Labor court dismisses union claim that captain's experience bonus includes time served as skipper elsewhere.

Aluksen päälliköllä ei ollut rannikkohinaajasopimuksen kokemuslisää koskevien määräysten nojalla oikeutta lukea koskemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hänen aikaisemmin perämiehenä palvelemaansa aikaa.

Kantaja Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Vastaaja Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila r.y. Kuultava Finntugs Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.5.1990 solmitussa rannikko ja sisävesiliikenteen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 Peruspalkkaan sidotut palkanlisät

3.1 Seuraavat palkanlisät lasketaan edellä 2. kohdan mukaan muodostuvista peruspalkoista:

Kokemuslisät

3.2 Päällikön, päällikön pätevyisen perämiehen, perämiehen, konepäällikön, konemestarin tai koneenhoitajan kokemuslisä on 5 % peruspalkasta, kun hän on toiminut minkä tahansa työnantajan palveluksessa tehtävässään 2 vuotta, ja 4 vuoden jälkeen vastaavasti yhteensä 10 % sekä 8 vuoden jälkeen vastaavasti yhteensä 15 % peruspalkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.5 Jos kokemuslisiin oikeutettu päällikkö tai konepäällikkö joutuu tilapäisesti toimimaan perämiehenä, konemestarina tai koneenhoitajana, on tämä hänelle kokemuslisään oikeuttavaa palvelua.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.9 Perämiehen kokemuslisiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon puolet kansimiehenä toimitusta ajasta minkä tahansa tämän sopimuksen alan työnantajan palveluksessa. Samoin edellytyksin otetaan huomioon puolet kansimiehenä toimitusta ajasta koneenhoitajan kokemuslisiä laskettaessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen liitteenä olevassa rannikkohinaajasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Palkat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.2 Päällikön ja perämiehen kokemuslisä on 5 % peruspalkasta kun he ovat toimineet päällikkönä tai vastaavasti perämiehenä kolme vuotta minkä tahansa toiminimen palveluksessa. Samoin edellytyksin heidän kokemuslisänsä on yhteensä 10 % peruspalkasta viiden toimintavuoden jälkeen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Laivanpäällystöliiton ja Finntugs Oy:n välillä 21.12.1988 solmitussa sopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

Finntugs Oy ja Suomen Laivanpäällystöliitto - Finlands Skeppsbefälsförbund r.y. ovat sopineet, että varustamon Kotkan ja Haminan satama-alueilla toimivilla ja ulkomaanliikennettä avustavilla satamajäämurtaja/hinaaja-aluksilla noudatetaan voimassaolevaa valtakunnallista rannikkohinaajia koskevaa työehtosopimusta (Suomen Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila r.y:n ja SLPL:n välinen) seuraavin lisäyksin ja poikkeuksin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Laivanpäällystöliitto on Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasilaa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Finntugs Oy:n ja merikapteeni Lasse Lommin välillä 22.4.1991 tehdyssä työsopimuksessa oli sovittu Lommin toimimisesta päällikkönä työsopimuksessa erikseen mainituissa aluksissa. Työnantajan ja Lommin välillä oli syntynyt erimielisyyttä Lommin kokemuslisän määräytymisestä. Kun paikallisissa neuvotteluissa ei asiasta ollut päästy yksimielisyyteen, asia oli siirretty liittojen välillä käsiteltäväksi.

Käydyissä neuvotteluissa työnantajapuoli oli katsonut, että ulkomaanliikenteen meripalvelua perämiehenä ei tullut lainkaan ottaa huomioon kotimaanliikenteessä. Suomen Laivanpäällystöliitto puolestaan oli katsonut, että työnantajasta riippumattomia kokemuslisiä laskettaessa oli päällikön kokemuslisän suuruus 10 prosenttia peruspalkasta riippumatta siitä, oliko työntekijä aikaisemmin toiminut perämiehenä vai päällikkönä.

Työehtosopimuksen kokemuslisää koskeva määräys oli ollut sopimuksessa nykyisessä muodossaan vuodesta 1974 alkaen. Tätä aikaisemmin määräyksessä oli puhuttu ikälisästä.

Kokemuslisää koskevaa työehtosopimuksen määräystä tuli tulkita siten, että aluksen päällikön tuli varustamosta riippumattomia kokemuslisiä laskettaessa saada lukea hyväkseen myös ne ajanjaksot, jotka hän aikaisemmin oli toiminut päällikkönä tai perämiehenä. Näin määräystä oli käytännössä sovellettu vuoteen 1988 asti, jolloin työnantajaliiton tulkinta oli muuttunut. Sopimusmääräyksen tulkinnan muutos oli johtunut siitä, että työnantajaliiton toimitusjohtaja oli tuolloin vaihtunut.

Rannikkohinaajia koskeva sopimus oli kehittynyt ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen mukaisesti. Rannikkohinaajien päällystö oli ollut koko ajan erityisasemassa, mistä johtuen rannikkohinaajien päällystön palkkaus oli noudattanut ulkomaanliikenteen työehtosopimusta. Päälliköitä koskevan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen 3 §:ssä oli todettu muun muassa, että ikälisiin oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa saatiin siihen lukea enintään 8 vuoden palvelusaika perämiehenä samassa varustamossa. Edelleen määräyksessä oli todettu, että perämiehen palvelukseen samassa varustamossa rinnastettiin enintään 6 vuoden meripalvelus päällikkönä tai perämiehenä muissa varustamoissa.

Päällikön pätevyyden saavuttaminen edellytti tiettyä meripalvelusta ja päällikön pätevyys hankittiin nimenomaan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Jos työnantajapuolen omaksuma kokemuslisien laskentatapa hyväksyttäisiin, merkitsisi se sitä, että perämiehen siirtyessä aluksen päälliköksi ei hänen palkkauksensa muuttunut millään tavoin siitä, mikä se oli ollut hänen työskennellessään perämiehen vakanssilla.

Kanteessa esitetty vaatimus

Suomen Laivanpäällystöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että rannikkohinaajasopimuksen 2.2 kohdan mukaan työnantajasta riippumattomia kokemuslisiä laskettaessa päälliköllä on oikeus ottaa huomioon minkä tahansa toiminimen palveluksessa palveltu aika päällikkönä tai perämiehenä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työehtosopimukseen osallisten tarkoitus kävi selvästi ilmi rannikkohinaajasopimuksen 2.2 kohdan määräyksen sanamuodosta. Suomen Laivanpäällystöliitto ei ollut esittänyt perusteita määräyksen selvän sanamuodon vastaiselle tulkinnalle. Suomen Laivanpäällystöliitolla oli todistustaakka sen suhteen, että määräystä tulisi tulkita sanamuodosta poikkeavalla tavalla.

Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasilan taholta oli jo käydyissä erimielisyysneuvotteluissa tuotu esille se liiton kanta, että rannikkohinaajasopimuksen 2.2 kohdan mukainen kokemuslisä oli sidottu työntekijän toimeen. Päällikön osalta määräyksen tarkoittamien kokemuslisien saaminen edellytti 3 tai 5 vuoden työskentelyä päällikön toimessa ja perämiehen osalta 3 tai 5 vuoden työskentelyä perämiehen toimessa. Tämä toimikohtaisuus oli ilmaistu määräyksessä sanoilla "vastaavasti" ja "samoin edellytyksin". Näitä sanoja ei määräyksessä tarvittaisi, mikäli kanteessa esitetty tulkinta olisi oikea. Määräyksen tarkoituksena oli, että vain päällikkönä työskennelty aika oikeutti päällikön peruspalkan lisäksi maksettavaan kokemuslisään ja vain perämiehenä työskennelty aika oikeutti perämiehen palkan lisäksi maksettavaan kokemuslisään.

Edellä mainittu toimeen sidottuisuus oli omaksuttu myös työehtosopimukseen osallisten välisen niin sanotun pääsopimuksen kokemuslisämääräyksissä. Tässä työehtosopimuksessa oli sovittu nimenomaisesti eräistä poikkeuksista edellä mainitusta periaatteesta. Tällainen poikkeusmääräys sisältyi sopimuksen 3.5. kohtaan, jonka mukaan päällikön kohdalla kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luettiin myös aika, jolloin päällikkö joutui tilapäisesti toimimaan alemmassa tehtävässä. Sopimuksen 3.9. kohdassa oli lisäksi sovittu siitä, että perämiehen ja koneenhoitajan kohdalla kokemuslisään oikeuttavana aikana otettiin huomioon kansimiehenä toimittu aika määräyksessä sovituin tavoin.

Asianosaisten välinen erimielisyys koski sitä, oikeuttiko perämiehen toimessa työskennelty aika myöhemmin päällikön toimeen siirtyvän työntekijän kohdalla päällikölle maksettaviin kokemuslisiin vai oliko kokemuslisän tarkoitus palkita vain päällikön toimessa hankittua kokemusta. Aluksen päällikön tehtävät ja esimerkiksi merilain päällikölle asettamat velvollisuudet sekä niistä seuraava vastuu kuuluivat vain aluksen päällikölle. Perämiehenä ei voinut hankkia kokemusta päällikkönä toimimisesta. Tämäkin seikka puolsi sitä, että päällikön kokemuslisään oikeuttavana aikana voitiin ottaa huomioon vain päällikkönä aikaisemmin toimittu aika. Asianosaisten välinen erimielisyys keskittyi siten siihen, oliko tulkittavana oleva kokemuslisää koskeva määräys tarkoitettu toimikohtaiseksi vai ei. Sivuseikka asiassa oli se, minkä työehtosopimuksen soveltamispiirissä päällikön tai perämiehen kokemus oli hankittu.

Vastineessa esitetty vaatimus

Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Finntugs Oy on yhtynyt Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasilan vastineessa esittämään.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asianosaisliittojen välillä solmitun rannikkohinaajasopimuksen palkkoja koskevan 2 kohdan kohdassa 2.2 on sovittu siitä, että päällikön ja perämiehen kokemuslisä on viisi prosenttia peruspalkasta, kun he ovat toimineet päällikkönä tai vastaavasti perämiehenä kolme vuotta minkä tahansa toiminimen palveluksessa. Mainitussa sopimuksen kohdassa on edelleen sovittu, että samoin edellytyksin heidän kokemuslisänsä on yhteensä 10 prosenttia peruspalkasta viiden toimintavuoden jälkeen.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko päälliköllä edellä mainitun sopimuskohdan mukaan oikeus lukea kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi myös hänen perämiehenä aikaisemmin toimimansa aika.

Suomen Laivanpäällystöliitto on katsonut, että päällikön kokemuslisään oikeuttavana aikana tulee ottaa huomioon myös perämiehenä toimittu aika. Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila on puolestaan katsonut, että päällikön kohdalla kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi voidaan katsoa vain aikaisemmin päällikkönä toimittu aika.

Kokemuslisää koskeva määräys on ollut sopimuksessa samansisältöisenä vuodesta 1974. Vastaava määräys on ollut sopimuksessa jo tätä aikaisemminkin, mutta vuonna 1974 solmitussa sopimuksessa on aikaisemman sopimuksen mukainen ikälisä muutettu kokemuslisäksi. Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko määräyksestä aikoinaan sovittaessa tai sitä muutettaessa käyty erikseen keskusteluja ikä- tai kokemuslisään oikeuttavan ajan laskemisesta.

Suomen Laivanpäällystöliitto on esittänyt, että rannikkohinaajia koskeva sopimus on kehittynyt liiton solmimien ulkomaanliikenteen työehtosopimusten mukaisesti. Kantajaliiton mukaan rannikkohinaajien päällystön palkkaus on noudattanut ulkomaanliikenteen työehtosopimuksissa sovittua päällikön palkkausta. Päällikön kokemuslisään oikeuttavaa aikaa koskevan tulkintansa tueksi Suomen Laivanpäällystöliitto on viitannut päälliköiden työehtoja koskevan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen 3 §:n määräykseen, jossa on sovittu, että ikälisiin oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa saadaan siihen lukea enintään kahdeksan vuoden palvelusaika perämiehenä samassa varustamossa ja että perämiehen palvelukseen samassa varustamossa rinnastetaan enintään kuuden vuoden meripalvelus päällikkönä tai perämiehenä muissa varustamoissa.

Rannikkohinaajia koskevassa sopimuksessa on 1 kohdassa sovittu sopimuksen soveltamisalasta, 2 kohdassa palkoista ja 3 kohdassa luontoiseduista. Näiden määräysten lisäksi sopimuksen 4 kohdassa on sovittu siitä, että jollei tässä lisäsopimuksessa ole toisin sovittu, sovelletaan pääsopimusta. Mainitulla pääsopimuksella tarkoitetaan tässä asianosaisliittojen solmimaa rannikko- ja sisävesiliikenteen työehtosopimusta, jonka liitteeksi rannikkohinaajia koskeva sopimus on otettu. Huomioon ottaen edellä mainitun 4 kohdan määräyksen sanamuodon ei työtuomioistuimen mielestä ole perusteita katsoa, että myös rannikkohinaajasopimuksen piirissä päällikön oikeus lukea kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi perämiehenä palveltu aika määräytyisi kuten ulkomaanliikenteen työehtosopimuksessa asiasta on nimenomaisesti sovittu.

Asianosaiset ovat esittäneet selvitystä siitä, miten käytännössä rannikkohinaajien päälliköiden palkkauksessa on menetelty. Tämän mukaan työsopimuspuolten välillä on työsopimusta solmittaessa yleensä selvitetty aikaisempaa meripalvelusta ja sovittu sitten tietystä kokonaispalkasta. Näissä yhteyksissä ei tarkemmin ole käyty keskustelua kokemuslisään oikeuttavan ajan laskemisesta. Käytännöstä esitetyn selvityksen perusteella ei työtuomioistuimen mielestä ole pääteltävissä, että riidanalaista työehtosopimuksen määräystä olisi käytännössä vakiintuneesti tulkittu tietyllä tavalla.

Rannikkohinaajasopimuksen 2.2 kohdan edellä olevan määräyksen sanamuoto tukee työtuomioistuimen mielestä työnantajapuolen esittämää tulkintaa. Pääsopimuksen kokemuslisiä koskevassa 3.2 kohdassa on todettu muun muassa, että päällikön, päällikön pätevyisen perämiehen ja perämiehen kokemuslisä on viisi prosenttia peruspalkasta, kun hän on toiminut minkä tahansa työnantajan palveluksessa tehtävässään. Tämä määräyksen sanamuoto viittaa työtuomioistuimen mielestä siihen, että päällikön kokemuslisää laskettaessa huomioon tulisi ottaa vain se aika, minkä hän on toiminut mainitussa tehtävässä. Tätä käsitystä tukee työtuomioistuimen mielestä myös mainitun sopimuksen 3.5. kohdan määräys, jossa on nimenomaisesti sovittu siitä, että jos kokemuslisiin oikeutettu päällikkö tai konepäällikkö joutuu tilapäisesti toimimaan perämiehenä, konemestarina tai koneenhoitajana, on tämä hänelle kokemuslisään oikeuttavaa aikaa.

Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin edellä esitetyin perustein katsoo työnantajapuolen asiassa omaksuman tulkinnan vastaavan paremmin määräyksen oikeaa tulkintaa. Näin ollen ei päälliköllä rannikkohinaajasopimuksen 2.2 kohdan nojalla ole oikeutta lukea kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hänen aikaisemmin perämiehenä palvelemaansa aikaa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Virtanen, Nouro, Pohja ja Vertanen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.