Labor court fines union and union branch for failing to end strike aimed at wage system changes.

Yhtiön kahdessa toimipisteessä toimeenpantujen lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta, minkä lisäksi lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa edelleen noudattamaan työajan lyhennysvapaiden antamisessa yhtiössä aikaisemmin noudatettua käytäntöä. Lakko oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä ainakin työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin sekä työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan määräyksiin.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin lakon pikaiseksi lopettamiseksi, minkä vuoksi ne molemmat tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Autoalan Työnantajaliitto ATL r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 15.2.1990 allekirjoitetussa auto ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on sittemmin jatkettu 31.10.1993 saakka, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Palkkaperusteet

Vähimmäistuntipalkat

18 vuotta täyttäneet työntekijät

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin vähimmäistuntipalkat ovat penneinä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Aikapalkka

Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyöntekijälle maksetaan palkkaa, joka on vähintään 14 % työkohtaista palkkaa korkeampi. Tämä ei kuitenkaan koske 1 pr:n työntekijää, jonka työsuhde on kestänyt alle 4 kuukautta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Suorituspalkka

Suorituspalkka

Mom. 1. Työntekijän ansiotason kohottamiseksi pyritään suorituspalkkatyön osuutta alalla lisäämään.

Mom. 2. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, työntekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla.

Merkkikohtaisten ohjeaikojen käyttösuositus

Liitot suosittelevat suorituspalkkatöiden perusteena käytettäväksi merkkikohtaisia ohjeaikoja. Mikäli ohjeajoissa todetaan keskinäisiä epäsuhteita, tarkistuksen suorittaa korjaamokohtaisesti asetettu työnantajien ja työntekijöiden edustajista valittu toimikunta. Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkkaus.

Urakan hinnoittelusääntö

Mom. 3. Urakkatyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % työehtosopimuksen työkohtaista palkkaa korkeammaksi. Urakkatyön hinnoitteluperuste tulee määrittää ennen työn aloittamista tai viimeistään työn aikana.

Hinnoittelu peruste ja sen muuttaminen

Mom. 4. Suorituspalkkatyöhön vaikuttavien tekijöiden (menetelmä, välineet, olosuhteet) pysyessä muuttumattomina, suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet pidetään ennallaan. Toisaalta jos suorituspalkkatyöhön vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutosta, muutetaan suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteita vastaavasti. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteiden tulee pääsääntöisesti perustua työkohtaisiin palkkoihin ja vastata työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Urakkatyöntekijän aikatyötuntipalkka

Mom. 5. Jos urakkatyöntekijällä teetetään sellaista veloitettavaa työtä, jonka hinnoitteluperustetta ei ole voitu määrittää mom. 3. mukaisesti, maksetaan hänelle tehdyiltä työtunneilta henkilökohtainen aikatyötuntipalkka. (Laskenta- ja soveltamisohje kohta 3)

Suorituspalkkatyön palkkatakuu

Mom. 6. Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työntekijän työehtosopimuksen mukainen työkohtainen palkka taattu. Tämä todetaan tilikausittain.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

23 § Vuosiloma

Vuosiloma ja lomapalkka

Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus

Painostuskielto

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. k o h t a :

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.= = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä 3.12.1991 tehdyssä työajan lyhentämistä vuodelle 1992 koskevassa pöytäkirjassa, jonka voimassaoloa on jatkettu koskemaan vuotta 1993, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Työajan lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät vuosittaiset säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaitaan enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukaudelta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Autoalan Työnantajaliitto ATL on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Oy Saab-Auto Ab:n Konalan toimipisteen 38 auto- ja konekorjaamoalan työtekijää eli kaikki paikalla olleet työntekijät lukuun ottamatta pääluottamusmiestä ja kahta osaston luottamusmiestä olivat 1.12.1992 kello 12.50 ryhtyneet lakkoon. Samoin olivat yhtiön Tikkurilan toimipisteen kuusi auto- ja konekorjaamoalan työntekijää osaston luottamusmiestä lukuun ottamatta ryhtyneet lakkoon samaan aikaan. Työntekijät olivat palanneet työhön maanantaina 7.12.1992.

Lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa muuttamaan 1.12.1992 käyttöön otettua palkkausjärjestelmää sekä palauttamaan yhtiössä aikaisemmin käytössä olleet ylimääräiset lomaetuudet.

Konalan toimipisteen korjaamopäällikkö oli 1.12.1992 kello 8.50 tiedustellut toimipisteessä työskentelevältä pääluottamusmieheltä, miksi Konalan toimipisteen korjaamotyöntekijät eivät olleet työskennelleet heti työvuoron alusta lähtien. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työtä tehtiin normaalisti ja että hän pitäisi ruokatunnin jälkeen noin kello 11.45 kaikille korjaamotyöntekijöille tiedotustilaisuuden, jossa käsiteltäisiin käyttöön otettua uutta palkkausjärjestelmää. Työt olivatkin käynnistyneet tämän aamulla käydyn keskustelun tuloksena.

Pääluottamusmies sekä kaksi toimipisteen osaston luottamusmiestä olivat samana päivänä kello 12.50 tulleet työnantajan edustajien luokse ja pääluottamusmies oli kertonut, että korjaamotyöntekijät olivat yksimielisesti päättäneet, että työnantajan tulisi ryhtyä noudattamaan vanhaa palkkausjärjestelmää. Pääluottamusmies oli lisäksi vaatinut, että yrityksessä aikaisemmin käytössä olleet kaksi ylimääräistä kesälomapäivää ja talvilomaviikko tulisi palauttaa työntekijöille. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, että "pojat palaavat sen jälkeen työhön, kun asioista on sovittu kirjallisesti."

Työtaistelu oli kohdistunut ainakin työehtosopimuksen 8 ja 9 §:n palkkausmääräyksiin, 23 §:n vuosilomamääräyksiin ja työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 5. kohdan määräykseen työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta.

Työnantaja oli useita kertoja heti lakon alkamisesta lähtien edellyttänyt pääluottamusmieheltä toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Autoalan Työnantajaliitto ATL oli samoin vaatinut Metallityöväen Liitolta työrauhan palauttamista 1.12.1992 kolme eri kertaa. Jo ennen lakon alkamista työnantajaliitosta oli 1.12.1992 kello 10 otettu yhteyttä Metallityöväen Liiton toimitsijaan ja pyydetty liittoa valvomaan työrauhan säilymistä työpaikalla.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto ATL on vaatinut Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosaston tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että siinä esitetyt työseisauksen laajuutta koskevat tiedot pitivät pääosin paikkansa. Yhtiön Konalan ja Tikkurilan toimipisteissä työskentelevät ammattiosaston edustajat eivät olleet ottaneet osaa työnseisaukseen.

Työnseisaus oli johtunut siitä, että Oy Saab-Auto Ab oli yksipuolisesti muuttanut Konalassa ja Tikkurilassa työskentelevien auto- ja konekorjaamoalan työntekijöiden palkkausjärjestelmää ja poistanut työntekijöiltä heillä jo vuosia olleet yrityskohtaiseen sopimukseen perustuvat erityiset lomaoikeudet.

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta ei ollut sovittu työntekijöiden kanssa. Yhtiö oli irtisanonut vanhan palkkausjärjestelmän 13.9.1991 annetulla ilmoituksella. Tämän jälkeen osapuolten välillä oli useaan eri otteeseen neuvoteltu uudesta palkkausjärjestelmästä.

Työnantaja oli vasta 27.10.1992 tehnyt esityksen, josta uuden palkkausjärjestelmän yksityiskohdat olivat käyneet ilmi siten, että työntekijöillä oli ollut mahdollisuus edes jonkinlaisella tarkkuudella selvittää, mihin uusi järjestelmä tulisi johtamaan. Esityksessä ilmoitettu palkan kiinteän osan markkamäärä sekä palkkio-osa ja rajat, joiden jälkeen palkkio-osa alkaisi kertymään, eivät kuitenkaan olleet työntekijöiden näkemyksen mukaan olleet realistisella tasolla.

Seuraava palkkausjärjestelmää koskeva neuvottelu oli pidetty 30.11.1992. Tällöin työnantaja oli ilmoittanut palkan kiinteän perusosan määrän tulevan olemaan 32 - 41,50 markkaa palkkaryhmästä riippuen. Palkkio-osuuden määräksi työnantaja oli ilmoittanut 11,40 - 21,50 markkaa. Tämän saavuttamiseen vaadittiin, että työntekijän urakoista saamien tehtaan ilmoittamien ohjeaikojen summa oli yli 50 tuntia. Työnantaja oli ilmoittanut, että uusi järjestelmä otettaisiin käyttöön heti seuraavana päivänä eli tiistaina 1.12.1992.

Oy Saab-Auto Ab oli kieltäytynyt suorittamasta uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä minkäänlaisia vertailuja siitä, millaiseksi palkkaus muodostuisi suhteessa vanhaan järjestelmään. Neuvottelujen kuluessa oli kuitenkin jo sovittu, että uuden järjestelmän käyttöönottoa edeltäisi kolmen kuukauden pituinen tarkkailujakso, jonka kuluessa uutta palkkausjärjestelmää verrattaisiin vanhaan ilman, että sitä vielä otettaisiin käyttöön. Tänä aikana oli ollut tarkoitus korjata järjestelmää siten, että työntekijöiden ansiotasossa ei pääsisi tapahtumaan laskua.

Työnantaja oli kuitenkin 30.11.1992 ilmoittanut, että kolmen kuukauden tarkkailuajanjakson asemesta uusi järjestelmä otettaisiin käyttöön heti. Seurantajakson asemesta työnantaja oli suostunut perustamaan työryhmän, joka kokoontuisi kuukauden kuluttua toteamaan muutokset.

Uusi palkkausjärjestelmä oli merkinnyt myös eräiden aikapalkalla työskennelleiden työntekijöiden siirtymistä urakkapalkkaukseen. Myöskään urakkapalkkauksessa käytettyjä tehtaan ilmoittamia ohjeaikoja ei ollut hyväksytty työntekijöiden ja työnantajan välillä.

Suoritettujen vertailujen ja laskelmien mukaan työnantajan palkkiorajaksi ilmoittamaa 50:tä tuntia ei tultaisi saavuttamaan uusilla ohjeajoilla. Erityisen kohtuutonta tämä oli niille työntekijöille, jotka olivat työskennelleet vuosia aikapalkalla ja jotka joutuisivat yhtäkkiä työskentelemään urakkapalkalla ja joutuisivat myös sidotuiksi tehtaan ilmoittamiin ohjeaikoihin. Entisiä ja yhdessä sovittuja ohjeaikoja työnantaja ei ollut hyväksynyt käytettäviksi.

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton vuoksi työntekijöiden tuntiansiot tulisivat laskemaan noin 10 - 30 markkaa. Muun muassa peltiosaston työntekijöiden aikaisempiin palkkalaskelmiin perustuvien vertailujen mukaan uusi järjestelmä johtaisi osastolla, jossa ohjeajat olivat säilyneet entisellään, noin 10 - 15 markkaa pienempään tuntipalkkaan kuin aikaisemmin.

Työnantajan perustelu palkkausjärjestelmän muutokselle oli ollut pelkästään se, että näin pystyttäisiin lisäämään tuottavuutta ja myyntikatetta. Työnantajan pyrkimyksenä oli ollut siten parantaa yhtiön tulosta leikkaamalla yksipuolisen ilmoituksen perusteella työntekijöiden sopimuksiin perustuvia palkkoja.

Oy Saab-Auto Ab oli 29.6.1992 ilmoittanut, että 1.1.1993 alkaen yhtiössä ei enää sovellettaisi lomaetuuksia, jotka olivat perustuneet yhtiön työntekijöidensä kanssa tekemään yrityskohtaiseen sopimukseen. Sopimuksen perusteella työntekijät olivat saaneet vuosilomaa kaksi päivää enemmän kuin sovellettaessa auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimusta ja vuosilomalakia. Työnantaja oli peruuttanut myös yli 15 vuotta yhtiössä työssä olleille työntekijöille sopimuksen mukaan kuuluneen ylimääräisen kuuden päivän talviloman. Sellaisia työntekijöitä, joilla oli ollut oikeus ylimääräiseen talvilomaan, oli ollut noin 30 - 40. Jokaiselle ylimääräiseen talvilomaan oikeutetulle työntekijälle loman menettämisestä aiheutui noin 3 500 markan suuruinen vahinko. Lomaetujen pienentäminen oli tapahtunut ilman asiassa käytyjä neuvotteluja pelkästään työnantajan yksipuolisen ilmoituksen perusteella.

Yhtiön Konalan toimipisteessä työskentelevä pääluottamusmies oli saanut ilmoituksen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta maanantaina 30.11.1992. Käyttöönoton oli ollut määrä tapahtua seuraavana päivänä. Työt olivat alkaneet 1.12.1992 normaalisti. Pääluottamusmies oli kello 11.45 pitänyt Konalan toimipisteessä tiedotustilaisuuden, johon myös Tikkurilan toimipisteen työntekijät olivat osallistuneet. Tilaisuudessa oli esitelty palkkausjärjestelmää koskeva neuvottelutilanne ja työnantajan ilmoitus uuden järjestelmän käyttöönotosta. Pääluottamusmies oli lisäksi laskelmilla osoittanut, millaisiin tuloksiin uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto tulisi johtamaan.

Kun työntekijät olivat kuulleet, millaisesta järjestelmästä oli kysymys ja että uuteen järjestelmään siirtyminen tulisi olemaan ehdotonta, työntekijät olivat välittömästi ilmoittaneet, etteivät he hyväksyneet tällaista työnantajan yksipuolista menettelyä. Lisäksi he olivat ilmoittaneet lopettavansa työnteon ja palaavansa työhön vain siinä tapauksessa, että uuden järjestelmän yksipuolinen ja välitön käyttöönotto peruutettaisiin.

Pääluottamusmies oli ilmoittanut työntekijöille, että työrauhavelvoitteen voimassa ollessa erimielisyydet tuli ratkaista neuvottelemalla. Lisäksi hän oli kehottanut työntekijöitä luopumaan työnseisaukseen ryhtymisestä. Työntekijöiden päätös työstä poistumisesta oli ollut kuitenkin järkkymätön, eikä pääluottamusmiehellä ollut ollut mahdollisuuksia estää työnseisauksen syntymistä.

Pääluottamusmiehellä ja muilla luottamusmiehillä ei ollut ollut muuta mahdollisuutta kuin ilmoittaa työnantajalle työntekijöiden päätöksestä. Pääluottamusmies oli kertonut työnantajalle syyn työntekijöiden työpaikalta poistumiselle. Sen sijaan pääluottamusmies ei ollut esittänyt työnantajalle mitään vaatimuksia.

Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosastossa oli noin 1 300 jäsentä, joista jäsenmaksua maksavia oli noin 700 - 800. Jäsenet työskentelivät noin sadalla eri työpaikalla pääkaupunkiseudulla. Oy Saab-Auto Ab:n työntekijöistä ainoastaan Konalan toimipisteessä työskentelevä pääluottamusmies kuului ammattiosaston toimikuntaan.

Ammattiosaston puheenjohtaja oli saanut tiedon Oy SaabAuto Ab:ssä alkaneesta työnseisauksesta Metallityöväen Liiton toimitsijalta puhelimitse tiistaina 1.12.1992 noin kello 14.35. Ennen tätä ei Oy Saab-Auto Ab:tä koskevaa tilannetta ollut käsitelty osaston toimikunnassa. Välittömästi työnseisauksesta tiedon saatuaan ammattiosaston puheenjohtaja oli soittanut pääluottamusmiehelle, minkä lisäksi hän oli lähettänyt pääluottamusmiehelle telefaxsanoman. Ammattiosaston puheenjohtaja oli kehottanut pääluottamusmiestä tekemään kaikkensa, jotta työntekijät palaisivat välittömästi työpaikalle. Puheenjohtaja oli pyytänyt pääluottamusmiestä toimimaan siten, että kaikki erimielisyydet ratkaistaisiin työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Ammattiosaston toimikunta oli kokoontunut illalla 1.12.1992. Toimikunta oli tehnyt päätöksen, jossa se oli kehottanut Oy Saab-Auto Ab:n työntekijöitä palaamaan viipymättä työhön ja aloittamaan neuvottelut normaalissa järjestyksessä. Lisäksi toimikunta oli ilmoittanut olevansa valmis tarvittaessa auttamaan luottamusmiehiä työntekijöiden töihin kutsumiseksi. Tämän jälkeen pääluottamusmies oli soittanut henkilökohtaisesti kymmenille työstä poisjääneille pyytäen heitä palaamaan takaisin työhön. Lisäksi pääluottamusmies oli jättänyt työnantajalle neuvottelupyynnön riita-asioiden pikaiseksi ratkaisemiseksi. Tähän pyyntöön työnantaja ei ollut vastannut.

Ammattiosastolla ei ollut mitään mahdollisuutta puuttua työpaikan asioihin, ellei sillä ollut etukäteen näistä tietoa. Nyt esillä olevassa tapauksessa oli otettava huomioon, että työnantaja oli ilmoittanut ottavansa uuden palkkausjärjestelmän käyttöön seuraavana päivänä. Ammattiosastolla ei siten ollut ollut mahdollisuutta puuttua asioihin etukäteen. Ammattiosastolla ei myöskään ollut omaa toimistoa eikä palkattuja toimitsijoita, jotka voisivat heti käydä työpaikalla antamassa apua neuvottelujen käymisessä.

Metallityöväen Liitosta oli pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle lähetetty samana päivänä kello 16.56 telefax-sanoma, jossa ammattiosastoa ja luottamusmiehiä oli kehotettu toimimaan niin, että työntekijät palaisivat mahdollisimman nopeasti työtuntijärjestelmän mukaisesti työhön. Telefax-sanomassa oli myös kehotettu töiden käynnistyttyä aloittamaan erimielisyyksistä paikalliset neuvottelut työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä noudattaen.

Metallityöväen Liiton toimitsija oli ilmoittanut työnantajaliiton edustajalle vielä 1.12.1992 iltapäivällä Metallityöväen Liiton toimenpiteistä asiassa.

Työnantajaliiton edustaja oli 2.12.1992 soittanut Metallityöväen Liiton edustajalle ja ilmoittanut myös Tikkurilan toimipisteen työnseisauksesta. Metallityöväen Liiton edustaja oli ottanut heti yhteyttä toimipisteen luottamusmieheen kehottaen tätä toimimaan siten, että työt aloitettaisiin välittömästi. Lisäksi Metallityöväen Liiton edustaja oli lähettänyt luottamusmiehelle samansisältöisen telefax-sanoman kuin liitto oli lähettänyt edellisenä päivänä Konalan toimipisteen pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle.

Metallityöväen Liitolla ei ollut ollut mahdollisuuksia puuttua työpaikalla käytyihin neuvotteluihin, koska liitolla ei ollut ollut mitään tietoa neuvottelutilanteesta saati sitten siitä, että yhtiö oli 30.11.1992 ilmoittanut ottavansa yksipuolisesti käyttöön uuden palkkausjärjestelmän. Metallityöväen Liitto ei siten ollut asiassa millään tavoin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Metallityöväen Liitto oli tehnyt kaikki mahdolliset toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi.

Toimeenpannut työnseisaukset eivät olleet kohdistuneet kanteessa tarkoitettuihin työehtosopimuksen määräyksiin. Työnantaja oli itse rikkonut työehtosopimuksen 8 ja 9 §:n määräyksiä ottamalla yksipuolisesti käyttöön palkkausjärjestelmän, jolla työntekijöiden ansioita alennettiin huomattavasti. Työnantaja oli myös yksipuolisesti poistanut työntekijöiltä heille jo vuosia työsuhteen ehtojen yhtenä osana kuuluneet lomaetuudet, joista oli sovittu yrityskohtaisella sopimuksella. Työnseisaus ei siten ollut kohdistunut työehtosopimuksen vuosilomaa eikä myöskään työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Autoalan Työnantajaliitto ATL on vastineen johdosta lausunut, että Oy Saab-Auto Ab oli irtisanonut vanhan palkkausjärjestelmän Konalan toimipisteessä 13.9.1991 ja Tikkurilan toimipisteessä 24.9.1991. Palkkausjärjestelmä oli irtisanottu kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisaikaa oli myöhemmin jatkettu päättyväksi 30.11.1992.

Työnantajan ja työntekijöiden välillä uudesta palkkausjärjestelmästä oli neuvoteltu useaan otteeseen. Näissä neuvotteluissa olivat mukana olleet pääluottamusmies sekä Konalan toimipisteen kaksi luottamusmiestä ja Tikkurilan toimipisteen luottamusmies sekä kaksi asentajaa. Pelkästään palkkausjärjestelmän muuttamiseen liittyvistä uusista ohjeajoista oli neuvoteltu usean kuukauden ajan. Neuvotteluja oli käyty 27.10.1992 jälkeen vielä 24.11. ja 25.11.1992. Näin ollen työntekijöiden edustajat olivat olleet tietoisia siitä, minkälainen uusi palkkausjärjestelmä tulisi olemaan. Työntekijöille oli jo 24.11. ja 25.11.1992 pidetyissä neuvottelutilaisuuksissa ilmoitettu uuden palkkausjärjestelmän tulevan voimaan 1.12.1992 alkaen.

Työnantajan taholta oli 30.11.1992 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa ilmoitettu, että työnantaja takasi kolmen kuukauden ajaksi takuupalkan, jonka suuruus olisi peruspalkka lisättynä 25 prosentilla. Tässä yhteydessä oli myös ilmoitettu perustettavaksi yhteinen työryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa mahdolliset palkkausjärjestelmässä havaitut virheet ja epäkohdat. Palkkausjärjestelmää koskeneissa neuvotteluissa ei ollut sovittu siitä, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa edeltäisi kolmen kuukauden tarkkailujakso, jonka aikana uutta järjestelmää verrattaisiin vanhaan. Tähän ei yhtiön atk-järjestelmänkään puitteissa olisi ollut mahdollisuuksia.

Lakolla työntekijät olivat pyrkineet painostamaan työnantajaa muuttamaan 1.12.1992 käyttöönotettua palkkausjärjestelmää ja myös painostamaan työnantajaa olemaan menettelemättä työehtosopimuksen osana olevan työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan mukaisesti. Tämän pöytäkirjan 2 §:n 2. kohdan mukaan työajan lyhennystä vähensivät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät vuosittaiset säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaittiin enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun työnantaja oli jo 29.6.1992 ilmoittanut siirtyvänsä 1.1.1993 lukien noudattamaan työehtosopimuksen mukaista menettelyä työajan lyhennysvapaiden osalta, muodosti lakko jo tältäkin osin oman työtaistelutoimenpiteen. Lakko oli siten kohdistunut muiden jo mainittujen määräyksien lisäksi myös edellä tarkoitetun pöytäkirjan 2 §:n määräyksiin.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metallityöväen Liitto ja Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosasto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Saab-Auto Ab:ssa työnantaja on syyskuussa 1991 irtisanonut yhtiön Konalan ja Tikkurilan toimipisteissä auto- ja konekorjaamoalan soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden palkkauksessa noudatetun palkkausjärjestelmän kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisaikaa on sittemmin jatkettu 30.11.1992 saakka. Kun käydyissä neuvotteluissa ei ole päästy yksimielisyyteen uudesta palkkausjärjestelmästä, työnantaja on 30.11.1992 pidetyssä uutta palkkausjärjestelmää koskeneessa neuvottelutilaisuudessa esittänyt uuden palkkausjärjestelmän, joka työnantajan ilmoituksen mukaan astuisi voimaan seuraavana päivänä. Edellä mainitussa tilaisuudessa ei ole ollut läsnä Tikkurilan toimipisteen työntekijöiden edustajia.

Neuvotteluissa läsnä olleen pääluottamusmiehen kertoman mukaan työnantajan tuolloin tekemään esitykseen sisältyvät palkkio-osuuden markkamäärät ovat olleet pienemmät kuin aikaisemmin neuvotteluissa esillä olleet palkkioosuuksien markkamäärät. Pääluottamusmiehen kertoman mukaan työnantaja on esityksessään myös muuttanut aikaisempaa seurantajaksoa koskevaa esitystään. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan esitys on merkinnyt työntekijöiden palkkatason huomattavaa alenemista aikaisemmasta.

Pääluottamusmies on Konalan toimipisteessä 1.12.1992 työntekijöille pitämässään tiedotustilaisuudessa selvittänyt työnantajan esittämää uutta palkkausjärjestelmää. Tämän jälkeen tiedotustilaisuudessa läsnä olleet Konalan ja Tikkurilan toimipisteen työntekijät luottamusmiehiä lukuun ottamatta ovat poistuneet työpaikalta. Tuolloin alkaneeseen lakkoon on osallistunut 38 Konalan toimipisteen ja 6 Tikkurilan toimipisteen työntekijää. Lakko on kestänyt 4.12.1992 työpäivän loppuun asti.

Työnantaja on kesäkuun lopussa 1992 antamallaan kirjallisella ohjeella ilmoittanut, että yhtiössä ryhdytään 1.1.1993 lukien noudattamaan liittojen välillä tehtyä työajan lyhentämistä koskevaa pöytäkirjaa, jonka mukaan työajan lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät vuosittaiset säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaitaan enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukaudelta. Työnantajan ilmoituksen mukaan työntekijöille annetut kaksi ylimääräistä kesälomapäivää ja yli 15 vuotta yhtiötä palvelleille työntekijöille annettu ylimääräinen talvilomaviikko lyhentävät pöytäkirjan määräyksen mukaisesti työajan lyhentämisvapaata.

Lakon alkamisen jälkeen pääluottamusmies on ilmoittanut työnantajalle, että työntekijät palaavat työhön sen jälkeen, kun työnantaja ottaa käyttöönsä vanhan palkkausjärjestelmän ja aikaisemmin noudatetun vuosiloman ja työajan lyhennyspäivien antamista koskevan käytännön.

Toimeenpannun lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta, minkä lisäksi sillä on painostettu työnantajaa edelleen noudattamaan työajan lyhennysvapaiden antamisessa aikaisemmin noudatettua käytäntöä. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä ainakin työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin sekä työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan määräyksiin.

Pääluottamusmies on ennen lakon alkamista pitämänsä tiedotustilaisuuden yhteydessä ilmoittanut työntekijöille työtaistelutoimenpiteiden olevan laittomia. Lisäksi hän on ilmoittanut, että työehtosopimuksen voimassa ollessa työtaisteluun ei saa ryhtyä ja että erimielisyyskysymykset on hoidettava neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Saatuaan työnantajalta lakon alkamisen jälkeen kehotuksen ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi pääluottamusmies on kertomansa mukaan ollut asian johdosta yhteydessä osaan työntekijöistä ja yrittänyt saada heitä palaamaan työhön.

Autoalan Työnantajaliitto ATL:n edustaja on 1.12.1992 kello 10 ollut yhteydessä Metallityöväen Liiton edustajaan ja kertonut, että työt Oy Saab-Auto Ab:n Konalan huoltokorjaamossa eivät aamulla ole käynnistyneet normaalisti. Työnantajaliiton edustaja on kehottanut Metallityöväen Liiton edustajaa huolehtimaan töiden sujumisesta jatkossa. Metallityöväen Liiton edustaja on tämän jälkeen ollut yhteydessä pääluottamusmieheen, jolta saaman tiedon mukaan työt ovat sujuneet normaalisti. Kun Metallityöväen Liiton edustaja saman päivän iltapäivänä on saanut tiedon työstä poistumisesta, liiton edustaja on ollut puhelimitse yhteydessä sekä pääluottamusmieheen että ammattiosaston puheenjohtajaan ja kehottanut heitä palauttamaan työrauhan ja aloittamaan neuvottelut asian selvittämiseksi. Metallityöväen Liitto on lähettänyt samana iltapäivänä heille telefax-sanoman, jossa ammattiosastoa ja luottamusmiestä on kehotettu toimimaan niin, että työntekijät palaavat mahdollisimman nopeasti työhön.

Metallityöväen Liittoa on 2.12.1992 kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin myös Tikkurilan toimipisteen työnseisauksen lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton edustaja on ollut yhteydessä toimipisteen luottamusmieheen ja kehottanut tätä toimimaan siten, että työt alkavat välittömästi. Metallityöväen Liitto on lähettänyt Tikkurilan toimipisteen luottamusmiehelle samansisältöisen sähkeen kuin se on edellisenä päivänä lähettänyt pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle. Metallityöväen Liiton edustaja on tämän jälkeen ollut 2.12.1992 yhteydessä ammattiosaston edustajiin ja tiedustellut heidän toimenpiteitään työrauhan palauttamiseksi. Autoalan Työnantajaliitto ATL on vielä 3.12.1992 kirjallisesti kehottanut Metallityöväen Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan välittömäksi palauttamiseksi Oy Saab-Auto Ab:n Konalan ja Tikkurilan toimipisteissä.

Metallityöväen Liiton toimitsijan mukaan liiton taholta ei 1.12. ja 2.12.1992 tehtyjen edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi ole tämän jälkeen ryhdytty enempiin toimiin työrauhan palauttamiseksi, koska Metallityöväen Liiton 1.12.1992 saaman tiedon mukaan työntekijöiden on ollut tarkoitus palata maanantaina 7.12.1992 työpaikalle katsomaan tilannetta. Kun työtaistelu edelleen 2.12.1992 on jatkunut ja liiton tiedossa on ollut sen todennäköinen jatkuminen ainakin ilmoitettuun päivään asti, olisi myös Metallityöväen Liiton työtuomioistuimen mielestä tullut ryhtyä toimenpiteisiin lakon pikaiseksi lopettamiseksi. Kun liitto ei tällaisiin toimenpiteisiin ole ryhtynyt, se on syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Autoalan Työnantajaliitto ATL:lle, ammattiosaston 13 000 markkaa ja liiton 14 000 markkaa.

Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Autoalan Työnantajaliitto ATL:n oikeudenkäyntikulut 2 700 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Rihto, Tuulensuu, Langinkoski, Pennanen ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.