Dismissal of union claim that employer violated collective agreement by firing union member before skilled worker.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijän irtisanominen olisi johtunut hänen ammattiyhdistystoiminnastaan tai muustakaan hänestä itsestään johtuvasta syystä. Työntekijän irtisanominen muiden työntekijöiden ohella oli johtunut työnantajan ilmoittamista taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Työnantaja ei ollut myöskään menetellyt vastoin irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä irtisanoessaan työntekijän ennen erästä toista työntekijää, jonka työsuhde oli kestänyt huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin irtisanotun työntekijän työsuhde. Työhön jääneellä työntekijällä oli ollut koulutuksensa puolesta yrityksessä tarjolla olevien työtehtävien vaatimaa sellaista erityistä ammattitaitoa, jota irtisanotulla työntekijällä ei ollut ollut.

Työnantaja ei ollut irtisanomisen yhteydessä tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Kantaja Metallityöväen Liitto ry Vastaajat Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry Valmet Traktori Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 1.3.1990 31.10.1993 voimassa olleen metalliteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n sekä Suomen Työnantajain Keskusliitto ry:n välillä solmitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa, jäljempänä irtisanomissuojasopimus, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei siten 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 43 §:n ja 44 §:n 2 momentin perusteella eikä työsopimuksen irtisanomista taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrattavat seikat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

19 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metallityöväen Liitto on Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:iä ja Valmet Traktori Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Ulla Toiminen oli työskennellyt Valmet Traktori Oy:n Linnavuoren tehtaalla 2.4.1973 alkaen. Työnantaja oli 21.4.1992 irtisanonut Toimisen työsopimuksen päättymään 21.10.1992. Toiminen oli ennen irtisanomistaan ollut lomautettuna toistaiseksi 22.1.1992 alkaen.

Toiminen oli riitauttanut työsopimuksensa irtisanomisen. Perusteena sille oli ollut, että Toimisen tekemä työ ei ollut loppunut tai edes vähentynyt siinä vaiheessa, kun hänet oli lomautettu ja myöhemmin irtisanottu. Lisäksi työnantaja oli siirtänyt Toimisen tekemiin tehtäviin työntekijän, jonka työsuhde oli kestänyt ainoastaan kaksi vuotta. Mainittu työntekijä oli aikaisemmin toiminut yhtiön palveluksessa siivoojana.

Toimisen työsopimuksen irtisanominen oli tosiasiallisesti johtunut Toimisesta itsestään johtuvista syistä. Mitään syytä työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut voinut olla, koska Toimisen tekemä työ ei ollut vähentynyt tai loppunut.

Toimisella oli huollettavanaan kolme alaikäistä lasta. Toimisen työtehtäviin siirretty työntekijä oli ollut työnantajan palveluksessa ainoastaan kaksi vuotta. Näin ollen tämän työntekijän työsopimus olisi irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevien määräysten perusteella tullut irtisanoa ennen Toimisen työsopimuksen irtisanomista.

Toiminen oli lomautuksensa alkaessa työskennellyt tehtaan myyntivarastossa. Työtilanne tässä työpisteessä oli tammikuussa 1992 ollut hyvä. Työtä myyntivarastossa oli ollut jopa niin paljon, että työntekijät olivat vaatineet lisätyövoiman palkkaamista. Toimisen lomautuksen kestäessä tälle osastolle oli siirretty työntekijöitä muilta osastoilta. Työosastolle oli Toimisen irtisanomisen jälkeen jäänyt useita sellaisia työntekijöitä, joiden huoltovelvollisuuden määrä oli ollut vähäisempi kuin Toimisen ja joiden työsuhde oli kestänyt lyhyemmän aikaa kuin Toimisen.

Työnantaja oli siten irtisanonut Toimisen tämän henkilöstä johtuvista syistä eikä irtisanomiselle ollut ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua erityisen painavaa syytä. Lisäksi työnantaja oli Toimisen irtisanomisen yhteydessä rikkonut irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä.

Toimisen palkka ennen irtisanomista oli ollut 42,56 markkaa tunnissa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Valmet Traktori Oy:n irtisanoneen Toimisen työsopimuksen hänen henkilöstään johtuvista syistä ilman, että irtisanomiselle olisi ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä tarkoitettua työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Metallityöväen Liitto on edelleen vaatinut Valmet Traktori Oy:n velvoittamista suorittamaan Toimiselle irtisanomissuojasopimuksen 12 ja 13 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 20 kuukauden palkkaa vastaavat 144 568 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Mikäli katsottaisiin, että Valmet Traktori Oy:llä on ollut työsopimuslain 37 a §:ssä tarkoitetut taloudelliset ja tuotannolliset syyt Toimisen työsopimuksen irtisanomiseen, Metallityöväen Liitto on toissijaisesti vaatinut vahvistettavaksi, että Valmet Traktori Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n työvoiman vähentämisjärjestystä koskevien määräysten vastaisesti irtisanoessaan Toimisen työsopimuksen.

Metallityöväen Liitto on myös vaatinut Valmet Traktori Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon irtisanomissuojasopimuksen tietensä rikkomisesta sekä Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Valmet Traktori Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Valmet konserni oli vuonna 1991 tehnyt historiansa suurimman tappion. Tappion määrä ennen veroja oli ollut 692 miljoonaa markkaa. Traktoreiden myynnin romahtamisesta johtuen yhtiön traktoritoimintojen tulos oli vuonna 1990 ollut tappiollinen 112 miljoonaa markkaa ja vuonna 1991 221 miljoonaa markkaa.

Edellä mainittujen tappioiden johdosta Valmet Traktori Oy oli joutunut vähentämään henkilöstöään siten, että kun henkilöstön määrä vuonna 1990 oli ollut 3 026, oli henkilöstön määrä vuoden 1991 lopussa ollut 1 831.

Valmet Traktori Oy:n Linnavuoren tehtailla valmistettiin yhtiön dieseltuotteet, joiden toimitukset olivat pohjoismaisen kysynnän alenemisesta johtuen alentuneet edellisistä vuosista. Dieseltuotteiden tulos ennen veroja oli vuonna 1990 ollut 2,587 miljoonaa markkaa tappiollinen. Vuonna 1991 tappion määrä oli ollut 35,920 miljoonaa markkaa.

Vuonna 1991 tapahtuneiden henkilöstövähennysten lisäksi Valmet Traktori Oy Dieseltuotteissa oli 8.10.1991 aloittanut yhteistoimintaneuvottelut työntekijöiden lomauttamisesta. Nämä neuvottelut olivat päättyneet 8.1.1992. Tämän lisäksi oli 25.11.1991 aloitettu työntekijöiden irtisanomisia koskeneet yhteistoimintaneuvottelut.

Valmet Traktori Oy Dieseltuotteiden palveluksessa oli 31.12.1990 ollut henkilöstöä yhteensä 467. Heistä työntekijöitä oli ollut 337. Henkilöstön lukumäärä oli 31.3.1993 ollut 302, joista työntekijöitä oli ollut 222. Tehtaan palveluksesta oli siten irtisanottu 31.12.1990 ja 31.3.1993 välisenä aikana yhteensä 152 henkilöä. Heistä työntekijöitä oli ollut 105. Toimihenkilöitä oli irtisanottu yhteensä 47, joista 7 oli ollut konttoritoimihenkilöitä, 34 teknisinä toimihenkilöitä ja 6 ylempiä toimihenkilöitä.

Toimisen ohella oli 21.4.1992 irtisanottu yhteensä 31 henkilöä. Heistä yhden irtisanominen oli peruutettu erillissopimuksen pohjalta. Irtisanotut työntekijät olivat irtisanomishetkellä olleet toistaiseksi lomautettuina. Yhtiö oli 12.10.1992 irtisanonut vielä kuusi lomautettuna ollutta työntekijää. Heistä kahden irtisanominen oli sittemmin peruutettu. Myyntivarastosta, jossa Toiminen oli työskennellyt, oli irtisanottu kaksi henkilöä Toiminen mukaan luettuna. Toisen työntekijän työsuhde oli päättynyt 31.11.1991. Tällä hetkellä myyntivarastossa oli työssä yhteensä kahdeksan henkilöä.

Koska Valmet Traktori Oy ja Valmet Traktori Oy Dieseltuotteet olivat tehneet raskaat tappiot ja menekki oli vähentynyt, oli myös työnantajan tarjottavissa oleva työ työsopimuslain 37 a §:n mukaisesti vähentynyt vähäistä suuremmassa määrin ja muutoin kuin tilapäisesti. Koska kaikilta osastoilta ja kaikista henkilöstöryhmistä oli irtisanottu henkilöstöä tasapuolisesti, ei työnantajalla ollut ollut myöskään tarjota Toimiselle muuta työtä. Myös myyntivarastossa tarjolla ollut työ oli vähentynyt.

Toiminen oli lomautettu työn vähentymisen perusteella toistaiseksi 22.1.1992. Koska taloudellisista syistä henkilöstöä oli täytynyt vähentää, oli myös myyntivarastosta vähennetty henkilöstöä. Ruuhkahuippujen tasaamiseksi siellä oli käytetty tilapäisapua muilta osastoilta. Tämän vuoksi lomautuksia ei ollut tarvinnut peruuttaa. Ruuhkahuiput myyntivarastossa olivat syntyneet pitkien sairaslomien ja yhden kolmen viikon kuntoutusjakson vuoksi. Ruuhkahuippu myyntivarastossa oli ollut tilapäinen ja se oli kestänyt tammi- ja helmikuun vuonna 1992. Tämän jälkeen tilanne oli palautunut normaaliksi. Työnantaja ei ollut kysymyksessä olleena aikana edes harkinnut lisätyövoiman palkkaamista, koska työtilanne ei ollut sitä vaatinut ja henkilöstöä oli tullut vähentää muutenkin.

Työnantajalla oli siten ollut työsopimuslain 37 a §:n mukainen peruste henkilöstön vähentämiseen. Toimisen irtisanominen ei ollut johtunut hänen henkilöstään johtuvasta syystä, eikä irtisanomissuojasopimus siten voinut tulla sovellettavaksi.

Vähentäessään henkilöstöä työnantaja oli noudattanut irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä. Kaikilla myyntivarastoon jääneillä työntekijöillä oli ollut pitempi työsuhde kuin Toimiselle lukuun ottamatta kanteessa tarkoitettua työntekijää, jonka työsuhde yhtiön palveluksessa oli kestänyt kaksi vuotta. Toimisen työsuhde työntekijänä oli alkanut 17.8.1987. Irtisanomissuojasopimuksen mukaista työsuhteen pituutta harkittaessa huomioon ei voitu ottaa aikaa, jonka henkilö oli kuulunut toiseen henkilöstöryhmään, koska irtisanomissuojasopimuksen mukaista henkilöstön vähentämisjärjestystä harkittiin henkilöstöryhmittäin. Työntekijäasemassa Toiminen oli ollut ainoastaan noin neljä vuotta, joten hänen työsuhteensa pituus ei ollut ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla tavalla pitempi verrattuna kantajan mainitsemaan yhtiön palveluksessa kaksi vuotta olleeseen työntekijään.

Toiminen oli tullut yhtiön palvelukseen toimihenkilöksi 2.4.1973, joten tälläkään perusteella arvioitaessa Toimisen työsuhteen pituus ei ollut ollut irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamalla tavalla pitempi kuin esimerkiksi myyntivarastoon edelleen työhön jääneiden neljän työntekijän, joiden työsuhteet olivat alkaneet 11.11.1974, 15.1.1975, 27.8.1979 ja 8.10.1979. Toiminen ei olisi kyennyt tekemään näiden työntekijöiden tehtäviä eikä Toimisen huoltovelvollisuudessa verrattuna näihin muihin työntekijöihin ollut mainittavia eroja. Toimisen työnantajalle antamien tietojen mukaan hänellä oli huollettavanaan vuonna 1979 ja vuonna 1982 syntyneet lapset, minkä lisäksi hänellä oli aviopuoliso.

Työntekijä, joka kanteessa esitetyn mukaan olisi pitänyt irtisanoa ennen Toimista, oli tullut yhtiön palvelukseen 18.12.1989. Kysymyksessä oleva työntekijä oli kuitenkin Valmet Traktori Oy:n toiminnan kannalta irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu tärkeä ammattityöntekijä. Lisäksi kysymyksessä oleva työntekijä oli yhden lapsen yksinhuoltaja.

Myyntivarastoon edelleen työhön jäänyt työntekijä, jonka työsuhde oli alkanut vuonna 1974, oli Toimisen irtisanomisen aikaan ollut opintovapaalla varastotoimintoja opiskelemassa ammattioppilaitoksessa. Hänen opintovapaansa oli päättynyt 31.5.1993. Tämän työntekijän työhönpaluun jälkeen edellä tarkoitettu myyntivarastoon tilapäisesti siirretty työntekijä oli entistä helpommin siirrettävissä muihin tehtäviin.

Kanteessa esitetty 20 kuukauden palkkaa vastaava korvausvaatimus oli liian suuri, minkä lisäksi korvausmäärä oli laskettu väärän tuntipalkan mukaan. Toimisen henkilökohtainen aikapalkka hänen työsuhteensa päättyessä oli ollut 36,05 markkaa tunnissa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Valmet Traktori Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Metallityöväen Liitto on vielä lausunut, että nyt esillä olevassa tapauksessa työvoiman vähentämisjärjestystä ratkaistaessa asiaa voitiin tarkastella vain myyntivarastossa työskentelevien työntekijöiden osalta, eikä muiden osastojen henkilöstöryhmiä tarvinnut ottaa huomioon. Toimisen lisäksi myyntivarastosta oli irtisanottu eräs toinen työntekijä, jonka työsuhde oli päättynyt 31.11.1991. Kysymyksessä olleen työntekijän työsuhde oli kuitenkin päättynyt eläkejärjestelyjen johdosta eikä taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Toimisen irtisanomisen syynä olivat olleet hänen henkilöstään johtuvat syyt, sillä Toimisen työsopimuksen irtisanominen oli johtunut hänen ammattiyhdistystoiminnastaan. Toiminen oli puuttunut kärkkäästi työpaikalla epäkohdiksi havaitsemiinsa seikkoihin. Tämä Toimisen menettely oli aiheuttanut sen, että hän oli joutunut työnantajien edustajien kanssa huonoihin väleihin.

Vaikka Valmet Traktori Oy:n taloudellinen tilanne oli huonontunut, ei tämä kuitenkaan ollut koskenut myyntivarastoa. Ilmeisesti juuri huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työt varaosapuolella olivat lisääntyneet, koska kuluttajat eivät olleet halunneet hankkia uusia traktoreita, vaan he olivat mieluummin korjauttaneet vanhoja.

Toiminen olisi myös kyennyt kaikkiin niihin työtehtäviin, mihin työnantajapuolen mukaan myös sen työntekijän, joka oli siirretty myyntivarastoon, oli väitetty kyenneen.

Sen lisäksi, että Toimisen työsopimuksen irtisanominen oli ollut perusteeton, oli työnantaja Toimisen irtisanomisen yhteydessä myös menetellyt irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevien määräysten vastaisesti. Vaikka Toiminen oli suurimman osan työsuhteensa ajasta toiminut toimihenkilönä, tuli hänen työsuhteensa pituutta arvioitaessa ottaa kuitenkin huomioon koko työsuhteen kestoaika. Mikäli Toimisen osalta työsuhteen kestoaikana otettaisiin huomioon ainoastaan se aika, jonka hän oli toiminut työntekijänä, tulisi samaa periaatetta noudattaa myös siihen työntekijään, jota työnantaja oli ammattitaidon puolesta pitänyt Toimista parempana. Tämä työntekijä oli ryhtynyt tekemään työtä työntekijäasemassa vasta vuonna 1992.

Toimisen henkilökohtainen aikapalkka oli ollut 36,05 markkaa tunnissa. Käytännössä hänelle ei kuitenkaan ollut maksettu tätä palkkaa, vaan hänelle oli maksettu urakkapalkkaa, joka oli ollut kanteessa esitetyn suuruinen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Valmet Traktori Oy on 10.4.1992 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanovansa yhtiön palveluksessa varastotyöntekijänä olleen Ulla Toimisen työsopimuksen 21.4.1992 alkaen. Työsuhteen päättymispäiväksi on ilmoitettu 21.10.1992. Irtisanomisen toimittamisen aikaan Toiminen on ollut taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomautettuna toistaiseksi 22.1.1992 alkaen. Toiminen on ollut Valmet Traktori Oy:n palveluksessa 2.4.1973 lukien. Työsuhteensa aikana Toiminen on toiminut lähettinä, konttoriharjoittelijana, konttoriapulaisena, varastokirjanpitäjänä ja inventoijana. Toiminen on 17.8.1987 siirtynyt varastotyöntekijäksi myyntivarastoon. Tällöin hänen asemansa on muuttunut toimihenkilöstä työntekijäksi.

Työnantajapuolen esittämän selvityksen mukaan traktoreiden myynnin jyrkästä vähenemisestä johtuen yhtiön traktoritoimintojen tulos on vuonna 1990 ollut tappiollinen 112 miljoonaa markkaa. Vuonna 1991 tulos on ollut tappiollinen 221 miljoonaa markkaa. Tappiollisen tuloksen vuoksi Valmet Traktori Oy:n palveluksessa olevaa henkilöstöä on jouduttu vähentämään niin, että vuoden 1991 lopussa yhtiön palveluksessa on ollut 1 831 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 1990 on ollut 3 026.

Työnantajapuolelta on esitetty, että yhtiön dieseltuotteiden toimitukset ovat kysynnän alenemisen johdosta vähentyneet aikaisemmasta vuonna 1991. Valmet Traktori Oy Dieseltuotteiden tulos ennen veroja on vuonna 1990 ollut 2,587 miljoonaa markkaa tappiollista. Vastaava tappiomäärä vuonna 1991 on ollut 35,920 miljoonaa markkaa.

Yhtiön dieseltuotteiden valmistus on tapahtunut Linnavuoren tehtaalla, jossa myös Toiminen on työskennellyt. Todistajana kuullun osastopäällikön mukaan Linnavuoren tehtaalla on 1980-luvun loppupuolella valmistunut vuosittain noin 8 000 - 9 000 moottoria eri tarkoituksiin. Suhdanteiden huonontumisesta johtuen valmistuneiden moottoreiden lukumäärä vuonna 1991 on ollut 4 380.

Vuoden 1990 lopussa Valmet Traktori Oy:n Dieseltuotteiden palveluksessa oleva henkilöstömäärä on ollut 467, joista työntekijöitä on ollut 337. Yhtiön Dieseltuotteiden palveluksessa olevaa henkilöstöä on 31.12.1990 ja 31.3.1993 välisenä aikana vähennetty 152 henkilöllä, joista työntekijöitä on ollut 105. Valmet Traktori Oy on 21.4.1992 taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonut yhteensä 31 Valmet Traktori Oy Dieseltuotteiden palveluksessa olevaa henkilöä, heidän joukossaan Toimisen. Kysymyksessä olevat henkilöt ovat olleet ennen irtisanomista lomautettuina. Lokakuussa 1992 yhtiö on irtisanonut vielä neljä lomautettuna ollutta työntekijää. Myyntivarastosta on jo loppuvuonna 1991 irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä yksi varastotyöntekijä.

Metallityöväen Liitto on katsonut, että Toimisen tekemä työ ei hänen irtisanomisensa aikaan ollut vähentynyt. Tästä osoituksena on liiton mukaan se, että myyntivarastoon on siirretty Toimisen tekemiä tehtäviä tekemään työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin Toimisen. Lisäksi myyntivarastossa on Toimisen irtisanomisen jälkeen ollut työntekijöitä työssä myös muilta osastoilta. Metallityöväen Liitto on tämän vuoksi katsonut Toimisen irtisanomisen johtuneen Toimisen henkilöstä johtuvasta syystä. Tällaiseksi syyksi Metallityöväen Liitto on ilmoittanut Toimisen ammattiyhdistystoiminnan.

Todistajana kuullun yhtiön Linnavuoren tehtaiden henkilöstöasiainhoitajan mukaan Toiminen ei hänen tietämänsä mukaan ole ollut aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa, eikä Toiminen myöskään ole toiminut työntekijäpuolen edustajana missään työnantajan ja työntekijäpuolen välisissä neuvotteluissa. Todistajana kuultu pääluottamusmies on kertonut Toimisen olleen mukana ammattiyhdistystoiminnassa osallistumalla aktiivisesti ammattiosaston järjestämään erilaiseen toimintaan. Muuta selvitystä Toimisen ammattiyhdistystoiminnasta ei ole esitetty.

Pääluottamusmies on kertonut Toimisen esittäneen työnantajalle kielteisen kantansa työnantajan ehdottamiin palkansiirtosopimuksiin. Kantansa Toiminen on tuonut esille työnantajan järjestämissä asiaa koskeneissa neuvottelutilaisuuksissa. Toiminen on kuitenkin sittemmin osaltaan allekirjoittanut palkansiirtosopimuksen. Pääluottamusmiehen mukaan Toiminen on muutoinkin usein ottanut palkkaukseen liittyviä kysymyksiä esille esimiehensä kanssa käymissään keskusteluissa.

Todistajana kuultu yhtiön palveluksessa oleva toimihenkilöiden luottamusmies on kertonut Toimisen ottaneen herkästi kantaa erilaisiin asioihin, eikä työnantajan taholta tällaista menettelyä ole aina katsottu hyväksyttäväksi. Myös todistajana kuultu Toimisen työtoveri on kertonut Toimisen olleen työpaikalla käydyissä keskusteluissa varsin kantaa ottava, eivätkä työnantajan edustajat ole aina pitäneet hänen kannanotoistaan. Todistajana kuullun Toimisen toisen työtoverin mukaan Toimisella ja hänen esimiehellään on ollut usein vaikeuksia päästä yksimielisyyteen lomien ajankohdista. Sen sijaan muilla työntekijöillä ei ole ollut vastaavia vaikeuksia.

Yhtiön mukaan irtisanottavista työntekijöistä päätettäessä ratkaisevana seikkana on pidetty sitä, että yhtiön palvelukseen edelleen jäävät yhtiön toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät. Toimisen valikoitumiseen myyntivaraston työntekijöistä irtisanottavien työntekijöiden joukkoon on työnantajan mukaan vaikuttanut se, että muut myyntivarastossa työskentelevät työntekijät ovat olleet Toimista ammattitaitoisempia ja lisäksi he ovat olleet työssä myyntivarastossa pitempään kuin Toiminen.

Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että Toimisen irtisanominen olisi johtunut hänen ammattiyhdistystoiminnastaan tai että irtisanominen olisi johtunut muistakaan edellä työntekijäpuolen todistajien mainitsemista Toimisesta johtuvista syistä. Toimisen irtisanomisen muiden työntekijöiden ohella ei ole siten näytetty johtuneen muista kuin työnantajapuolen ilmoittamista taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Sen seikan arvioiminen, ovatko työt olleet siten vähentyneet, että yhtiöllä töiden vähentymisestä johtuvista taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla on ollut oikeus Toimisen irtisanomiseen, ei irtisanomissuojasopimuksen 1 ja 7 §:n määräykset huomioon ottaen kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Metallityöväen Liitto on siinä tapauksessa, että Toimisen irtisanomisen ei katsottaisi johtuneen Toimisesta johtuvasta syystä, toissijaisesti vaatinut vahvistettavaksi, että Valmet Traktori Oy on Toimisen irtisanomisen yhteydessä menetellyt irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevien määräysten vastaisesti, koska myyntivarastoon on Toimisen irtisanomisen jälkeen jäänyt työhön sellaisia työntekijöitä, joiden huoltovelvollisuuden määrä on ollut vähäisempi kuin Toimisella ja joiden työsuhde on kestänyt lyhyemmän aikaa kuin Toimisen.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n mukaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Toimisen irtisanomisen jälkeen myyntivarastoon on jäänyt kuusi sellaista työntekijää, joiden työsuhde Valmet Traktori Oy:hyn on kestänyt lyhyemmän aikaa kuin Toimisen.

Työnantajapuolen mukaan työsuhteen kestoaikana on Toimisen kohdalla irtisanomisjärjestystä harkittaessa otettu huomioon vain se aika, jonka hän on työskennellyt varastossa työntekijäasemassa. Tällaiselle tulkinnalle ei työtuomioistuimen mielestä ole saatavissa tukea irtisanomissuojasopimuksen määräyksestä, jonka mukaan huomiota tulee kiinnittää työsuhteen kestoaikaan. Näin ollen kysymyksessä olevaa määräystä sovellettaessa tulee ottaa huomioon myös Toimisen toimihenkilöasemassa palveltu aika.

Myyntivarastoon työhön jääneistä varastotyöntekijöistä yhden työsuhde on alkanut 7.5.1973 eikä työntekijällä ole ollut huoltovelvollisuutta. Toisen työhön jääneen työntekijän työsuhde on alkanut 11.11.1974 ja hänellä on ollut kaksi huollettavaa. Kysymyksessä oleva työntekijä on ollut Toimisen irtisanomisen aikaan opintovapaalla suorittamassa varastonhoitajan tutkintoa, mikä työnantajapuolen mukaan on merkinnyt hänen ammattitaitonsa huomattavaa lisääntymistä koulutuksen päättymisen jälkeen. Kolmannen työhön jääneen työntekijän työsuhde on alkanut 15.1.1975 ja hänellä on ollut yksi huollettava. Toimisella on ollut kolme huollettavaa.

Edellä tarkoitetuista työntekijöistä ensimmäisen työsuhde on kestänyt noin kuukauden lyhyemmän ajan kuin Toimisen. Kahden muun työntekijän työsuhteiden kestossa verrattuna Toimiseen on ollut vajaan kahden vuoden ero, minkä lisäksi myös he ovat olleet huoltovelvollisia. Edellä tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteiden kestoaikojen ero verrattuna Toimiseen on ollut niin pieni, ettei se työntekijöiden ammattitaidosta esitetyn selvityksen huomioon ottaen ole estänyt työnantajaa irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestysmääräystä rikkomatta irtisanomasta Toimista ennen mainittuja kolmea muuta varastotyöntekijää.

Myyntivarastoon on lisäksi jäänyt työhön kaksi työntekijää, joiden työsuhteet ovat alkaneet vuonna 1979. Molemmilla on ollut yksi huollettava. Toinen näistä työntekijöistä on toiminut autonkuljettajana, trukinajajana ja tavaran vastaanottajana. Toinen mainituista työntekijöistä on toiminut autonkuljettajana. Työnantajan ilmoituksen mukaan Toiminen ei ammattitaitonsa puolesta olisi kyennyt näihin tehtäviin. Kantajaliiton taholta ei ole esitetty selvitystä Toimisen ammattitaidosta edellä tarkoitettujen kahden työntekijän työtehtäviin. Näyttämättä on näin ollen työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että yhtiö olisi menetellyt vastoin irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä irtisanoessaan Toimisen ennen mainittuja työntekijöitä.

Myyntivarastoon on Toimisen lomautuksen kestäessä siirretty henkilö, jonka työsuhde on alkanut 18.12.1989 ja joka on ollut yhden alaikäisen lapsen yksinhuoltaja. Työnantaja on katsonut tämän työntekijän olevan yrityksen toiminnalle tärkeä ammattityöntekijä. Mainittu työntekijä on tullut yhtiön palvelukseen siistijäksi. Hän on 26.2.1991 alkaen toiminut kopiolaitoksen, tarvikevaraston ja piirustusarkistonhoitajana. Hän on 25.10.1991 alkaen toiminut osastosihteerin äitiyslomasijaisena. Sijaisuuden päättymisen jälkeen hän on 23.3.1992 siirtynyt varastotyöntekijäksi myyntivarastoon.

Yhtiön mukaan Toimista ei voitaisi käyttää mainitunlaisissa tehtävissä, koska Toimisella ei ollut tehtävien edellyttämää kielitaitoa. Työnantajapuolen todistajat ovat myös todenneet, että suunnitteilla olevan varastotoimintojen yhdistämisen jälkeen kysymyksessä olevaa työntekijää voidaan entistä enemmän käyttää sellaisissa erilaisissa tehtävissä, joissa Toimista ei työnantajan näkemyksen mukaan puuttuvan ammattitaidon vuoksi olisi voitu käyttää.

Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 151/83, jossa on ollut kysymys irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen soveltamisesta, muun muassa todennut, että työvoiman vähentämisjärjestystä harkittaessa etusija säilyttää työsuhteensa on lähinnä erityistä tietoa ja taitoa vaativiin töihin erikoistuneilla tai erityisen koulutuksen saaneilla ammattityöntekijöillä ja sellaisilla työntekijöillä, jotka ammattitaitonsa, koulutuksensa, kokemuksensa tai muun vastaavanlaisen kyvyn tai taidon perusteella ovat muiden samaa työtä tekevien joukossa yritykselle tärkeitä. Tuomiossa todetun mukaisesti työntekijän ammattitaito ei ole yksistään vähentämisjärjestykseen vaikuttava tekijä, vaan samaa tai samantapaista työtä tekevien työntekijöiden kohdalla on kiinnitettävä huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja huoltovelvollisuuden määrään.

Esitetyn selvityksen mukaan työntekijällä, joka kantajan näkemyksen mukaan olisi tullut irtisanoa ennen Toimista, on ollut koulutuksensa puolesta yrityksessä tarjolla olevien työtehtävien vaatimaa sellaista erityistä ammattitaitoa, jota Toimisella ei ole ollut. Toimisen ja kysymyksessä olevan työntekijän ammattitaitoerot huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työnantaja irtisanoessaan Toimisen ennen edellä mainittua työntekijää olisi menetellyt vastoin irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä.

Kun yhtiö ei siten ole menetellyt Toimisen irtisanomisen yhteydessä irtisanomissuojasopimuksen määräysten vastaisesti, ei myöskään Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ole syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Valmet Traktori Oy kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Tuulensuu, Korpela ja Vertanen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.