Labor court fines union for strike and monitoring duty breach regarding collective agreement wage disputes.

Paperitehtaan työntekijöiden työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa palkkauksesta syntyneissä erimielisyyskysymyksissä. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuus ry Vastaaja Paperiliitto ry Kuultava Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 ry

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 19.11.1993 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § AIKAPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § URAKKA- JA PALKKIOTYÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopijapuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKOJEN KOROTTAMINEN

Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 15.11.1993 alkaen 105 pennin yleiskorotuksella.

Paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on käytettävissä rahamäärä, jonka suuruus on 46 penniä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 1.2.1994. Näin sovitut korotukset astuvat voimaan 2.5.1994. Mikäli jakotavasta ei paikallisesti päästä yksimielisyyteen, jaetaan rahamäärä tasan vakinaisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Korotukset tulevat voimaan 30.5.1994.

Alin kausipalkka on 15.11.1993 alkaen 2754,10 markkaa ja 30.5.1994 alkaen 2791,80 markkaa.

Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja markkamääräisiä urakoita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen. Korotus lisätään palkkiotöissä maksettavaan kiinteään osaan ellei paikallisesti toisin sovita.

Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on em. suuruinen. Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa. Edellä viimeisen kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuus ry on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että liittojen välillä oli allekirjoitettu uusi työehtosopimus 19.11.1993. Työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Nokian Paperi Oy:n Nokian tehtailla oli syntynyt työntekijöiden edustajien ja työnantajan välillä erimielisyyttä työehtosopimuksessa sovitun yleiskorotuksen toteuttamisesta prosenttiperusteisessa palkkiopalkassa. Työnantaja oli 29.11.1993 esittänyt asian alistamista erimielisyysmuistiolla liittojen ratkaistavaksi. Työntekijäpuoli ei ollut kehotuksista huolimatta suostunut laatimaan kantaansa muistioon.

Työnantaja oli toteuttanut työehtosopimuksessa sovitun yleiskorotuksen sillä tavoin, kuin sopimuksessa työnantajan käsityksen mukaan oli tarkoitettu. Kunnossapito-osaston luottamusmies oli tämän johdosta 8.12.1993 uhannut mahdollisella työrauhahäiriöllä kunnossapito-osastolla, ellei asiaa ratkaistaisi työntekijäpuolen vaatimalla tavalla.

Koska uhkauksen toteutumisella olisi ollut nopeat vaikutukset tehtaan tuotannolliseen toimintaan, oli Metsäteollisuus ry 9.12.1993 lähettänyt Paperiliitolle kirjeen, jossa oli selvitetty tapahtumia tehtaalla ja edellytetty Paperiliitolta tehokkaita toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi työehtosopimuksen mukaisella tavalla. Asiasta oli 9.12.1993 laadittu erimielisyysmuistio, joka oli tuolloin myös toimitettu liitoille.

Iltavuoron alkaessa 10.12.1993 kello 14 ei tehtaalla ollut ollut enää tuotannollista toimintaa. Suurin osa iltavuoron työntekijöistä ei myöskään ollut tullut työpaikalle, koska portilla ollut varapääluottamusmies oli estänyt työntekijöiden saapumisen työpaikalle kertomalla, että meneillään oli työtaistelutilanne. Lakko oli kestänyt seuraavaan päivään eli lauantaihin 11.12.1993 kello 14:ään saakka, jolloin iltavuoron työntekijät olivat tulleet työhön ja ryhtyneet käynnistämään paperikoneita. Käyntiinajovaihe oli kestänyt useita tunteja ja viimeinen kone oli ollut tuotannossa vasta puolen yön jälkeen. Työtaistelun johdosta oli menetetty melko paljon tuotantoa. Menetetyn myyntikatteen arvo oli melkein miljoona markkaa.

Toimeenpantu työtaistelu oli koskenut koko tehdasta lukuun ottamatta vartiointia ja voimalaitosta. Työtaisteluun oli osallistunut noin 350 työntekijää. Muiden työntekijöiden ohella työtaisteluun oli 10.12.1993 osallistunut neljä ammattiosaston toimikunnan jäsentä. Heistä yksi oli kunnossapito-osaston luottamusmies ja toinen sähkökunnossapito-osaston luottamusmies. Edellä tarkoitettujen ammattiosaston edustajien lisäksi työtaisteluun oli osallistunut jalosterullatuotannon luottamusmies 11.12.1993, jolloin hän oli ollut poissa aamuvuorosta.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa paikallisissa palkkaukseen liittyneissä neuvotteluissa. Tämä palkkauserimielisyys oli siirretty liittojen käsiteltäväksi. Lakko oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin sekä työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan palkkamääräyksiin. Ammattiosasto vastasi edustajiensa toiminnasta lakon aikana. Ammattiosaston asettama pääluottamusmies oli esittänyt työnantajalle palkkaukseen liittyviä vaatimuksia ja kunnossapito-osaston luottamusmies oli uhannut työrauhahäiriöillä, minkä vuoksi ammattiosasto vastasi myös vaatimustensa tueksi toimeenpanemastaan lakosta.

Metsäteollisuus ry:stä oli Paperiliitolle 9.12.1993 lähetetyn kirjeen lisäksi oltu 10.12.1993 kello 9.30 puhelimitse yhteydessä Paperiliiton edustajiin ja vaadittu välittömiä toimenpiteitä lakon lopettamiseksi. Paperiliitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin lakon estämiseksi, vaikka sillä olisi ollut tähän hyvät mahdollisuudet. Paperiliitto oli siten laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta. Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista täysimääräisesti 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto ry on vastineessaan, johon Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 on osaltaan yhtynyt, lausunut, että uuden työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen oli syntynyt erimielisyyttä siitä, kuinka työehtosopimuksessa sovittu yleiskorotus tulisi toteuttaa prosenttiperusteisissa töissä ja urakkatöissä. Syntynyt erimielisyys ei ollut koskenut ainoastaan Nokian Paperi Oy:n Nokian tehtaita, vaan erimielisyyttä asiassa oli syntynyt muun muassa A. Ahlström Oy:n Karhulan tehtaalla. Paperiliitto oli pyrkinyt asian ratkaisemiseen liittojen välillä. Paperiliiton palkkasihteeri oli 7.12.1993 ollut yhteydessä Metsäteollisuus ry:n edustajaan ja esittänyt asian ratkaisemista liittojen välillä ilman muistiota. Työnantajaliiton taholta tähän esitykseen ei ollut vastattu.

Tilanne työpaikalla oli kiristynyt 7.12.1993 jälkeen, koska työnantajan edustaja oli ilmoittanut työnantajan muuttavan yksipuolisesti sopimuksen tulkintaa. Kunnossapito-osaston luottamusmies oli tässä tilanteessa kertonut työnantajan edustajalle työpaikalla vallitsevista tunnelmista. Luottamusmies ei kuitenkaan ollut uhannut työnantajaa työtaistelulla.

Kunnossapito-osaston työntekijät olivat 10.12.1993 pitäneet työpaikalla kokouksen, jossa pääluottamusmies oli vedonnut työntekijöihin ja kertonut, että asiasta oli 9.12.1993 laadittu erimielisyysmuistio liittojen käsittelyä varten. Pääluottamusmies oli myös selvittänyt, että erimielisyyskysymys pyrittiin ratkaisemaan muistiolla. Työnantajan menettelyn johdosta työntekijöiden mielialat olivat kuitenkin olleet siinä määrin kiihtyneet, että koeäänestyksen jälkeen työntekijät olivat tehneet päätöksen, jonka mukaan he poistuisivat työpaikalta. Työntekijät olivat päättäneet, että vuorotyössä työt jatkuisivat seuraavana päivänä kello 14 ja päivätyössä viikonlopun jälkeen maanantaina 13.12.1993 kello 7. Pääluottamusmiehen vetoomuksesta huolimatta työntekijät olivat menetelleet päätöksen mukaisesti.

Kun paperikoneilla työskentelevät työntekijät olivat saaneet tiedon työnantajan suunnittelemista palkkioiden leikkauksista, oli tilanne myös paperikoneilla työskentelevien työntekijöiden keskuudessa kärjistynyt. Paperikoneiden pysähtyminen ei ollut ollut yhteydessä kunnossapito-osaston työntekijöiden työnseisaukseen, vaan paperikoneilla työskentelevien työntekijöiden työnseisaus oli johtunut työnantajan ilmoituksista puuttua yksipuolisesti paikallisiin palkkiosopimuksiin. Työnseisaus oli sittemmin laajentunut koskemaan koko tuotantolaitosta vartiointia ja voimalaitosta lukuun ottamatta. Tähän oli ollut osaltaan syynä se, että työnantaja oli keskeyttänyt palkanmaksun muun muassa laboratoriotyöntekijöiltä.

Eräs syy siihen, miksi palkkioita koskeva erimielisyys työpaikalla oli kärjistynyt, oli se, että paikallisten palkkiosopimusten soveltamisesta oli työpaikalla jo aikaisemmin ollut erimielisyyttä. Sopimusten soveltamista koskeva asia oli ollut käsiteltävänä myös työtuomioistuimessa. Työtuomioistuin oli tuomiollaan n:o 61/1992 tuominnut työnantajan hyvityssakkoon paperikoneita 7 ja 8 koskevan palkkiosopimuksen rikkomisesta.

Paperiliitto oli pyrkinyt selvittämään tilannetta etukäteen esittämällä neuvotteluja allekirjoituspöytäkirjan määräyksestä syntyneestä erimielisyydestä. Tähän työnantajaliitto ei ollut vastannut. Työnantajaliitosta oli oltu yhteydessä Paperiliittoon ja kerrottu huhuista, jotka olivat koskeneet kunnossapidon työntekijöiden mahdollisia työrauhahäiriöitä. Paperiliitosta oli tämän jälkeen oltu yhteydessä työpaikalle ja pyritty yhteydenotolla vaikuttamaan erimielisyysasian ratkaisemiseen muistiolla. Työpaikalla vallinneista kiihtyneistä tunnelmista johtuen Paperiliitto ei ollut onnistunut työrauhan säilyttämistä koskevissa pyrkimyksissään. Paperiliitto oli kuitenkin tehnyt voitavansa työrauhan säilyttämiseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut siihen kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä ja työnantajan menettelyn huomioon ottamista ammattiosaston vastuuta harkittaessa. Paperiliitto on lisäksi vaatinut työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Nokian Paperi Oy:n Nokian tehtailla on paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen syntynyt työnantajan ja työntekijäpuolen edustajien välillä erimielisyyttä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitun yleiskorotuksen toteuttamisesta prosenttiperusteisissa palkkiotöissä ja urakkatöissä. Käydyissä neuvotteluissa työnantajapuolelta on Paperiliiton ilmoituksen mukaan esitetty, että allekirjoituspöytäkirjassa sovittua palkankorotusta ei toteutettaisi täysimääräisenä kausipalkkoihin. Vaihtoehtona työnantaja on Paperiliiton ilmoituksen mukaan esittänyt paikallisten palkkiosopimusten leikkaamista. Työntekijäpuolen edustajat ovat pitäneet työnantajan menettelyä työehtosopimuksen vastaisena.

Työnantajapuolelta on käytyjen neuvottelujen yhteydessä ilmoitettu työnantajan muuttavan työehtosopimuksen tulkintaa aikaisemmasta. Työnantajan edustaja on myös ilmoittanut antavansa palkkakonttorille asiaa koskevan uuden palkanmaksuohjeen.

Työnantajan menettelyn johdosta ovat tehtaan kunnossapito-osaston työntekijät pitäneet työaikana 10.12.1993 kello 8 alkaen kokouksen, johon on osallistunut 66 työssä ollutta kunnossapito-osaston työntekijää. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti kunnossapito-osaston työntekijät ovat poistuneet työpaikalta kokouksen jälkeen kello 9.

Samana aamuna kello 9.30 alkaen ovat paperikoneilla työskentelevät työntekijät ryhtyneet ajamaan alas kolmea paperikonetta. Tämän seurauksena on ollut jalostusosastojen toimintojen keskeytyminen, mistä johtuen työnantaja on keskeyttänyt palkanmaksun iltavuoron käytöntarkkailijoilta. Paperikoneiden alasajon syyksi on ilmoitettu työnantajan suunnittelemat yksipuoliset muutokset palkkiosopimuksiin.

Työtaisteluun ovat osallistuneet kaikki tehtaan työntekijät lukuun ottamatta vartiointitehtävissä työskenteleviä työntekijöitä sekä voimalaitoksen työntekijöitä. Muiden työntekijöiden ohella työtaisteluun on 10.12.1993 osallistunut neljä ammattiosaston toimikunnan jäsentä, joista kaksi toimii myös luottamusmiehenä. Lisäksi yksi luottamusmies on osallistunut työtaisteluun 11.12.1993. Työtaistelutoimenpiteet ovat päättyneet 10.12.1993 pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti vuorotyössä 11.12.1993 kello 14. Päivätyössä työt ovat käynnistyneet viikonlopun jälkeen normaalisti 13.12.1993.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa palkkauksesta syntyneissä erimielisyyskysymyksissä. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan palkkausta koskeviin määräyksiin.

Metsäteollisuus ry on 9.12.1993 kirjeitse ilmoittanut Paperiliitolle Nokian Paperi Oy:n Nokian tehtaiden työntekijöiden uhanneen pysäyttää tehtaan tuotannollisen toiminnan mainitusta päivästä alkaen, ellei työnantaja suostu työehtosopimuksen yleiskorotusta suurempaan palkkojen korotukseen. Kirjeessä on edellytetty Paperiliitolta tehokkaita toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi työehtosopimuksen mukaisella tavalla. Lisäksi Metsäteollisuus ry:stä on oltu puhelimitse yhteydessä Paperiliittoon ainakin 10.12.1993 kello 9.30 ja vaadittu toimenpiteitä lakon lopettamiseksi. Sen jälkeen kun Paperiliitto on saanut tiedokseen työnantajaliiton kirjeen, on liitosta oltu yhteydessä työpaikalle ja pyritty vaikuttamaan erimielisyysasian ratkaisemiseen muistiolla. Paperiliiton ei tämän lisäksi ole selvitetty ryhtyneen muihin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai sen pikaiseksi lopettamiseksi. Näin ollen Paperiliitto on syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n ja Paperiliiton maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuus ry:lle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 16 000 markkaa ja Paperiliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 11 000 markkaa. Paperiliiton Nokian osasto ja Paperiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asia on ratkaistu valmistelussa puheenjohtajana Huopaniemi.