Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by paying sick pay only for actual work days during sick leave.

Työntekijän sairasloman aikana oli työnantaja muuttanut tehtaan työtuntijärjestelmää ja sijoittanut työajan tasoittumisvapaat päiviksi, joina työntekijä oli sairaslomalla.

Työnantaja ei ollut tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä jättäessään maksamatta sairausajan palkan tasoittumisvapailta, kun työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkka maksettiin työntekijän työpäiviltä.

Kanne hylätty.

Kantaja Rakennusliitto ry Vastaajat Toimialaliittojen Ryhmä Oy Paroc Oy Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.4.1990 28.2.1993 voimassa olevassa kalkki ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 § Säännöllinen työaika

1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

3. Viikottainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten,

että se on päivätyössä ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona;

keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 38 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona;

keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona ja

maanalaisessa kaivostyössä keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona

edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin.

Ajanjaksoja voidaan paikallisesti sopien lyhentää tai pidentää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 § Sairausajan palkka

Karenssipäivä

1. Työnantaja maksaa sairausajan palkkana täyden palkan sellaiselle työntekijälle, joka on työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sairausajan palkka maksetaan seuraaviin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Muiden ohella asianosaisliittojen välillä 1.11.1989 allekirjoitetussa rakennusaineteollisuuden keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikaa koskevassa pöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Tasoittumisjakso

Työajan tulee tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Siirtyminen työaikamuodosta toiseen

Kun työntekijä siirtyy keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon tai kun työsuhde päättyy, korvataan pitämättä jääneet ansaitut tasoittumisvapaat antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla ne keskituntiansion mukaan. Ylimääräiset tasoittumisvapaat voidaan teettää takaisin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Työajan lyhentymisen korvaaminen

Työajan lyhennyksestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta asianomaisessa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta pennimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,3 % työntekijän työehtosopimuksen mukaisesta keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan korvattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Kalkki- ja semettiteollisuudessa sekä tiiliteollisuudessa tulee lisäksi ottaa huomioon aiemman sopimuksen mukainen 2,5 %:n erillinen lisä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennusliitto on Toimialaliittojen Ryhmää ja Paroc Oy Ab:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että prosessityöntekijä Tauno Taavetinkangas oli ollut töissä Paroc Oy Ab:n vuorivillatehtaalla Paraisilla. Syksyllä 1991 hän oli työskennellyt työehtosopimuksen mukaisessa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Hän oli sairastunut 29.10.1991 aamulla kello 7 päättyneen työvuoronsa jälkeen. Työnantaja oli 30.10.1991 ilmoittanut tehtaan ilmoitustaululle pannulla ilmoituksella tuotantolaitoksen siirtyvän keskeytyvään kolmivuorotyöhön 11.11.1991 alkaen. Työnantaja oli samalla ilmoittanut, että keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan tasoittamiseksi kunkin työntekijän työvuorojärjestelmän loppuun sijoitettaisiin ylimääräisiä tasoittumisvapaita työajan tasaamiseksi 35 viikkotuntiin työajan lyhentämisestä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyn pöytäkirjan 5 §:n mukaisesti.

Taavetinkangas oli saanut tiedon työaikajärjestelmän muuttumisesta tuodessaan lääkärintodistuksen tehtaalle 4. tai 5.11.1991. Samalla hänelle oli ilmoitettu, että häntä koskevat ylimääräiset tasoittumisvapaat olisivat 7. ja 8.11., jotka muuten olisivat olleet hänen työpäiviään. Palatessaan työhön sairausloman jälkeen 13.11. Taavetinkangas alkoi työskennellä keskeytyvän kolmivuorotyön mukaisessa työaikajärjestelmässä.

Paroc Oy Ab oli kieltäytynyt maksamasta Taavetinkankaalle sairausajan palkkaa 7. - 8.11.1991. Työnantaja oli tiennyt Taavetinkankaan olevan sairauslomalla määrätessään tasoittumisvapaiden ajankohdasta. Aikaprioriteettisäännön mukaan työkyvyttömyys on tuolloin ollut Taavetinkankaan poissaolon perusteena mainittuina päivinä. Työnantaja ei voinut sijoittaa työntekijän ansaitsemia vapaapäiviä sairasloman ajalle siten, että työntekijä menettää oikeutensa tasoittumisvapaiden pitämiseen ja sairausajan palkkaan noilta päiviltä. Tasoittumisvapaat olisi tullut antaa työntekijälle hänen palattuaan työhön, tai mikäli uusi työaikajärjestelmä oli jo alkanut, maksamalla tasoittumisvapaat rahassa työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön 35-tuntinen työviikko toteutettiin kalkki- ja sementtiteollisuudessa antamalla työntekijälle hänelle muuten lain tai työehtosopimuksen mukaan kuuluvien lomien ja vapaapäivien lisäksi tasoittumisvapaita. Käytännössä työntekijä ansaitsi tasausvuoron aina tehtyään riittävän määrän 40-tuntisia tai keskimäärin 40-tuntisia työviikkoja. Ansaintaperiaatteen olemassaolo vastaavien vuorovapaiden osalta oli todettu muun muassa kemianteollisuudessa Työnantajain Yleisen Ryhmän asiamiesten kirjoittamassa vihkosessa "Työaika kemianteollisuudessa" vuodelta 1985.

Työaikajärjestelyt Paraisten vuorivillatehtaalla eivät olleet olleet kollektiivisia. Ennen vuotta 1991 työntekijät olivat pitäneet tasoittumisvapaitaan varsin yksilöllisesti, vain aattopäivät ja muut vastaavat seisokkipäivät oli pidetty yhtäaikaisina vapaina. Työnantaja oli pitänyt tällaista menettelyä tuohon aikaan parhaana, jotta tuotanto toimisi mahdollisimman häiriöttömästi. Käytännössä tasoittumisvapaat olivat jääneet usein pitämättä ja ne oli korvattu työehtosopimuksen mukaisesti rahalla. Vasta vuonna 1991 siirryttäessä keskeytymättömään kolmivuorotyöhön oli tasoittumisvapaat alettu antaa työvuorolistaan merkittyinä tietyn kiertosysteemin mukaisesti.

Tasoittumisvapaa vastasi myös korvausperiaatteiltaan työajan lyhennyspäiviä 40-tuntista työviikkoa tekevillä työntekijöillä. Työntekijällä oli oikeus sekä saada korvaus lyhentymisajalta että saada todellisuudessa työaikaansa lyhennettyä työehtosopimuksessa sovitulla tuntimäärällä. Mikäli vapaa jäi pitämättä, tuli työntekijälle korvata tämä rahallisesti riippumatta siitä, oliko hän jo saanut normaalin palkanmaksun yhteydessä työajan lyhennyskorvauksen.

Tasoittumispäivät oli alun pitäen ollut tarkoitus pitää joulun ja uudenvuoden tienoissa. Kun työaikajärjestelmä oli muuttunut, tasoittumisvapaat oli määrätty pidettäväksi 6. - 9.11.1991. Uuden työvuorolistan ilmoittamiseen asti työntekijät eivät olleet voineet tietää, milloin he tulisivat vapaansa pitämään.

Aikaprioriteettiperiaatteen soveltaminen johti tässä asiassa siihen, että Taavetinkankaan oli katsottava olleen 7. - 8.11.1991 työkyvyttömänä. Hän oli ollut sairaslomalla jo työnantajan ilmoittaessa keskeytymättömään kolmivuorotyöhön siirtymisestä ja jouluksi suunniteltujen tasoittumisvapaiden siirtämisestä edellä mainituiksi päiviksi. Työnantaja oli tietoisesti sijoittanut Taavetinkankaan tasoittumisvapaat sairausloman ajaksi.

Laiminlyömällä sairausajan palkanmaksun 7. ja 8.11.1991 Paroc Oy Ab oli tietensä rikkonut alan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevia määräyksiä. Samalla yhtiö oli tulkinnut virheellisesti työajan lyhentämisestä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä allekirjoitettua pöytäkirjaa.

Paikallisten osapuolten välinen muistio riita-asiassa oli päivätty 6.4.1992. Saatuaan muistion tietoonsa ei Toimialaliittojen Ryhmän edeltäjä, Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin Taavetinkankaan sairausajan palkanmaksun oikaisemiseksi. Liittotason neuvotteluissa 17.2.1993, joissa työnantajapuolta oli edustanut Rakennustuoteteollisuus ry neuvotteluoikeuksien siirtämistä koskevan pöytäkirjan perusteella, liitto oli asettunut tukemaan työnantajan virheellistä menettelyä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Paroc Oy Ab oli rikkonut kalkki- ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä ja työajasta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä allekirjoitettua pöytäkirjaa.

Rakennusliitto on edelleen vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Paroc Oy Ab:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisen vuoksi ja tuomitsemaan Toimialaliittojen Ryhmän työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi.

VASTINE

Vastineen perustelut

Toimialaliittojen Ryhmä ja Paroc Oy Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikajärjestelmässä työnantajan tuli laatia työtuntijärjestelmä siten, että työaika tasaantui sopimuksen mukaiseen määrään. Työtuntijärjestelmä oli luonteeltaan kollektiivinen eli se koski kaikkia työaikamuodossa työskenteleviä. Työaikamuodon luonne ja toimivuus edellyttivät, että kaikkien työntekijöiden osalta noudatettiin samalla periaatteella rakennettua työtuntijärjestelmää. Yksilöllisen työtuntijärjestelmien noudattaminen ei ollut mahdollista.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikajärjestelmässä työaikaa tasasivat arkipyhien ja vuosiloman lisäksi niin sanotut tasoittumisvapaat. Työnantajan tuli sijoittaa työtuntijärjestelmään tarvittava määrä tasoittumisvapaita työajan tasaamiseksi sopimuksen mukaiseen määrään. Työaikajärjestelmä ei asettanut rajoituksia tasoittumisvapaiden sijoittelulle. Siksi muun muassa työntekijän työkyvyttömyyden ajalle voitiin sijoittaa tasoittumisvapaita.

Työajan lyhentäminen toteutettiin ansiotasoa alentamatta. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansion väheneminen korvattiin siten, että työntekijä ansaitsi jokaiselta keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta keskituntiansioista lasketun lisän. Tasoittumisvapaat eivät siten olleet palkattomia vapaapäiviä.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikajärjestelmässä noudatettiin työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevia määräyksiä. Niiden mukaan sairausajan palkkaa maksettiin työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä eli päiviltä, jolta työntekijälle aiheutuisi sairauden johdosta ansionmenetystä.

Paroc Oy Ab:n Paraisten vuorivillatehtaalla oli laadittu keskeytymättömän kolmivuorotyön työtuntijärjestelmä ajalle 1.8. - 31.12.1991. Kysynnän vähenemisen johdosta tehtaalla oli jouduttu siirtymään keskeytyvään kolmivuorotyöhön 11.11.1991 lukien. Muutokset olivat koskeneet koko tehdasta ja kaikkia työntekijöitä. Muutoksista oli neuvoteltu pääluottamusmiehen kanssa ja niistä oli ilmoitettu yhtiössä noudatetun käytännön mukaisesti.

Taavetinkankaan osalta muutos oli merkinnyt sitä, että hänelle oli maksettu sairausajan palkkaa muutetun työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Taavetinkankaalle ei siten ollut maksettu sairausajan palkkaa 7. ja 8.11.1991, koska ne olivat muutetussa työtuntijärjestelmässä olleet tasoittumisvapaita eivätkä työpäiviä. Kysymyksessä eivät olleet ylimääräiset tasoittumisvapaat, vaan keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikasopimuksen edellyttämät tasoittumisvapaat työajan tasaamiseksi työaikasopimuksen mukaiseksi ennen siirtymistä toiseen työaikamuotoon.

Muiden teollisuudenalojen kolmivuorotyöpöytäkirjoista poiketen oli kemianteollisuuden keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikapöytäkirjaan sisällytetty järjestelmä, jossa työntekijälle kertyi sovitun taulukon mukaan vuorovapaita ja vapaavuoroja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehtyjen säännöllisten työvuorojen lukumäärän perusteella. Kemianteollisuudessa sovitun vuorovapaiden ja vapaavuorojen ansaintajärjestelmän perusteella ei kuitenkaan voitu katsoa vastaavan järjestelmän olevan olemassa myös tasoittumisvapaiden osalta niillä aloilla, joiden keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikapöytäkirjat eivät tunteneet tällaista järjestelmää.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatettavasta työtuntijärjestelmästä ja sen sisällöstä päätti työnantaja direktio-oikeutensa perusteella työaikalain ja työehtosopimuksen määräykset huomioon ottaen. Työtuntijärjestelmästä ja sen muuttamisesta ei tarvinnut sopia luottamusmiehen kanssa, mutta työehtosopimuksen määräysten mukaan asiasta tuli neuvotella luottamusmiehen kanssa. Luottamusmiehellä oli asemansa perusteella kelpoisuus edustaa koko tuotantolaitosta koskevassa asiassa työpaikan kaikkia työntekijöitä. Siksi luottamusmiehellä oli myös kelpoisuus ottaa edustamiensa työntekijöiden puolesta vastaan työnantajan koko tuotantolaitoksen työaikaa koskevia ilmoituksia.

Paraisten vuorivillatehdasta koskeva, 1.1. - 17.5.1991 voimassa ollut työtuntijärjestelmä oli laadittu siten, että työaika oli ollut työaikapöytäkirjan mukaista keskimääräistä viikkotyöaikaa lyhyempi. Työntekijöillä ei siten ollut ollut tarvetta pitää tasoittumisvapaita yksilöllisesti pyytäminään ajankohtina. Sen sijaan 5.8. 29.12.1991 varten laadittu työtuntijärjestelmä oli rakennettu siten, että sen loppupuolelle oli sijoitettava tasoittumisvapaita työajan tasaamiseksi työaikapöytäkirjan mukaiseksi. Tasoittumisvapaiden merkitseminen viimeksi mainittuun työtuntijärjestelmään ei kuitenkaan osoittanut sitä, että tasoittumisvapaiden merkitsemismenettelyssä tai niiden antamismenettelyssä olisi tapahtunut muutos.

Sairausajan palkkasäännösten tarkoituksena oli kompensoida työntekijän ansionmenetys sairausajalta. Kun Taavetinkangas oli saanut jo korvauksen ansionmenetyksestä, ei ollut mitään perustetta maksaa hänelle lisäksi näiltä päiviltä sairausajan palkkaa. Sairausajan palkan maksaminen kyseisiltä päiviltä olisi johtanut ylikompensaatioon ja Taavetinkangas olisi sairausaikana ansainnut enemmän kuin mitä hän olisi ansainnut työssä ollessaan.

Paroc Oy Ab oli muuttaessaan keskeytymättömän kolmivuorotyön työtuntijärjestelmän sekä maksaessaan Taavetinkankaan sairausajan palkan muutetun työtuntijärjestelmän mukaan menetellyt kaikilta osin kalkki- ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Yhtiö ei siten ollut voinut syyllistyä työehtosopimuksen rikkomiseen.

Toimialaliittojen Ryhmä ei ollut yhtiöltä saamiensa selvitysten perusteella havainnut, että se olisi tapauksen yhteydessä menetellyt työehtosopimuksen määräysten vastaisesti. Toimialaliittojen Ryhmä ei siten ollut voinut laiminlyödä valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Prosessityöntekijä Tauno Taavetinkangas on työskennellyt Paroc Oy Ab:n vuorivillatehtaalla Paraisilla keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Tehdasta varten on ajalle 1.8.1991 - 31.12.1991 laadittu työtuntijärjestelmä, jossa viikottainen työaika tasoittui keskimäärin 35 tuntiin. Työnantaja on neuvoteltuaan asiasta pääluottamusmiehen kanssa ilmoittanut 31.10.1991 tehtaan siirtyvän 11.11.1991 lukien keskeytyvään kolmivuorotyöhön, minkä vuoksi työtuntijärjestelmää on vastaavasti muutettu. Taavetinkankaalle on muutettuun työtuntijärjestelmään merkitty työajan tasoittumisvapaat 7. ja 8.11.1991.

Taavetinkangas on ollut sairauslomalla 29.10 12.11.1991. Hän on saanut tietää työtuntijärjestelmän muuttamisesta tuodessaan lääkärintodistuksen tehtaalle 4. tai 5.11.1991. Palattuaan työhön sairausloman jälkeen 13.11.1991 Taavetinkangas on työskennellyt keskeytyvän kolmivuorotyön mukaisessa työaikajärjestelmässä.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Taavetinkangas oikeutettu sairausajan palkkaan muutetussa työtuntijärjestelmässä hänen työkyvyttömyysaikanaan työajan lyhennyspäiviksi merkityiltä työajan tasoittumisvapaapäiviltä, jotka alkuperäisen työtuntijärjestelmän mukaan olisivat olleet hänen työpäiviään. Rakennusliitto on katsonut, että tapauksessa on sovellettava aikaprioriteettiperiaatetta. Sen mukaan Taavetinkangas on ollut kyseisinä päivinä poissa työstä sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi, koska työnantaja on tiennyt Taavetinkankaan työkyvyttömyydestä sijoittaessaan tasoittumisvapaat tuolle ajalle. Vastaajat ovat puolestaan katsoneet työnantajan menetelleen työehtosopimuksen mukaisesti noudattaessaan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden suhteen voimassa olevaa työtuntijärjestelmää. Työnantajayhtiön oikeutta muuttaa työtuntijärjestelmää ja sen noudattamaa menettelyä sinänsä ei ole saatettu riidanalaiseksi.

Työtuomioistuimessa on todistajana kuultu Rakennusliiton osastosihteeriä, joka on kertonut muun muassa, että tasoittumisvapaiden pitämisestä on sovittu paikallisin sopimuksin johtuen siitä, että tasoittumisvapaita koskeva työehtosopimusmääräys on suppea. Alalla on noudatettu aikaprioriteettisääntöä, jonka mukaan sairauden on katsottu olevan poissaolon syy, mikäli sairaus on alkanut aiemmin kuin työnantaja oli määrännyt tasoittumisvapaiden pitämisajan. Tasoittumisvapaiden suhteen oli noudatettu samaa sääntöä kuin muidenkin työajan lyhennysvapaiden määräämisen kohdalla. Määräyksen tulkinta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on tullut esille jäsenneuvonnassa vuosien mittaan 2 - 3 kertaa, eikä todistajalla ollut tarkempaa tietoa, miten asia noissa tapauksissa on paikallisesti ratkaistu.

Partek Oy:n Paraisilla toimivien tytäryhtiöiden työntekijöiden pääluottamusmies on työtuomioistuimessa kertonut, että Paraisten vuorivillatehtaalla oli ryhdytty laatimaan työvuorojärjestelmiä vuoden 1991 alusta, jolloin toinen tehtaan tuotantolinjoista oli siirtynyt työskentelemään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Vuorivillatehtaalla oli työnantaja ilmoittanut vuorojärjestelmien muutoksista ilmoitustaululle laitetuilla tiedotteilla. Tilanteissa, joissa sairausloma ja tasoittumisvapaat olivat sattuneet samaan ajankohtaan, oli tuotantolaitoksilla noudatettu aikaprioriteettisääntöä, jonka mukaan, jos työntekijä oli sairastunut ennen kuin hänelle oli määrätty tasoittumisvapaita, oli sairausloman katsottu jatkuvan myöskin tasoittumisvapaiden ajan, mutta jos sairastuminen oli tapahtunut muutosilmoituksen teon jälkeen, katsottiin sairausloman katkenneen tasoituspäivien kohdalla. Tätä periaatetta on sovellettu päivätyössä, kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä.

Todistajana kuultu henkilöstöpäällikkö on kertonut, että Paraisten vuorivillatehtailla on keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatettu sairaustapauksissa aina voimassaolevaa työtuntijärjestelmää. Sairausajan palkka on maksettu järjestelmään merkityiltä työpäiviltä. Jos järjestelmää on jouduttu muuttamaan työntekijän sairausloman aikana, on palkanmaksu määräytynyt muutetun työtuntijärjestelmän mukaisesti. Tätä menettelyä ei ole aiemmin riitautettu.

Esitetyn selvityksen valossa on jäänyt näyttämättä, että alalla yleisesti tai Paroc Oy Ab:ssä olisi sovellettu keskeytymättömän kolmivuorotyön työtuntijärjestelmän muutostilanteissa aikaprioriteettiperiaatetta Rakennusliiton esittämällä tavalla.

Työehtosopimukseen ei sisälly nimenomaisia määräyksiä, jotka rajoittaisivat työnantajan oikeutta muuttaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatettua työtuntijärjestelmää työntekijän ollessa poissa työstä sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta. Tällaista rajoitusta ei työtuomioistuimen mielestä ole johdettavissa myöskään muutoksen tosiasiallisista vaikutuksista; Taavetinkangas ei sairauslomansa vuoksi ole kärsinyt ansionmenetystä eikä muutoinkaan joutunut työssä olleita työntekijöitä huonompaan asemaan.

Paroc Oy Ab on näin ollen voinut työehtosopimuksen määräysten estämättä muuttaa keskeytymättömän kolmivuorotyön työtuntijärjestelmää myös sairauslomalla olleen Taavetinkankaan osalta. Kalkki- ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdan 5 momentin määräyksen mukaan sairausajan palkka maksetaan työntekijän työpäiviltä. Kun 7. ja 8.11.1991 eivät ole olleet Taavetinkankaan työpäiviä, Paroc Oy Ab ei kieltäytyessään maksamasta näiltä päiviltä sairausajan palkkaa ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Näin ollen myöskään Toimialaliittojen Ryhmä ei ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden saavat vastaajat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Sulkunen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.