Legislator Case Law & Legislation
TT:1993-3 AI generated

Labor court dismisses union claim for wrongful dismissal compensation due to lack of evidence for employee-caused reasons.

Case Number TT:1993-3
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim for compensation regarding the termination of two janitors' employment contracts. The employer cited economic and production reasons for outsourcing the cleaning work, while the union alleged the dismissals stemmed from the employees' poor performance and absences. The court ruled that the employer failed to prove the terminations were based on employee-caused reasons as required by the collective agreement, thereby rejecting the claim for damages.

Legislator headnote

AI generated

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus 1 §; 2 §: Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää ilman erityisen painavaa syytä, ja jos irtisanomisen perusteena on työntekijästä johtuva syy, on työnantajan velvollisuus näyttää sen olemassaolon.

Keywords

AI generated
wrongful dismissal compensation employee caused reasons collective agreement termination burden of proof employer labor court dismissal

Cited Legislation

AI generated
Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus 1 §
Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus 2 §
Työsopimuslaki 37 § 2 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantaja oli irtisanonut kahden siivoojan työsopimukset ilmoittaen irtisanomisten syyksi taloudelliset ja tuotannolliset syyt, joista johtuen työntekijöiden tekemä siivoustyö oli siirretty ulkopuolisen siivousliikkeen suoritettavaksi. Näyttämättä oli jäänyt, että työsopimusten irtisanominen olisi johtunut työntekijöistä itsestään johtuvista syistä. Näin ollen työnantaja ei ollut irtisanomisten yhteydessä menetellyt vastoin irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä.

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaajat Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Valkeakosken Liikenne Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.12.1991 allekirjoitetussa huoltokorjaamoiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 14.6.1991

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrattavat seikat.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tai 15 §:ssä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 47 f tai 51 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on Valkeakosken Liikenne Oy:tä ja Autoliikenteen Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Valkeakosken Liikenne Oy oli 31.1.1992 ilmoittanut irtisanovansa yhtiön palveluksessa siivoojina toimineiden Marja Järvisen ja Pirjo Vuorion työsopimukset. Irtisanomisen perusteeksi työnantaja oli ilmoittanut taloudelliset ja tuotannolliset syyt.

Liittojen välillä 12.6.1992 käydyissä neuvotteluissa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT oli esittänyt, että Valkeakosken Liikenne Oy:llä ei ollut ollut työehtosopimuksen edellyttämiä perusteita päättää Järvisen ja Vuorion työsuhteita tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Työntekijäliiton käsityksen mukaan työ ei ollut vähentynyt, eikä ostopalveluun siirtyminen ollut taloudellisesti edullisempaa. Työntekijäliiton edustajien mielestä todellisena syynä työsopimusten irtisanomiselle oli ollut työnantajan perusteeton tyytymättömyys työntekijöiden työsuorituksiin niinä aikoina, jolloin heistä vain toinen oli ollut työssä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto oli esittänyt, että alihankinnan aiheuttamat säästöt ja palvelustason nostamiseen liittyvät oman siivoustyön kustannukset olivat muodostaneet riittävän perusteen irtisanoa Järvisen ja Vuorion työsopimukset.

Todellisena perusteena Järvisen ja Vuorion irtisanomisiin oli siten ollut työnantajan käsitys siitä, että kahden työntekijän lomituksen järjestäminen oli vaikeaa. Lisäksi työnantaja oli katsonut, että Vuorion ja Järvisen työ niinä aikoina, jolloin heistä vain toinen oli toisen vuosiloman tai muun poissaolon johdosta ollut yksin työssä, ei ollut ollut laadultaan tyydyttävää. Työsopimusten irtisanomisen perusteena oli siten selkeästi vedottu työntekijöistä johtuvaan syyhyn. Työnantaja ei ollut kuitenkaan kyennyt esittämään mitään näyttöä huonosta siivoustyöstä, eikä työnantaja myöskään ollut tehnyt Järviselle tai Vuoriolle huomautuksia huonosta työstä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut Valkeakosken Liikenne Oy:n velvoittamista maksamaan Järviselle ja Vuoriolle kummallekin korvauksena perusteettoman irtisanomisen johdosta 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 148 920 markkaa. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on asian esivalmistelussa luopunut kanteesta siltä osin, kuin siinä on vaadittu Valkeakosken Liikenne Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella.

VASTINE

Vastineen perustelut

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Valkeakosken Liikenne Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että yhtiössä oli käyty yhteistoimintalain tarkoittamat neuvottelut yhtiön oman siivoustyön lopettamisesta ja siitä aiheutuvasta työntekijöiden irtisanomistarpeesta sekä suunnitelmista siirtää siivous ulkopuolisen yrityksen hoidettavaksi. Kun neuvotteluissa ei ollut päästy yhteisymmärrykseen ja ne oli käyty loppuun, työnantaja oli ratkaissut asian siten, että siivous oli siirretty ulkopuoliselle yritykselle ja Järvinen ja Vuorio oli irtisanottu.

Yhtiön päätös siirtää siivoustyö ulkopuolisen yrityksen hoidettavaksi ja tästä aiheutunut yrityksen oman siivoustoiminnan lopettaminen oli sellainen puhtaasti liikkeenjohdollinen toimenpide, joka kuului työnantajan päätäntävaltaan.

Kun yhtiön toimenpiteen perusteena olleet selkeät taloudelliset laskelmat olivat osoittaneet ostopalvelun käyttämisen olevan kokonaiskustannuksiltaan entiseen tasoon verrattuna omaa työtä edullisempaa, ei lisähenkilöstön palkkaaminen ja siten oman työn kustannustason nostaminen ollut voinut tulla kysymykseen. Yhtiöllä oli ollut taloudellisesti järkevät perusteet siirtyä ostopalvelun käyttöön. Näillä perusteilla ei sinänsä ollut merkitystä, koska työnantaja voi milloin tahansa lopettaa vaikka kuinka tuottavan toiminnan. Yhtiöllä oli siten ollut taloudelliset ja tuotannolliset perusteet Järvisen ja Vuorion työsopimusten irtisanomisiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Valkeakosken Liikenne Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vielä lausunut, että todellisena syynä Järvisen ja Vuorion työsopimusten irtisanomisiin oli ollut työnantajan tyytymättömyys heidän työnsä laatuun työntekijöiden joutuessa työskentelemään yksin jommankumman ollessa poissa työstä. Työnantajapuolelta ei käydyissä neuvotteluissa ollut suostuttu ilmoittamaan siivoojien irtisanomisen aiheuttamaa kustannussäästöä ja sen merkittävyyttä suhteessa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Mitään lukuja, joiden perusteella asia olisi voitu arvioida, ei ollut esitetty. Työnantaja ei myöskään ollut ollut valmis keskustelemaan vaihtoehdoista, joilla siivoustyötä olisi voitu järjestellä vuosilomien, muiden vapaiden ja sairaustapausten aikana siten, että irtisanomisilta olisi vältytty.

Ostopalveluun siirtyminen ja sen seurauksena yhtiön oman siivoustoiminnan lopettaminen olivat puhtaasti liikkeenjohdollisia toimenpideitä ja ne kuuluivat kiistatta työnantajan päätäntävaltaan. Työnantaja oli kuitenkin velvollinen työsuhteessa noudattamaan sopimusoikeudellisia periaatteita ja erityisesti työsuhteissa noudatettavaa säännöstöä ja määräyksiä toteuttaessaan liikkeenjohto-oikeuttaan ja käyttäessään siihen kuuluvaa päätäntävaltaa. Normaalien sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimussuhteessa molemmilla osapuolilla oli niin sanottu myötävaikutusvelvollisuus. Työsuhteessa työnantajalla oli ehkä työntekijää suurempi velvollisuus ottaa huomioon sopimussuhteen vaikutus toiseen sopimuskumppaniin ja velvollisuus sietää kohtuullisesti työnantajan itsensä kannalta ei välttämättä parhainta mahdollista, mutta kohtuudella hyväksyttävissä olevaa tilaa, jos tällä voitiin estää toisen sopijapuolen kannalta kohtuuton tilanne.

Edellä tarkoitettu myötävaikutusvelvollisuus ilmeni muun muassa työsopimuslain 37 a §:n säännöksestä, jonka mukaan irtisanomisperusteena ei voitu pitää sellaista vähäistä kustannussäästöä, joka osoitti, ettei se ollut ollut irtisanomisen todellisena syynä. Valkeakosken Liikenne Oy:lle ei ollut Järvisen ja Vuorion irtisanomisten ja ostopalveluun siirtymisen kautta aiheutunut sellaista kustannussäästöä, että sitä voitaisiin pitää irtisanomisten todellisena syynä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Valkeakosken Liikenne Oy on 31.1.1992 irtisanonut yhtiön palveluksessa siivoojina toimineiden Marja Järvisen ja Pirjo Vuorion työsopimukset. Irtisanomisten perusteeksi yhtiö on ilmoittanut tuotannolliset ja taloudelliset syyt, joista johtuen työntekijöiden tekemä siivoustyö on siirretty ulkopuolisen siivousliikkeen suoritettavaksi.

Yhteistoimintaneuvotteluissa yhtiö on esittänyt toimenpiteen syyksi sen, että kahden siivoojan lomitukset tuottavat suuria vaikeuksia ja että yhden työntekijän yksinään tekemän työn laatu ei ole tyydyttävä. Yhtiön taholta on lisäksi todettu, että osa siivoustyöhön liittyvistä ongelmista, muun muassa aineisiin, välineisiin ja työn ohjaukseen liittyvät ongelmat, siirtyisivät uudessa järjestelmässä ulkopuolisen yrityksen vastattaviksi. Jatketussa yhteistoimintaneuvottelussa on todettu siivoustyön ostamisen ulkopuoliselta yritykseltä tulevan tehollista työtuntia kohden samanhintaiseksi kuin yhtiön omien työntekijöiden tekemä siivoustyö.

Järvisen ja Vuorion tekemän työtunnin hinnaksi laskettuna heidän todellisuudessa tekemiensä työtuntien mukaan on yhtiön ilmoituksen mukaan vuonna 1991 tullut 79 markkaa, kun ulkopuolisen yrityksen tekemän tehollisen työtunnin hinnaksi tulee hieman alle 76 markkaa. Uudessa järjestelmässä ei työnantajapuolen mukaan pääse syntymään tilanteita, jolloin siivoustyötä ei ole tekemässä kukaan. Myöskään kesäkautena, jolloin tilausajoliikenne on vilkasta, ei enää esiinny vuosilomista johtuvia vaikeuksia siivoustyön järjestelyssä.

Järvisen ja Vuorion työsopimuksen irtisanomisesta käydyissä liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on katsonut, että yhtiöllä ei ole ollut työehtosopimuksen edellyttämiä perusteita päättää Järvisen ja Vuorion työsopimuksia tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, koska työ ei ole vähentynyt eikä ostopalveluun siirtyminen ole taloudellisesti tehollista työtuntia kohden edullisempaa kuin työn teettäminen Järvisellä ja Vuoriolla. Näissä neuvotteluissa ei sen sijaan ole esitetty irtisanomisten johtuneen Järvisestä ja Vuoriosta itsestään johtuvista syistä. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vasta kanteessa katsonut, että todellinen syy Järvisen ja Vuorion työsopimusten irtisanomisiin on ollut työnantajan tyytymättömyys heidän työsuorituksiinsa toistensa lomitusten aikana.

Yhtiön taholta on edellä kerrotuin tavoin yhteistoimintaneuvotteluissa todettu, että työnantaja ei ole tyytyväinen siivouksen laatuun niinä aikoina, kun toinen työntekijöistä on vuosi- tai sairauslomalla tai muutoin poissa työstä. Tätä on yhtiön taholta selitetty sillä, että vain toisen siivoojista ollessa työssä osa siivoustyöstä on täytynyt jättää tekemättä. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että työnantaja olisi edellä tarkoitetulla lausumallaan kohdistanut moitetta Järvisen ja Vuorion tekemän työn laatuun sinänsä. Työnantajan ei myöskään muussa yhteydessä ole selvitetty huomauttaneen Järvistä ja Vuoriota heidän työnsä laadusta. Näyttämättä on myös jäänyt, että Järvisen ja Vuorion työsopimusten irtisanomisten syynä olisivat olleet heidän sairauslomansa.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on näyttänyt, että Valkeakosken Liikenne Oy:llä on ollut taloudellisia ja tuotannollisia perusteita siivoustyön järjestelyyn edellä esitetyllä tavalla. Esitetyn kanteen pohjalta ja irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen soveltamisalamääräykset huomioon ottaen työtuomioistuimella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida näiden perusteiden riittävyyttä irtisanomisperusteina. Työtuomioistuimen mielestä asiassa on sensijaan edellä todetuin tavoin jäänyt näyttämättä, että Järvisen ja Vuorion työsopimusten irtisanomiset olisivat johtuneet heistä itsestään johtuvista syistä, joten heillä ei ole oikeutta irtisanomissuojasopimuksen nojalla vaatimiinsa korvauksiin. Myöskään Autoliikenteen Työnantajaliiton ei ole näytetty laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Muilta osin kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Valkeakosken Liikenne Oy kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Äimälä, Rautiainen, Korpela ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.