Labor court fines union branches for striking against employer's right to hire/fire and ignoring peace obligations.

Putkiasentajien lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa vakinaistamaan määräikaisessa työsuhteessa olleen putkiasentajien luottamusmieheksi valitun työntekijän työsuhde. Lakko oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta sekä oikeutta ottaa ja erottaa työntekijä koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston ei ollut selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi, minkä lisäksi se vastasi luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon.

Lakon jatkuessa olisi työntekijäliiton tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin lakon pikaiseksi lopettamiseksi. Myöskään aluejärjestön ei ollut selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä työntekijäliitto ja aluejärjestö valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Vastaaja Rakennusliitto ry Kuultavat Rakennusliiton Pohjois-Hämeen Aluejärjestö ry Rakennusliiton osasto n:o 392 ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 18.12.1991 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §

KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET JA NIIHIN PERUSTUVAT SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 §

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Työehtosopimuslain 8 §.

2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Putkijohtotyönantajainliitto on Rakennusliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Tekmanni Oy:n Tampereen konttorin 13 työmaalla työskentelevät putkiasentajat olivat ryhtyneet lakkoon tiistaina 9.2.1993. Lakkoon osallistui yhteensä 13 putkiasentajaa. Lakko jatkui edelleen 22.2.1993. Lakon syyksi työntekijät olivat ilmoittaneet entisen Hantec Oy:n luottamusmiehen työsuhteen vakinaistamiseen liittyvät erimielisyydet. Samasta syystä työntekijät olivat olleet lakossa myös 15.10. 16.10.1992.

Tekmanni Oy oli perustettu heinäkuussa 1992. Yritys oli toiminut aluksi toiminimellä Suomen Sähkötalo Oy. Yhtiön taustalla oli Novera-Yhtymän yhteydessä konkurssiin mennyt Hantec Oy. Osa Tekmanni Oy:n henkilöstöstä oli entisen Hantec Oy:n työntekijöitä, jotka oli otettu Tekmanni Oy:n palvelukseen uusina työntekijöinä. Tekmanni Oy oli palkannut työntekijöitä työmaille työtarpeen mukaan. Yhtiö oli saanut urakoidakseen osan sellaisista työmaista, jotka Hantec Oy:n konkurssin johdosta olivat jääneet keskeneräisiksi. Uusia työntekijöitä palkattaessa etusija kullakin työmaalla oli ollut niillä työntekijöillä, jotka olivat jo aikaisemmin työskennelleet asianomaisella työmaalla.

Tekmanni Oy ei ollut jatkanut urakkaa, jossa Hantec Oy:n putkiasentajien luottamusmiehenä toiminut työntekijä oli työskennellyt ennen yhtiön konkurssia. Tekmanni Oy oli kuitenkin pyrkinyt työllistämään kysymyksessä olevan työntekijän. Hän oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa, jonka päättymispäivä oli ollut 12.2.1993. Töiden vähentyessä luottamusmiehelle ei ollut voitu osoittaa uutta työtä. Yhtiön Tampereen konttorissa oli jouduttu myös vakinaisessa työsuhteessa olevia putkiasentajia lomauttamaan.

Tampereen konttorin työntekijät olivat menetelleet vastoin työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisia velvollisuuksia. Ammattiosasto oli vastuussa näistä toimenpiteistä, koska myöskään luottamusmies ei ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Työsuhteensa kestäessä luottamusmies oli itse osallistunut työtaisteluun. Kysymyksessä oleva Hantec Oy:n entinen luottamusmies, jonka työsuhteen jatkamisesta erimielisyys oli saanut alkunsa, oli valittu Tekmanni Oy:n Tampereen luottamusmieheksi siitä huolimatta, että hänen työsuhteensa oli ollut määräaikainen. Lisäksi hän toimi Rakennusliiton osasto n:o 392:n puheenjohtajana.

Työnantajaliitto oli 9.2.1993 telefaxin välityksellä ilmoittanut Rakennusliitolle työtaistelusta ja kehottanut liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työnantajaliiton edustaja oli neuvotellut puhelimitse asiasta Rakennusliiton putkialasta vastaavan jaostosihteerin kanssa aamulla 10.2.1993. Työnantajaliitto oli lähettänyt myös Rakennusliiton Pohjois-Hämeen Aluejärjestölle sekä Rakennusliiton osasto n:o 392:lle telefax-sanoman, jossa niille oli ilmoitettu työtaistelusta ja kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Aluejärjestö oli ollut tietoinen odotettavissa olevasta lakosta jo ennen sen alkamista, koska työntekijät olivat käyneet neuvotteluja asiasta aluejärjestön tiloissa. Kun työnantajan edustaja oli ennen lakon alkamista ehdottanut erimielisyysmuistion tekemistä luottamusmiehen työsuhteesta syntyneestä erimielisyydestä, työntekijät olivat ilmoittaneet lähtevänsä kysymään aluejärjestön mielipidettä asiasta. Rakennusliiton jaostosihteeri oli työtaisteluilmoituksen saatuaan todennut, että asia oli heille niin periaatteellinen ja merkittävä, että he eivät halunneet ryhtyä jarruttelemaan alkanutta lakkoa. Edellä esitetyt seikat osoittivat, että Rakennusliitto ja sen alajärjestöt olivat toimenpiteillään myötävaikuttaneet lakon syntymiseen ja jatkumiseen.

Työtaistelutoimenpiteet olivat laajentuneet sittemmin myös Tekmanni Oy:n muiden konttoreiden työntekijöiden keskuuteen. Yhtiön Helsingin konttorin alaisuudessa työskentelevät työntekijät olivat olleet lakossa 12.2. ja 18.2.1993. Helmikuun 12 päivänä toimeenpantuun lakkoon olivat osallistuneet kaikki Helsingin alueen asentajat, joita oli yhteensä 33. Viimeksi mainittuna päivänä lakossa oli ollut Helsingin alueella kahdella työmaalla yhteensä 19 työntekijää. Yhtiön Lahden konttorin alaisuudessa työskentelevät kaikki viisi työntekijää olivat olleet lakossa 18.2.1993. Rakennusliitto oli vastuussa myös näillä muilla paikkakunnilla toimeenpannuista työtaistelutoimenpiteistä. Tämä seikka tuli ottaa huomioon Rakennusliitolle tuomittavan hyvityssakon määrässä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut Rakennusliiton osasto n:o 392:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä Rakennusliiton ja sen Pohjois-Hämeen Aluejärjestön tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Putkijohtotyönantajaliitto on vaatinut edellä mainittujen järjestöjen velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

VASTINE

Rakennusliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Tekmanni Oy:n putkiasentajat olivat aloittaneet lakon 9.2.1993. Tampereen konttorin 15 putkiasentajasta lakkoon oli osallistunut 13 putkiasentajaa, sillä putkiasentajista yksi oli ollut sairauslomalla ja yksi lomautettuna. Työnseisauksen taustalla oli riita Hantec Oy:n entisen luottamusmiehen työsuhteen vakinaistamisesta.

Kysymyksessä oleva luottamusmies ei ollut Rakennusliiton osasto n:o 392:n puheenjohtaja. Ammattiosasto ei ollut millään lailla ollut osallisena työseisauksen syntymiseen, eikä luottamusmies ollut itse ollut edes mukana niissä neuvotteluissa, joissa hänen työsuhdeasiaansa oli käsitelty.

Hantec Oy:n konkurssin jälkeen yhtiön toimintaa oli ryhtynyt jatkamaan Hantec Oy:n entisen toimitusjohtajan konkurssipesältä ostama yhtiö, joka sittemmin oli muuttanut nimensä Tekmanni Oy:ksi. Töitä jatkamaan ryhtynyt yhtiö oli saanut valtion työllistämistukea ja jatkamisen käynnistämisen yhteydessä myös ammattiliitot olivat antaneet hankkeelle tukensa, koska muuten se ei olisi onnistunut. Pitkälti liikkeen luovutuksen muotoja sisältäneen yritystoiminnan jatkamisen käynnistämisvaiheessa jatkajien taholta oli annettu lupauksia, joiden mukaan töitä jatkettaessa konkurssiin menneen yhtiön työntekijöitä ei tultaisi asettamaan eriarvoiseen asemaan heidän ammattiyhdistysaktiivisuutensa vuoksi.

Yhtiön edustajien antamat lupaukset eivät olleet pitäneet paikkaansa, vaan entisiä luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja oli jätetty kutsumatta töihin. Näin oli tapahtunut sekä Rakennusliittoon että Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:hyn kuuluvien työntekijöiden kohdalla. Kanteessa tarkoitetulle luottamusmiehelle oli tarjottu ensin urakkalaskijan paikkaa, mutta kun hän oli mennyt ilmoittautumaan asennuspäällikölle, hänelle oli ilmoitettu, että mitään laskettavaa ei ollut. Yhtiö oli solminut kysymyksessä olevan työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ja työntekijät olivat valinneet hänet luottamusmieheksi. Luottamusmiehen määräaikainen työsopimus oli päätetty ilman eri ilmoitusta.

Rakennusliitto oli saanut tiedon alkaneesta työnseisauksesta 9.2.1993 kello 14.41. Liiton jaostosihteeri oli tämän jälkeen ottanut puhelimitse yhteyttä liiton PohjoisHämeen aluetoimistoon samana päivänä kello 15 ja ilmoittanut, että alueella oli ryhdyttävä toimenpiteisiin työnseisauksen välittömäksi lopettamiseksi. Rakennusliiton aluetoimitsija oli ottanut yhteyttä työntekijöihin ja muistuttanut heitä työrauhavelvoitteesta, mutta ilmeisen huonolla menestyksellä. Liitto, aluejärjestö ja ammattiosasto olivat tehneet voitavansa työnseisauksen lopettamiseksi, mutta pitkään jatkuneen erimielisyyden kärjistyttyä tehdyillä toimenpiteillä ei ollut ollut vaikutusta.

Rakennusliiton osasto n:o 392:n jäsenmäärä oli ollut viime vuodenvaihteessa 412.

KANTAJAN VASTASELITYS

Putkijohtotyönantajainliitto on vielä lausunut, että Hantec Oy:n palveluksessa oli konkurssihetkellä ollut noin 250 putkiasentajaa. Tekmanni Oy:n palveluksessa oli tällä hetkellä alle 100 putkiasentajaa. Tämä osoitti, että työntekijöitä oli palkattu vain työtarpeen mukaisesti, eikä työhön otettaessa ollut millään lailla syrjitty ammattiyhdistysaktivisteja.

Lakon piirissä oli Tampereella 13 työmaata, joilla työskenteli yhteensä 13 asentajaa. Pääurakoitsijan vaatimuksesta yhden työmaan urakkasopimus oli jo purettu. Useiden työmaiden kohdalla vastaava tilanne oli odotettavissa viimeistään viikolla 8. Lakon johdosta työnantajalle oli aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia. Kaikkien käynnissä olevien 13 työmaan urakoiden yhteinen arvo oli noin 8,3 miljoonaa markkaa ja niistä aiheutuva mahdollinen myöhästymissakko oli 0,5 prosenttia viikossa eli noin 40 000 markkaa viikossa.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Rakennusliiton Pohjois-Hämeen Aluejärjestö ja Rakennusliiton osasto n:o 392 ovat osaltaan yhtyneet Rakennusliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tekmanni Oy:n Tampereen konttorin alaisuudessa työskentelevät kaikki 13 putkiasentajaa ovat 9.2.1993 ryhtyneet lakkoon tarkoituksenaan painostaa työnantajaa vakinaistamaan yhtiön Tampereen konttorin putkiasentajien luottamusmieheksi valitun työntekijän työsuhde. Kysymyksessä oleva luottamusmieheksi valittu työntekijä on otettu määräaikaiseen työsuhteeseen heinäkuussa 1992 perustetun Tekmanni Oy:n palvelukseen ja hänen työsuhteensa on päättynyt 12.2.1993.

Työntekijäpuoli on katsonut, että yhtiön perustamisen yhteydessä on tapahtunut liikkeen luovutukseen verrattava yritystoiminnan jatkaminen. Tästä johtuen jo aikaisemman yhtiön luottamusmiehenä toimineelle ja sittemmin Tekmanni Oy:n luottamusmieheksi valitulle työntekijälle kuuluu työntekijäpuolen mukaan se suoja, mikä luottamusmiehellä on liikkeen luovutustilanteessa.

Lakko, joka jatkuu vielä jutun pääkäsittelypäivänä 22.2.1993, on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta sekä oikeutta ottaa ja erottaa työntekijä koskevaan määräykseen.

Myös edellä mainittu luottamusmies on työsuhteensa kestäessä osallistunut lakkoon. Ammattiosasto vastaa tästä luottamusmiehensä toiminnasta. Ammattiosaston ei myöskään ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi.

Putkijohtotyönantajainliitto on 9.2.1993 Rakennusliitolle ja sen Pohjois-Hämeen Aluejärjestölle lähettämässään telefax-sanomassa kehottanut niitä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työnantajaliiton edustaja on asian johdosta ollut puhelimitse yhteydessä Rakennusliiton edustajaan myös 10.2.1993. Rakennusliiton edustajan on ilmoitettu 9.2.1993 ottaneen yhteyttä liiton Pohjois-Hämeen aluetoimistoon ja kehottaneen aluetoimitsijaa ryhtymään toimenpiteisiin työnseisauksen välittömäksi lopettamiseksi. Rakennusliiton aluetoimitsijan on ilmoitettu ottaneen yhteyttä työntekijöihin ja muistuttaneen heitä työrauhavelvoitteesta. Huomioon ottaen sen, että lakko edelleen jatkuu, olisi Rakennusliiton tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin lakon pikaiseksi lopettamiseksi. Aluejärjestön ei omalta osaltaan ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Rakennusliitto ja sen Pohjois-Hämeen Aluejärjestö ovat siten menettelyllään syyllistyneet valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Näyttämättä on sen sijaan jäänyt, että Rakennusliitto olisi saanut tiedon Tekmanni Oy:n Helsingin ja Lahden konttorin putkiasentajien 12.2. ja 18.2.1993 toimeenpanemista lakoista ennen kuin vasta tämän asian esivalmistelun yhteydessä 19.2.1993.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliiton osasto n:o 392:n, Rakennusliiton ja Rakennusliiton Pohjois-Hämeen Aluejärjestön maksamaan hyvityssakkoa Putkijohtotyönantajainliitolle, Rakennusliiton osasto n:o 392:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 18 000 markkaa, Rakennusliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 18 000 markkaa ja Rakennusliiton Pohjois-Hämeen Aluejärjestön myös valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 9 000 markkaa.

Rakennusliiton osasto n:o 392, Rakennusliitto ja Rakennusliiton Pohjois-Hämeen Aluejärjestö velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Putkijohtotyönantajainliiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tästä päivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Uski, Pohjanoksa, Korpela ja Porttila jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.