kuultavat Sähkö- ja telealan työnantajaliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto r.y. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähkö ja telealan työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välisessä 14.1.1990 allekirjoitetussa sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § KESKUSLIITTOJEN SEKÄ TÄMÄN TYÖEHTOSOPIMUKSEN OSAPUOLTEN VÄLISET SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen ja tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä solmittuja erillisiä sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 Lomapalkkasopimus (LPS)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 Työajan lyhentäminen (kokonaisuudessaan)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B URAKKATYÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1.4 Urakkapalkka

Urakkatyötä tehtäessä työntekijän urakkapalkka määräytyy työn tuottavuuden mukaan.

Työaikainen urakkapalkka muodostuu normaalituntipalkasta ja urakkaennakoista, joita maksettaessa tulee työn tuottavuutta tarkkailla siten, ettei työn valmistuttua maksettava osuus ole n. 15 % suurempi urakan kokonaishinnasta.

Urakkatyössä on 26 %:lla korotettu normaalituntipalkka taattu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

URAKKASUMMAN MAKSAMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10.2 Työn valmistuttua

Sen jälkeen kun työ on valmistunut ja urakkalaskelmat on esitetty, on se osa urakkasummasta, josta osapuolet ovat yksimielisiä, jaettava ja maksettava työntekijöille normaalin palkanmaksun yhteydessä viivyttelemättä.

Yksikköhinnoitellun työn urakkasumman jäljelle jäänyt osa on kokonaan selvitettävä 30 arkipäivän aikana em. ajankohdasta. Lyhytaikaisissa töissä on loppuselvittelyn tapahduttava 10 arkipäivän aikana em. ajankohdasta.

Lopullisen urakkasumman selvitykseen tarvittavasta ajasta kuuluu urakkaan 10 työpäivää luettuna työn valmistumisesta ja urakkalaskelman esittämisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10.4 Selvittelyn ja maksun viivästyminen

Urakan loppuselvittelyn viivästyessä yli kohdassa 10.2 mainitun aikamäärän (10 työpäivää) maksetaan ylittävältä ajalta em. työhön osallistuville työntekijälle niin kuin urakan keskeyttävistä töistä.

Mikäli urakkasumman jäljelle jääneen osan maksaminen viivästyy sovituista selvitysajoista (30/10 arkipäivää) ja normaalista palkanmaksuajasta on tähän summaan lisättävä korkoa korkolain 28.2.1982 n:o 633 mukaisesti, mikäli ei toisin sovita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

E. Keskituntiansio

1 Keskituntiansiona käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan (liite no 6) laskettua vuosilomakeskituntiansiota, joka korotetaan 9 %:lla. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.1989 31.3.1990 vuosilomakeskituntiansiota korotetaan 10 %:lla.

Lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on se, joka päättyy 31.3. tai lähinnä sitä ennen. Korotusprosentilla korjattu keskituntiansio astuu voimaan, kun liitot ovat sopineet korotusprosentin suuruuden.

2 Työntekijälle, jolle ei vielä ole laskettu edellä kohdassa 1 mainittua vuosilomakeskituntiansiota, lasketaan keskituntiansio joka toinen palkanmaksukausi työsuhteen alusta lukien kuten lomapalkkasopimuksen 2 § edellyttää vuosilomakorvauksen laskettavaksi. Näin saatua keskituntiansiota käytetään sellaisenaan kaksi seuraavaa palkanmaksukautta. Työsuhteen alussa keskituntiansiotunnit korvataan takautuvasti ensimmäisellä lasketulla keskituntiansiolla kun se saadaan lasketuksi.

3 Keskituntiansion tulee olla vähintään normaalituntipalkan suuruinen.

4 Mikäli työntekijän palkkaryhmä muuttuu sopimuskauden aikana, tarkistetaan hänen keskituntiansionsa siten, että sitä korotetaan hänen perustuntipalkkojensa suhteessa (Uusi KTA = uusi PTP:vanha PTP x vanha KTA).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa lomapalkkasopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuunottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa työajan lyhentämistä koskevassa välityslautakunnan päätöksessä on muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.4 Menettely työsuhteen päättyessä

Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu ja maksettu vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan takaisin sen määrän, joka hänelle tästä syystä on liikaa suoritettu. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta palkasta.

5.5 Ansionmenetyksen korvaus

Vapaapäiviltä suoritetaan korvaus keskituntiansion mukaan. Kuukausipalkkaiset saavat kuukausipalkkansa vähentymättömänä. Maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä vapaapäivää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, tai toisena näistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta tai reservinharjoituksesta tai muusta näihin verrattavasta syystä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Sähköasentajat Lauri Pekka Artturi Helttunen, Martti Eemeli Piironen, Yrjö Vesa Ilmari Kokkonen, Jouko Jaakko Kinnunen, Pekka Tapio Juntunen, Juha Olavi Toivanen, Pertti Kalervo Kinnunen, Seppo Heljo Aukusti Heikkinen, Seppo Erkki Seppänen, Pentti Jorma Olavi Willman, Jukka Kari Romppainen, Pertti Antero Matero, Jari Tuomo Tapani Tuononen ja Kauko Johannes Kinnunen ovat Kainuun työvoimapiirin toimistoa Suomen valtion edustajana ja Sähkö-Ämmät Ky:n konkurssipesää vastaan ajamassaan kanteessa ja sitä kehitellessään muun ohessa lausuneet, että kukin heistä oli valvonut Sähkö-Ämmät Ky:n konkurssissa palkkasaataviaan yhtiöltä. Kainuun työvoimapiirin toimisto oli riitauttanut kantajien saatavat, jolloin kantajat oli osoitettu eri oikeudenkäynnillä näyttämään toteen saatavansa.

Konkurssissa valvotut saatavat olivat pääasiassa niitä, joita Kainuun työvoimapiirin toimisto ei ollut hyväksynyt palkkaturvasta maksettaviksi. Erimielisyydet saatavista koskivat toisaalta sitä, minkä tuntipalkan mukaan eri saatavat oli laskettava ja eräiden kantajien osalta heidän oikeuttaan odotusajan palkkaan.

Irtisanomisajan palkka oli suoritettu aikatyöpalkan mukaisesti. Irtisanomisajan palkka tuli kuitenkin laskea sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 §:n 12 E 1 -kohdan määrittelemän keskituntiansion mukaisesti. Kysymyksessä olevalta ajalta keskituntiansio oli ollut työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti laskettava siten, että edellisen lomanmääräytymisvuoden vuosilomakeskituntiansiota korotettiin kahdeksalla prosentilla. Keskituntiansiota sovellettiin työehtosopimuksen mukaan laskettaessa muun muassa arkipyhäkorvauksia, itsenäisyyspäivän palkkaa ja sairausloman palkkaa. Irtisanomisajan palkka oli suoritettava täyttä palkkaa vastaavasti, jolloin perusteena voi olla ainoastaan keskituntiansio. Myös odotusajan palkka oli laskettava keskituntiansion mukaan.

Työajan lyhentämisestä oli määräys sähköasennusalan työehtosopimuksen liitteenä olevassa välityslautakunnan päätöksessä. Sen 5.5 kohdan mukaan vapaapäiviltä suoritettiin korvaus keskituntiansion mukaan. Tältä osin viitattiin siihen, mitä edellä oli todettu työehtosopimuksen keskituntiansion laskemista koskevasta määräyksestä. Työajan lyhennyskorvaukset oli kuitenkin suoritettu palkkaturvasta käyttäen vuosilomakeskituntiansiota.

KAINUUN TYÖVOIMAPIIRIN TOIMISTON VASTINE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Kainuun työvoimapiirin toimisto on muun ohessa lausunut, että kaikkia kanteessa tarkoitettuja saatavia oli haettu palkkaturvasta, mutta hakemukset oli jouduttu hylkäämään, koska ne olivat olleet puutteellisia tai epäselviä. Saatavat eivät olleet perustuneet myöskään yhtiön kirjanpitoon.

Irtisanomisajan palkkaa ja odotusajan palkkaa koskevat vaatimukset kiistettiin kaikkien työntekijöiden osalta. Irtisanomisajan palkkaa ei tullut laskea keskituntiansion mukaisesti. Työntekijät eivät olleet tehneet irtisanomisaikana mitään urakkaa, joten irtisanomisajan palkan laskentaperusteena tuli käyttää normaalia tuntipalkkaa.

Odotusajan palkat tuli suorittaa saman periaatteen mukaan kuin irtisanomisajan palkatkin. Sekä urakka- että aikapalkalla työskentelevän työntekijän odotusajan palkka tuli määrätä aikapalkan perusteella, ellei muusta menettelystä ollut sovittu. Konkurssihallinnon ilmoituksen mukaan mistään muusta kuin tuntipalkasta ei ollut sovittu.

Oikeuden harkintaan jätettiin työajan lyhennyskorvausten laskentaperusteen määräytyminen.

SÄHKÖ-ÄMMÄT KY:N KONKURSSIPESÄN VASTINE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Sähkö-Ämmät Ky:n konkurssipesä on muun ohessa lausunut, että yhtiön konkurssissa oli annettu konkurssituomio 11.12.1991. Konkurssituomiossa EOA 4 §:n mukaisella etuoikeudella oli vahvistettu maksettavaksi työpalkkasaatavia Kainuun työvoimapiirin toimistolle 298 593,88 markkaa korkoineen kuin myös Heikkiselle 7 262,56 markkaa korkoineen. Muut palkkasaatavia koskevat valvonnat oli riitautettu sen johdosta, mitä Kainuun työvoimapiirin toimisto oli esiinhuudossa valvontaa kohtaan muistuttanut.

Kaikki riitautetut palkkavelkojat olivat aikanaan hakeneet saataviaan palkkaturvasta, jossa ne oli hylätty ja annettu valvontaohjaus palkkaturvahakemuksen epäselvyyden vuoksi. Lisäksi saatavat olivat osin olleet sellaisia, että ne eivät olleet perustuneet velallisyhtiön palkkakirjanpitoon. Ylipäätään puheena olevat asiat eivät olleet olleet edes epäselvinä tai riitaisina velallisyrityksen tiedossa eikä toisaalta työntekijät olleet tehneet puheena olevien saatavien johdosta minkäänlaisia vaatimuksia. Vasta palkkaturvahakemuksista oli voitu havaita yllättäviä ja täysin ennalta-aavistamattomia vaatimuksia.

Niin sanotut urakkavoitot eivät olleet erääntyneet vasta 1.4.1990 jälkeen, vaan ne oli katsottava erääntyneiksi sitä mukaa kuin ne olivat syntyneet. Urakkavoitot olivat syntyneet jo ennen puheena olevaa ajankohtaa eikä näin ollen lomakorvauksen laskentaperustetta voitu kohdistaa lyhyehkölle ajalle 1.4.1991 jälkeen.

Irtisanomisaikana ei ollut tehty minkäänlaista työtä, mistä voisi kuulua keskituntiansion mukainen korvaus ja näin ollen vaateet keskituntiansioon perustuvasta irtisanomisajan palkasta oli hylättävä. Työehtosopimuksen 9 §:n 12 C -kohdan mukaan tavallisena aikatyönä tehtäväksi sovitusta työstä maksetaan normaali tuntipalkka. Yhtiö tai konkurssipesä eivät milloinkaan olleet sopineet mistään sellaisesta, että maksettavaksi voisi tulla muu kuin tavallinen aikapalkka, koska mitään muuta työtä ei ollut tehty. Alan työehtosopimuksessa ei ollut sovittu siitä, että irtisanomisajalta aikatyötä tehtäessä voitaisiin saada keskituntiansioon perustuva irtisanomisajan korvaus.

Sekä urakka- että aikapalkalla työskentelevän työntekijän odotusajan palkka määrättiin aikapalkan perusteella, ellei muusta menettelystä ollut sovittu. Yhtiö eikä konkurssipesä eivät olleet sopineet mistään sellaisesta järjestelystä, että työntekijät olisivat olleet oikeutettuja odotusajan palkan osalta muuhun kuin aikapalkkaiseen korvaukseen.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

KUULTAVIEN LIITTOJEN LAUSUNNOT

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Sähkö- ja telealan työnantajaliitolle ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitolle ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välisessä sähköasennusalan työehtosopimuksessa vuosille 1990 - 1992 on 9 §:n E Keskituntiansio -kohdassa keskituntiansion määritelmä. Sähköasennusalan keskituntiansiolla tarkoitetaan määritelmän mukaan lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan laskettua vuosilomakeskituntiansiota korotettuna prosentilla, jonka liitot aina tietyksi ajanjaksoksi sopivat.

Keskituntiansiokäsite on tullut sähköasennusalan työehtosopimukseen useita vuosikymmeniä sitten, ensin ylityön korotusosan laskennan perusteeksi, sitten sairausajan palkan laskennan pohjaksi. Keskituntiansion käyttäminen työstäpoissaoloajalta palkkaa maksettaessa on aikaa myöten työntekijäliiton aloitteesta ja vaatimuksesta johtuen työehtosopimusneuvotteluissa sovittu entistä laajemmaksi. Keskituntiansion laskentatapa tosin on vuosien aikana muuttunut.

Työehtosopimuksessa on nimenomaan mainittu, jos jokin tunti, jolloin työntekijä ei ole työtään tekemässä, on haluttu korvattavaksi keskituntiansiolla. Jos mainintaa keskituntiansion käyttämisestä korvausperusteena ei löydy, korvaus suoritetaan jollain nimenomaan mainitulla muulla perusteella tai jos perustetta ei ole lainkaan mainittu, korvauksen perustana on työehtosopimuksen tarkoittama normaalituntipalkka (NTP). Normaalituntipalkkaa on myös ennen keskituntiansion käyttöönottoa käytetty muulta kuin työssäoloajalta maksettua palkkaa laskettaessa, ellei laissa tai työehtosopimuksessa ole nimenomaan muuta edellytetty. Lain tarkoittama täysi palkka rinnastuu useinmiten suoraan normaalituntipalkkaan.

Keskituntiansio, joka tavallisesti antaa työntekijälle korkeamman palkan tunnilta kuin hänen työssäoloaikanaan ansaitsema tuntipalkka on, on siis jo alunperin ollut poikkeuksellinen korvausmuoto. Työehtosopimusta tarkasteltaessa selviää, että aina kun on haluttu keskituntiansiolla jotain korvata, siitä on nimenomaisesti myös työehtosopimuksessa mainittu. Jos näin ei olisi asianlaita, työehtosopimukseen olisi kirjattu "yleissääntö" keskituntiansion käyttämisestä aina ellei muuta ole mainittu: - siis sovittu päinvastaisesta järjestelmästä.

Voidaankin todeta, että työehtosopimusta ei ole rakennettu niin, että jos ei korvausperustetta erikseen ole mainittu keskituntiansioksi, keskituntiansio otettaisiin automaattisesti aina käyttöön. Päinvastoin työehtosopimus rakentuu - kuten edellä totesimme - siten, että keskituntiansion käytöstä täytyy olla työehtosopimuksessa nimenomainen maininta, muutoin korvaus lasketaan jollain muulla perusteella.

Keskituntiansion käyttäminen lausunnossa tarkoitetuissa tilanteissa

Vuosilomapalkka. Sähköasennusalalla voimassa olevan vuosilomapalkkasopimuksen mukaan käytetään vuosilomapalkkaa laskettaessa sopimuksessa tarkoitettua vuosilomakeskituntiansiota. Tämä keskituntiansio eroaa siis edellä puheena olleesta 9 §:n E-kohdassa tarkoitetusta keskituntiansiosta siten, että viimeksi mainittu keskituntiansio on vuosilomakeskituntiansiota sovitulla prosentilla suurempi.

Lomakorvaus. Tämän osalta laskentaperusteena on samalla tavalla lomapalkkasopimuksen tarkoittama vuosilomakeskituntiansio kuin vuosilomapalkankin laskennassa.

Irtisanomisajan palkka. Lausunnossa tarkoitettuna aikana on sähköasennusalalla ollut voimassa erityinen irtisanomissuojasopimus. Vaikka tässä sopimuksessa ei olekaan määritelty sitä, millä perusteella lomautettuna olevalle ja irtisanotulle henkilölle irtisanomisajan palkka lasketaan, on Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ja sitä edeltänyt Sähkötyönantajain Liitto suositellut yrityksille työehtosopimuksen 9 §:n E-kohdassa tarkoitetun - siis vuosilomakeskituntiansiota suuremman - keskituntiansion käyttämistä. Tämä suositus perustunee aikanaan irtisanomissuojasopimusneuvotteluissa käytyihin ja siihen liittyneisiin keskusteluihin. Todettakoon, että sähköasennusalan irtisanomissuojasopimus on lakannut olemasta voimassa helmikuun loppuessa 1992, jonka jälkeen palkka nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa määritellään lain mukaan. Työssä irtisanomisaikanaan olevalle työntekijälle irtisanomisajan palkan maksuperusteena on tietysti sen hetkinen työpalkka.

Odotusajan palkka. Sähköasennusalan työehtosopimus ei määrää tai edellytä odotusajan korvaamista keskituntiansion perusteella. Asia on siis ratkaistava työsopimuslain mukaan eikä tästä asiasta lausunnon antaminen näin ollen kuulune työtuomioistuimen toimivaltaan. Todettakoon kuitenkin, että työnantajaliiton käsitys tältä osin on sama kuin mitä vastaajataho on alioikeudessa esittänyt.

Työajan lyhennysraha. Tältä osin työehtosopimuksessa on selkeä määräys korvauksen maksamisesta työehtosopimuksen 9 §:n E-kohdan tarkoittaman keskituntiansion perusteella. (Välityslautakunnan päätös työajan lyhentämisestä kohta 5.5 ansionmenetyksen korvaus.)

1.4.1991 jälkeen työntekijälle erääntyneiden urakkavoittojen huomioon ottaminen vuosilomapalkassa ja lomakorvauksessa

Sähköasennusalan työehtosopimuksen liitteenä oleva lomapalkkasopimus - joka on Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä solmittu sopimus, johon Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ovat yhtyneet - määrittelee 2 §:ssä vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena olevan keskituntiansion. Määritelmä on periaatteessa sama kuin vuosilomalain 7 §:n 5 momentissa.

Jos lomapalkkasopimuksen 2 §:n määritelmää tulkitaan siten, että katsotaan vain 1.4.1991 jälkeen erääntyneitä palkkoja ja otetaan jakajaan ainoastaan 1.4.1991 alkaneena lomanmääräytymisvuonna kertyneet työtunnit, saatetaan keskituntiansiossa joutua täysin kohtuuttomuuksiin. Voi syntyä tilanne, että työntekijälle erääntyy palkka 1.4. jälkeen eikä hänellä ole lainkaan tämän jälkeen ennen työsuhteen päättymistä työtunteja. Mikä on tällöin keskituntiansio? Edelleen voi olla tilanne se, että työntekijälle tulee urakka työntekemisestä seuranneen, 1.4. jälkeen tapahtuneen loppuselvityksen yhteydessä maksettavaksi suuri urakkavoitto, eikä hänellä ole juurikaan työtunteja 1.4. jälkeiseltä ajalta.

Vuosilomasopimuksen 2 §:ssä puhutaan lomanmääräytymisvuonna erääntyneiden palkkojen jakamisesta vastaavien työtuntien lukumäärällä. Urakkatyötä tehneen työntekijän osalta voidaan todeta, että urakkavoittoa on hänen osaltaan kertynyt kaikilta niiltä työtunneilta, jolloin hän on urakkaa tehnyt. Näin ollen vastaaviin työtunteihin tältä osin kuuluvat kaikki urakkakohteessa työskennellyt tunnit. Urakkavoitto tulee siis jakaa koko asianomaisen urakan tekemiseen käytetyillä työtunneilla, jolloin saadaan todellinen urakan keskituntiansio selvitetyksi. Tämä laskentatapa aiheuttaa sen, että nyt puheena olevanlaisissa tilanteissa joudutaan korjaamaan myös aikaisemmin käytettyä keskituntiansiota ja sillä maksettuja eriä.

Sähkö- ja telealan työnantajaliitosta samoin kuin aikaisemmasta Sähkötyönantajain liitosta on tällaisessa tilanteessa yrityksiä opastettaessa vakiintuneesti ohjattu niitä menettelemään edellä mainituin tavoin. Tästä on siis muodostunut alalle myös selkeä pitkäaikainen käytäntö.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sähköasennusalalla lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan työehtosopimuksen liitteenä n:o 6 olevan keskusjärjestöjen välisen lomapalkkasopimuksen mukaisesti. Lomapalkkasopimuksen 2 §:n mukaan lomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio. Keskituntiansio saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan työtuntien lukumäärällä.

Edellä mainitusta sopimuskohdasta selviää, että lomakorvauslaskelmassa jaettavaan voidaan ottaa kahdenlaista palkkaa. Toinen on maksettu palkka ja toinen maksettavaksi erääntynyt palkka. Tässä jutussa riitaiseksi on osoittautunut se, kumman lomanmääräytymisvuoden laskelmaan otetaan urakkavoitto (ns. loppupohjat), kun urakka on valmistunut ennen lomanmääräytymisvuoden vaihtumista ja loppupohjat ovat erääntyneet maksettavaksi lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen jälkeen.

Sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 § B.10.2 kohdan mukaan urakkavoiton se osa, jota ei ole maksettu työn kestäessä, erääntyy maksettavaksi urakan valmistuttua 30 työpäivän jälkeen seuraavana ensimmäisenä normaalina palkanmaksupäivänä. Urakan selvitykseen on varattu 30 työpäivää urakan valmistumisesta lukien. Loppupohjien erääntyminen on määritelty työehtosopimuksessa riittävän selvästi. Työehtosopimuksen 9 § B.10.4 kohdassa on jopa sovittu, mistä lukien saatavalle on maksettava viivästyskorkoa.

Asiakirjoista selviää, että riidan alaisessa tapauksessa kyseessä on palkka, jota ei ole maksettu ja joka ei myöskään ole erääntynyt maksettavaksi lomanmääräytymisvuoden 1.4.90 - 31.3.91 aikana. Näin ollen se ei ole palkkaa, joka olisi otettava huomioon mainitun lomanmääräytymisvuoden lomapalkkaa tai lomakorvausta laskettaessa. Kun sanottu saatava on erääntynyt maksettavaksi 1.4.91 tai sen jälkeen, se on otettava huomioon lomanmääräytymisvuoden 1.4.91 - 31.3.92 lomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa.

Kerrottu periaate on Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton tietojen mukaan ollut selvä ja riidaton. Sähköasennusalan toimitsijat eivät muista yhtään riitaa, jossa periaate olisi asetettu kyseenalaiseksi. Työehtosopimuksen mukaan urakkaennakoita (ns. välipohjia) tulee maksaa työn kestäessä palkanmaksun yhteydessä niin, ettei työn valmistuttua maksettava osuus ole n. 15 % suurempi urakan kokonaishinnasta. Työnantajapuoli on halunnut muuttaa sopimuskohtaa siten, että työn valmistuttua maksettava osuus tulisi suuremmaksi. Tässä riidassa työnantaja kuitenkin haluaa "kerätä rusinat pullasta".

Lomautettuna olleella irtisanotulla työntekijällä on ollut oikeus saada irtisanomisajan palkkansa keskituntiansion mukaan. Liittojen välinen tulkinta tästä on ollut yksimielinen. Keskituntiansio on laskettu lomakeskituntiansiosta, jota on korotettu liittojen sopimalla prosenttimäärällä. Määräykset tästä ovat työehtosopimuksen 9 §:n E-kohdassa.

Irtisanomissuojasopimus päättyi helmikuun 1992 lopussa eikä uutta ole vielä solmittu. Liitot ovat erimielisiä siitä, onko "sopimuksettoman" tilan aikana maksettava irtisanotulle lomautettuna olevalle työntekijälle irtisanomisajan palkka keskituntiansion vai normaalituntipalkan mukaan. Nyt käsiteltävä riita koskee kuitenkin aikaa, jolloin irtisanomissuojasopimus oli vielä voimassa.

Tässä jutussa odotusajan palkalla tarkoitetaan nähtävästi työsopimuslain 22 §:n 5. momentin mukaista odotuspäivien palkkaa. Odotuspäivien palkasta ei ole määräyksiä sähköasennusalan työehtosopimuksessa. Edellä sanotun lainkohdan mukaan työntekijällä on oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä. Keskituntiansio on työntekijän keskimääräinen täysi palkka. Se vastaa parhaiten lainsäätäjän tahtoa "täydestä palkasta" silloin, kun muuta ei näytetä.

Sitten kihlakunnanoikeus on pyytänyt lausuntoa työajan lyhennysrahasta. Työehtosopimuksen liitteenä n:o 13 olevan työajan lyhennyssopimuksen 5.4 kohdassa on määräykset menettelystä työsuhteen päättyessä. Sopimuskohdan mukaan työntekijälle on maksettava kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Edelle kirjoitetun perusteella Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. ilmoittaa kantanaan, että vuosilomapalkka ja lomakorvaus on maksettava vuosilomakeskituntiansion perusteella. Odotuspäivien palkka ja työajan lyhennysajan palkka on maksettava työehtosopimuksen 9 §:n E-kohdan tarkoittaman keskituntiansion mukaisena. Urakkavoitot erääntyvät osittain työn valmistumisen myötä (välipohjat) ja osaksi työn valmistumisen jälkeen (loppupohjat).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ovat yhteisessä 24.2.1993 päivätyssä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lausuntopyynnön tarkoittama voimassa olevan ja 10.9.1990 allekirjoitetun lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohta vastaa sekä sanamuodoltaan että sisällöltään aiemmin voimassa olleen keskusjärjestöjen 6.3.1973 allekirjoittaman lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohtaa.

Lomapalkkasopimus koskee soveltamisalamääräyksen mukaan vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työntekijöitä eräin rajoituksin. Vuosilomalaista lomapalkkasopimuksen mukainen lomapalkan laskenta poikkeaa lähinnä siten, että lomapalkkasopimuksessa käytetään laskennan perusteena lomanmääräytymisvuoden keskituntiansiota vuosilomalain keskimääräisen päiväpalkan asemesta. Sen seurauksena poikkeavat luonnollisesti lomapalkkasopimuksen mukaiset lomapäivien lukumäärään perustuvat kertoimet vuosilomalain vastaavista kertoimista.

Huolimatta laskentaperusteen erosta on lomapalkkasopimuksessa vuosilomalakia vastaavasti laskentakautena lomanmääräytymisvuosi maksu- tai erääntymisperusteisena. Toisin sanoen laskentaperusteena olevaa keskituntiansiota määritettäessä ratkaisevaa ei ole se milloin palkka on ansaittu, vaan se minkä lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettava palkka on maksettu tai erääntynyt maksettavaksi. Mikäli maksu tai erääntymisajankohta ajoittuu eri lomanmääräytymisvuodelle kuin se aika, jolloin palkkaan oikeuttava työ on tehty, tulee palkka lomapalkkasopimuksen mukaan keskituntiansiota määritettäessä kohdistaa sille lomanmääräytymisvuodelle, jonka aikana palkka on maksettu tai erääntynyt maksettavaksi.

Vastaavasti lomapalkkasopimuksen sanonnalla "jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä" tarkoitetaan laskentakauden, eli lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työtuntien lukumäärää. Tältäkin osin sopimuksen sisältö vastaa vuosilomalaissa omaksuttua periaatetta kuitenkin sillä erolla, että lomapalkkasopimuksessa käytetään työtunteja vuosilomalain työpäivien asemesta.

Lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan määriteltävä keskituntiansio voi käytännössä johtaa siihen, että lomapalkan laskentaperusteena käytettävä keskituntiansio ei vastaa täsmällisesti sitä keskimääräistä tuntiansiota, jonka työntekijä ylityökorotuksia lukuun ottamatta lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta ansaitsee. Eroavuus voi aiheutua muun muassa lausuntoasian kaltaisissa tapauksissa, joissa tehdyt työtunnit ja toisaalta niiltä maksettava palkka maksu- tai erääntymisajankohdan perusteella ajoittuvat eri lomanmääräytymisvuosille.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Sähköasennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto sekä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ovat työtuomioistuimessa kuultuina olleet yhtä mieltä siitä, että sähköasennusalalla työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaisen keskituntiansion perusteella. Sen sijaan asianosaisliitot ovat olleet eri mieltä siitä, millä tavalla lomapalkkasopimuksen tarkoittama keskituntiansio lasketaan siinä tapauksessa, että urakkavoittojen eli niin sanottujen loppupohjien maksuajankohdaksi on työehtosopimuksen urakkapalkan maksua koskevien määräysten mukaan muodostunut urakan pääasiallista tekemistä seuraava lomanmääräytymisvuosi.

Urakkavoitto tulee työnantajaliiton mielestä jakaa koko asianomaisen urakan tekemiseen käytetyillä työtunneilla, jolloin saadaan todellinen urakan keskituntiansio selvitetyksi, vaikka laskentatapa aiheuttaa sen, että myös aikaisemmin käytettyä keskituntiansiota ja sillä maksettuja eriä joudutaan korjaamaan. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on puolestaan käsityksenään esittänyt, että urakan loppupohjat on otettava huomioon niiden maksuajankohdan lomanmääräytymisvuoden vuosilomapalkassa ja lomakorvauksessa.

Lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena käytettävässä keskituntiansiossa jakajana on vastaavien työtuntien lukumäärä. Osalliskeskusjärjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan tällä tarkoitetaan laskentakauden eli lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työtuntien lukumäärää. Laskentaperusteena olevaa keskituntiansiota määritettäessä ratkaisevaa ei ole se, milloin palkka on ansaittu, vaan se, minkä lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettava palkka on maksettu tai erääntynyt maksettavaksi. Mikäli maksu- tai erääntymisajankohta ajoittuu eri lomanmääräytymisvuodelle kuin se aika, jolloin palkkaan oikeuttava työ on tehty, tulee keskusjärjestöjen mukaan palkka lomapalkkasopimuksen mukaan keskituntiansiota määritettäessä kohdistaa sille lomanmääräytymisvuodelle, jonka aikana palkka on maksettu tai erääntynyt maksettavaksi.

Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä ei ole sovittu keskusjärjestöjen tulkinnasta poikkeavasta lomapalkkasopimuksen tulkinnasta. Kun myöskään työnantajaliiton kannan mukaista yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä ei ole näytetty syntyneen, työtuomioistuin katsoo, että lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio on laskettava myös sähköasennusalalla keskusjärjestöjen lausunnossa selvitetyllä tavalla.

Sähköasennusalan työehtosopimuksen 9 §:n keskituntiansiota koskevan E kohdan mukaan keskituntiansiona käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1 kohdan mukaan laskettua vuosilomakeskituntiansiota, jota korotetaan asianosaisliittojen sopimalla prosenttimäärällä. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.1989 - 31.3 .1990 vuosiloman keskituntiansiota on korotettu 10 %:lla.

Asianosaisliittojen yhteisen kannan mukaan lomautettuna olleelle irtisanotulle työntekijälle irtisanomisajan palkka lasketaan työehtosopimuksen 9 §:n E kohdan mukaisen keskituntiansion perusteella. Työssä irtisanomisaikanaan olevalle työntekijälle irtisanomisajan palkan maksuperusteena on sen hetkinen työpalkka. Työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa liittojen yhteisestä kannasta.

Sähköasennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan työajan lyhentämistä koskevan välityslautakunnan päätöksen menettelyä työsuhteen päättyessä koskevan 5.4. kohdan mukaan, jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan. Asianosaisliitot ovat yhtä mieltä siitä, että määräyksen mukaan työntekijälle on työajan lyhennysraha maksettava työehtosopimuksen 9 §:n E kohdan tarkoittaman keskituntiansion perusteella. Työtuomioistuimella ei ole perustetta myöskään tältä osin poiketa liittojen yhteisestä kannasta.

Sähköasennusalan työehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä odotusajan palkan määräytymisperusteista, joten näiltä osin vaatimukset on ratkaistava työsopimuslain säännösten nojalla. Kun kysymys ei siten ole asiasta, joka edellyttäisi erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta, työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n säännökset huomioon ottaen ei anna lausuntoa asiassa.

Muilta osin työtuomioistuin edellä todetun mukaisesti lausuntonaan katsoo, että työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus on maksettava vuosilomasopimuksessa tarkoitetun keskituntiansion perusteella, jota määritettäessä urakan loppupohjat on otettava huomioon sen lomanmääräytymisvuoden palkassa, minkä aikana ne on maksettu tai ne ovat erääntyneet maksettaviksi, ja että lomautetun työntekijän irtisanomisajan palkka samoin kuin työntekijän työajan lyhennysraha on maksettava työehtosopimuksen 9 §:n E kohdan tarkoittaman keskituntiansion mukaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Pohjanoksa, Nouro, Vertanen ja Hölttä jäseninä.

Lausunto on yksimielinen.