Local union fined for strike; national union exempted due to swift resolution and limited scope of work stoppage.

Vastalauseeksi työnantajan suunnitelmille vähentää henkilöstöä olivat yhtiön palveluksessa olevat toimihenkilöt olleet lakossa ja kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä. Paikallinen toimihenkilöyhdistys ja toimihenkilöliitto oli näiden työtaistelutoimenpiteiden johdosta tuomittu hyvityssakkoon työtuomioistuimen tuomiolla n:o 9/1993.

Työtuomioistuimen tuomion jälkeen toimihenkilöt olivat työpaikan toimihenkilöiden ammattiosaston tekemän päätöksen mukaisesti toimeenpanneet yli- ja hälytystyökiellon vastalauseeksi työnantajan toteuttamille ja suunnittelemille irtisanomisille. Yli- ja hälytystyökielto, jotka oli peruutettu kahden päivän päästä, olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskevat työnantajan työnjohto-oikeutta sekä oikeutta ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö.

Paikallinen toimihenkilöyhdistys tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.3 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN

11 § Ylityö

1. Ylityötä voidaan toimihenkilön suostumuksella teettää lain sallimissa rajoissa.

Huomautus: Toimihenkilö voi kieltäytyä ylityön tekemisestä asiallisen syyn perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 § Hälytystyö

1. Hälytystyöllä tarkoitetaan hälytysluonteista, työtuntijärjestelmän mukaisen työajan ulkopuolella tehtävää työtä, johon toimihenkilö kutsutaan hänen poistuttuaan jo työpaikalta. Varalla olevan toimihenkilön työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytystyötä koskevia määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n, Akava r.y:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK r.y:n, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 21.12.1990 tehdyssä pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Sp-palvelu Oy oli 22.10.1992 käynnistänyt yhteistoimintalain 7 a §:n mukaisen neuvottelumenettelyn toimintojen supistamisen aiheuttamien henkilöstövaikutusten osalta. Neuvottelut olivat päättyneet 22.1.1993. Yhteistoimintaneuvottelujen käynnistyttyä toimihenkilöt olivat 23.10.1992 ryhtyneet iltapäivän kestäneeseen lakkoon. Sp-palvelu Oy:n toimihenkilöt olivat tämän lisäksi 23.11.1992 alkaen toimeenpanneet ylityökiellon, joka oli päättynyt 10.12.1992. Näillä työtaistelutoimenpiteillä oli vastustettu yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen mahdollisesti toteutettavia irtisanomisia. Työtuomioistuin oli 22.1.1993 antamallaan tuomiolla katsonut edellä tarkoitetut työtaistelutoimenpiteet laittomiksi ja tuominnut Pankkitoimihenkilöliiton ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n työtaistelutoimenpiteiden johdosta hyvityssakkoon.

Sp-palvelu Oy:n ammattiosasto oli 27.1.1993 ilmoittanut aloittavansa mainittuna päivänä yli- ja hälytystyökiellon. Yli- ja hälytystyökielto oli purettu 29.1.1993. Yli- ja hälytystyökieltoon olivat osallistuneet kaikki yhtiön palveluksessa olevat järjestäytyneet toimihenkilöt, heidän joukossaan kaikki luottamusmiehet sekä yksi paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen. Työtaisteluun oli osallistunut yli 500 toimihenkilöä.

Pankkialan Työnantajaliitto oli 27.1.1993 kello 10.40 Pankkitoimihenkilöliitolle lähettämässään telefax-sanomassa vaatinut toimihenkilöliittoa ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen yli- ja hälytystyökiellon peruuttamiseksi. Myös yhtiön palveluksessa olevalta pääluottamusmieheltä oli 27.1.1993 sekä paikallisyhdistyksen hallituksen jäseneltä seuraavana päivänä edellytetty toimenpiteitä työtaistelun estämiseksi.

Ylityökielto ja varsinkin hälytystyökielto olivat erittäin haitallisia yhtiölle ja koko säästöpankkiryhmälle. Atk-ajoja suoritettiin yöaikaan. Jos näissä ajoissa sattui häiriöitä, jouduttiin järjestelmää tarkemmin tunteva henkilö hälyttämään töihin. Näin menetellen pystyttiin yön aikana korjaamaan häiriötilanteet siten, että järjestelmät olivat käytössä jälleen seuraavana aamuna. Muussa tapauksessa vian paikallistaminen alkaisi vasta aamulla ja häiriötilanteen korjaaminen pitäisi reaaliajan pois käytöstä. Yli- ja hälytystyökiellon haittavaikutukset eivät kohdistuneet vain Sp-palvelu Oy:n toimintaan vaan erittäin laajasti koko säästöpankkiryhmään. Tällaisten työtaistelutoimenpiteiden vaikutukset saattoivat olla erittäin haitalliset.

Yli- ja hälytystyökiellolla oli ollut tarkoitus vastustaa irtisanomisia. Työtaistelut kohdistuivat ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohdan määräykseen sekä työehtosopimuksen 11 ja 15 §:n määräyksiin. Työtaistelun toimeenpanemisen yhteydessä Pankkitoimihenkilöliitto ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. olivat rikkoneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden ylläpitää työrauhaa.

Hyvityssakkoja korottavana seikkana tuli ottaa huomioon, että toimihenkilöt olivat ryhtyneet uuteen ja entistä vakavampaan työtaisteluun välittömästi työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen. Tämä osoitti piittaamattomuutta työtuomioistuimen tuomiosta ja koko työehtosopimusjärjestelmästä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon. Lisäksi Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on vastineessaan, johon Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. on osaltaan yhtynyt, lausunut, että Sp-palvelu Oy:ssä 22.10.1992 aloitettujen yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen alusta lähtien oli toimihenkilöiden ja työnantajan välillä ollut erimielisyyttä henkilöstön vähentämisperusteista. Erityisesti niissä yksiköissä, joissa työnantajan tarkoituksena oli pyrkiä vähentämään henkilöstöä runsaasti, oli samanaikaisesti tehty paljon ylitöitä. Toimihenkilöt eivät näin ollen olleet pitäneet perusteltuna irtisanomisten toteuttamista taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla sellaisissa yksiköissä, joissa töistä ei ollut pystytty selviytymään työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan puitteissa. Toimihenkilöiden näkemyksistä huolimatta työnantaja oli irtisanonut henkilöstöä yhteistoimintamenettelyn päätyttyä. Koska toimihenkilöt eivät olleet pitäneet irtisanomisia perusteltuina, ammattiosasto oli päättänyt aloittaa yli- ja hälytystyökiellon 27.1.1993.

Pankkitoimihenkilöliitto oli välittömästi saatuaan työnantajaliitolta tiedon työtaistelusta ottanut yhteyttä Sppalvelu Oy:n pääluottamusmieheen ja edellyttänyt työtaistelun välitöntä lopettamista. Suomen Säästöpankin pääluottamusmies, joka oli myös Pankkitoimihenkilöliiton hallituksen jäsen, oli myös ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen ja edellyttänyt työtaistelutoimenpiteiden purkamista. Pankkitoimihenkilöliiton vaatimukset olivatkin johtaneet siihen, että ammattiosasto oli peruuttanut yli- ja hälytystyökiellon 29.1.1993.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen yli- ja hälytystyön tekemistä oli ehdotettu ainoastaan hyvin harvoille yhtiön palveluksessa oleville lähinnä atk-tuotannossa työskenteleville toimihenkilöille. Vaikka yli- ja hälytystöitä tehtiin määrällisesti paljon, kohdistuivat nämä työt noin 10-20 atk-tuotannossa työskentelevään ja muutamiin sovellutussuunnittelussa työskenteleviin toimihenkilöihin, joista kaikki eivät olleet edes Pankkitoimihenkilöliiton jäseniä. Esimerkiksi Sp-palvelu Oy:n pääluottamusmies ja yhtiön palveluksessa oleva Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n hallituksen jäsen tekivät ylitöitä hyvin harvoin, eikä heille ollut ajalla 27.1. - 29.1.1993 edes ehdotettu yli- tai hälytystöiden tekemistä. Näin ollen ilmoitus 500 toimihenkilön osallistumisesta yli- ja hälytystyökieltoon oli liioiteltu.

Pankkitoimihenkilöliitto ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. olivat ryhtyneet kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi ja toimenpiteillään saaneet aikaan sen, että työtaistelu oli kestänyt vain kaksi päivää.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä. Mikäli toimihenkilöliiton ja sen paikallisyhdistyksen katsottaisiin kuitenkin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa asian yhteydessä, tuli hyvityssakkoa määrättäessä ottaa huomioon, että liiton ja paikallisyhdistyksen toiminta olivat johtaneet työtaistelun pikaiseen lopettamiseen ja että vastaavat toimenpiteet eivät olleet enää toistuneet. Mahdollista hyvityssakkoa tuomittaessa tulisi ottaa myös huomioon, että yli- ja hälytystyökielto olivat käytännössä koskeneet harvoja toimihenkilöitä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sp-palvelu Oy:ssä on 22.10.1992 annettu esitys yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen käynnistämisestä toimintojen aiheuttamien henkilöstövaikutuksien osalta. Vastalauseeksi työnantajan suunnitelmille vähentää henkilöstöä työnantajan ilmoittamin tavoin ovat toimihenkilöt Sppalvelu Oy:n ammattiosaston toimikunnan päätöksen mukaisesti olleet lakossa 23.10.1992 iltapäivän ja kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä 23.11. - 10.12.1992. Työtuomioistuin on 22.1.1993 antamallaan tuomiolla n:o 9 tuominut Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n ja Pankkitoimihenkilöliiton hyvityssakkoon edellä mainittujen työtaistelutoimenpiteiden johdosta.

Pankkialan Työnantajaliitto on 27.1.1993 kello 10.35 ottanut yhteyttä Pankkitoimihenkilöliittoon ja vaatinut siltä nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä alkavaksi ilmoitetun yli- ja hälytystyökiellon peruuttamiseksi. Pankkitoimihenkilöliiton edustajat ovat tämän jälkeen välittömästi ottaneet yhteyttä Sp-palvelu Oy:n pääluottamusmieheen ja edellyttäneet työtaistelutoimenpiteiden välitöntä lopettamista. Huomioon ottaen sen, että työtaistelutoimenpiteet tämän jälkeen on melko pian peruutettu, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 2 500 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Rihto, Äimälä, Tiitola, Korpela ja Hölttä jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.