Labor court dismissed union claim that employer violated layoff priority rules by firing senior staff over junior staff.

Työnantaja ei ollut rikkonut irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tehdaspalveluosaston työnjohtajan, vaikka yhtiön palvelukseen jääneen vuorotyönjohtajan työsuhde oli ollut huomattavasti lyhyempi kuin irtisanotun työnjohtajan. Työnantajaliitto ei ollut asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kanne hylätty.

Kantaja Teknisten Liitto TL r.y. Vastaajat Toimialaliittojen Ryhmä ry Gyproc Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n, nykyisen Toimialaliittojen Ryhmän, ja toiselta puolen muun muassa Teknisten Liitto TL:n välillä 5.12.1991 allekirjoitetussa palkkasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK ry:n välillä sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T ry:n välillä joulukuun 5. päivänä 1991 allekirjoitettuihin pää- ja runkosopimukseen ja saattavat ne voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. Irtisanomisaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa 19.4.1984 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa muutoin on sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK ry:n välillä 14.6.1991 allekirjoitetussa irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen tai lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Runkosopimus

Muutettiin runkosopimuksen 4 §:n 4 kohdan viittaus 19.4.1984 solmittuun irtisanomissuojasopimuksen viittaukseksi nyt allekirjoitettavaan sopimukseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto TL on Toimialaliittojen Ryhmää ja Gyproc Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Teknisten Liitto TL:n jäsen työnjohtaja A oli työskennellyt työsopimuslain 1 §:n tarkoittamassa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa Gyproc Oy:n palveluksessa. A:n työsuhde oli alkanut Partek Oy:n palveluksessa 29.5.1972, jolloin hän oli toiminut ensin runsaat kaksi vuotta koneasentajana ja vuodesta 1975 alkaen tehdaspalveluosaston työnjohtajana. Vuonna 1989 eräiden osakejärjestelyjen yhteydessä A oli siirtynyt Gyproc Oy:n palvelukseen niin sanottuna vanhana työntekijänä.

Työnantaja oli 11.6.1992 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen 15.12.1992. Irtisanomisen perusteeksi oli ilmoitettu tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Tehdaspalveluosaston työnjohtajan ja mekaniikkasuunnittelijan työtehtävät oli yhdistetty ja työnjohtajana toiminut A oli irtisanottu.

Työnantaja oli rikkonut työvoiman vähentämisjärjestystä irtisanoessaan A:n työsuhteen. Yrityksen palvelukseen oli jäänyt huomattavasti lyhyemmän työsuhteen omaava tekninen toimihenkilö tehtäviin, joihin A olisi kyennyt.

A:n työsuhde oli kestänyt yli 20 vuotta ennen irtisanomista. Irtisanoessaan A:n työnantaja ei ollut ottanut huomioon A:n pitkää työsuhdetta. A:lle ei ollut tarjottu muita tehtäviä, kun hänen hoitamansa tehtävä oli lakkautettu.

Työnantaja oli väittänyt vertailussa muihin teknisiin toimihenkilöihin todetun, ettei A:lle pystytty tarjoamaan työtä. A olisi kuitenkin kyennyt työskentelemään esimerkiksi tuotannon vuorotyönjohtajan tehtävissä. Erään näitä tehtäviä hoitavan työnjohtajan työsuhde oli alkanut 18.7.1988 eli 16 vuotta A:n työsuhteen alkamisen jälkeen. Tämä vuorotyönjohtaja ei ollut työvoiman vähentämisjärjestysmääräyksen tarkoittamalla tavalla A:han verrattuna yrityksen toiminnalle tärkeä ja erikoistehtäviin tarvittava toimihenkilö.

A:n irtisanomisesta syntyneen erimielisyyden johdosta oli neuvoteltu paikallisesti sekä liittojen välillä 2.12.1992.

Työnantajain Yleinen Ryhmä oli saanut tiedon A:n työsopimuksen irtisanomisesta ja edellä selostetuista olosuhteista irtisanomisajan kuluessa. Työnantajaliitto ei ollut kuitenkaan ryhtynyt toimiin saadakseen jäsenyrityksensä noudattamaan irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä. Työnantajaliitto oli siten laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Gyproc Oy oli irtisanoessaan työnjohtaja A:n menetellyt tietensä irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen 17 §:n vastaisesti, sekä tuomitsemaan Gyproc Oy:n edellä mainituilla perusteilla työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon.

Teknisten Liitto TL on edelleen vaatinut, että Toimialaliittojen Ryhmä tuomitaan työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittaman valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Toimialaliittojen Ryhmä ry ja Gyproc Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Gyproc Oy oli käynnistänyt 6.3.1992 annetulla neuvotteluesityksellä yhteistoimintaneuvottelut yhtiön toiminnan ja henkilöstön sopeuttamiseksi vastaamaan rakennustoiminnan laman seurauksena yhtiön tuotteiden kysynnän pienenemisestä johtunutta töiden vähentymistä.

Yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämishetkellä yhtiön henkilöstövahvuus oli ollut 121. Työntekijöitä oli ollut 76, konttoritoimihenkilöitä 17, teknisiä toimihenkilöitä 11 ja ylempiä toimihenkilöitä 17. Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä yhtiö oli 11.6.1992 irtisanonut tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla yhteensä 27 henkilöä. Tuolloin oli irtisanottu 18 työntekijää, viisi konttoritoimihenkilöä, kaksi teknistä toimihenkilöä ja kaksi ylempää toimihenkilöä.

Ennen 11.6.1992 suoritettuja irtisanomisia Gyproc Oy:ssä oli ollut seuraavat teknisten toimihenkilöiden toimet: korjauspajan työnjohtaja, mekaniikkasuunnittelija, kuljetussuunnittelija, laadunvalvontapäällikkö, varastotyönjohtaja, laborantti, sähkösuunnittelija-työnjohtaja, menetelmäteknikko ja kolme vuorotyönjohtajaa.

Uudelleenjärjestelyjen yhteydessä oli lakkautettu laadunvalvontapäällikön toimi sekä yhdistetty korjaamon työnjohtajan ja mekaniikkasuunnittelijan erilliset toimet yhdeksi toimeksi. Yhdistettyyn tehtävään oli valittu aiemmin mekaniikkasuunnittelijana toiminut tekninen toimihenkilö, koska hänen koulutuksensa, työkokemuksensa ja soveltuvuutensa yhdistetyn toimen tehtäväkokonaisuuteen olivat olleet paremmat kuin korjauspajan työnjohtajana toimineella A:lla.

Teknisten toimihenkilöiden toimia koskeneiden uudelleen järjestelyjen johdosta korjauspajan työnjohtajana toiminut A sekä laadunvalvontapäällikkönä toiminut tekninen toimihenkilö olivat jääneet ilman töitä, koska heidän toimiaan ei enää ollut ollut olemassa.

Ennen lopullisia irtisanomispäätöksiä oli käyty läpi kaikki jäljelle jäävät teknisten toimihenkilöiden vakanssit ja muun muassa A:n valmiudet ja soveltuvuus niihin. Tuolloin oli todettu, ettei A:ta voitu sijoittaa muihin tehtäviin kuin tuotantoprosessin vuorotyönjohtajaksi.

Vuorotyönjohtajina oli toiminut kolme teknistä toimihenkilöä, joista kahta ei ollut voitu irtisanoa, koska toinen heistä oli ollut teknisten toimihenkilöiden yhdysmies ja toinen toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu. Selvitettäväksi oli jäänyt A:n ja kolmannen vuorotyönjohtajan osalta työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan runkosopimusmääräyksen mukaiset seikat.

A oli toiminut Gyproc Oy:n palveluksessa 20 vuotta, mistä ajasta hän oli ollut 18 vuotta päivätyössä korjausosaston työnjohtajana. A oli aikoinaan suorittanut kaksivuotisen konepajakoulun Ruotsissa. Korjauspajan työnjohtajan tehtävä oli edellyttänyt huolto- ja korjaustehtävien hoitamisen kannalta riittävää teknistä tietämystä ja esimiestaitoa. A:n toimenkuvauslomakkeen mukaan toimen erityisvaatimuksia olivat olleet riittävä tekninen tietous ja soveltuvuus työnjohtotehtäviin. A ei ollut työuransa aikana toiminut muissa teknisten toimihenkilön tehtävissä eikä myöskään sijaisena.

Kipsilevyä valmistettiin keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Vuorotyönjohtaja vastasi siitä, että vuoro saavutti sille määrän ja laadun suhteen asetetut vaatimukset. Vuorotyönjohtajalta edellytettiin tuotantoprosessin ja laitteiston tuntemusta sekä esimiestaitoja. Vuorotyönjohtajan tehtävänä oli johtaa ja valvoa vuoron toimintaa, vastata työntekijöiden ammatillisesta työtaidosta ja työturvallisuusmääräysten noudattamisesta, valvoa tuotteiden laatua sekä käynnistää korjaustoimenpiteet häiriötilanteissa. Tuotantoprosessin johto ja valvonta edellyttivät, että vuorotyönjohtajalla oli sekä riittävä teoreettinen että käytännön kokemus prosessin hoitamisesta ja johtamisesta. Vuorotyönjohtajan alaisina toimivat muun muassa kalsinoinninhoitaja ja mikserinhoitaja. Kalsinoinninhoitajan työhön harjaantuminen kesti noin vuoden ja mikserinhoitajan tehtävään harjaantuminen kesti puolesta vuodesta vuoteen. Vuorotyönjohtajan tuli kyetä johtamaan, valvomaan ja avustamaan näitäkin työntekijöitä.

Kolmas vuorotyönjohtaja oli tullut Gyproc Oy:n palvelukseen vuonna 1988 vuorotyönjohtajaa koskeneen lehti-ilmoituksen perusteella. Hänet oli tuolloin valittu toimeen, koska hän oli toiminut kuusi vuotta prosessinhoitajana ruotsalaisen yhtiön palveluksessa ja kolme vuotta vaativissa työnjohtajatehtävissä toisen ruotsalaisen yhtiön palveluksessa. Lisäksi hän oli ryhtynyt opiskelemaan työteknikon tutkintoa prosessiteollisuuden opintolinjalla. Tutkinnon hän oli suorittanut 5.6.1991.

Tarkasteltaessa A:n ja vuorotyönjohtajan huoltovelvollisuutta oli todettu, että A:lla oli yksi lapsi, joka oli syntynyt vuonna 1975. Vuorotyönjohtajalla oli kaksi lasta, jotka olivat syntyneet vuosina 1983 ja 1984. Vuorotyönjohtajan huoltovelvollisuuden määrä oli siten suurempi ja sillä oli katsottu myös olevan merkitystä asiassa.

Irtisanomisia harkittaessa oli otettu huomioon myös keväällä 1992 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen aikana irtisanomisjärjestystä koskeneissa keskusteluissa esillä olleet seikat. Yhteistoimintaneuvotteluissa oli todettu muun muassa, että eläkejärjestelyjä, lähinnä työttömyyseläkettä käytettäisiin mahdollisuuksien mukaan. Tuolloin oli todettu, että A:lla oli 57 vuoden ikänsä puolesta mahdollisuus päästä työttömyyseläkkeelle.

Suoritetun kokonaisharkinnan perusteella oli todettu, että vuorotyönjohtaja oli koulutuksensa, ammattitaitonsa ja työkokemuksensa perusteella yhtiön toiminnalle tärkeä, tuotantoprosessin vuorotyönjohtajan toimeen perehtynyt henkilö, jota ei voitu hänen huoltovelvollisuutensakin huomioon ottaen irtisanoa A:n pitkästä työsuhteesta huolimatta. Näin oli päädytty siihen, että A irtisanottiin.

Gyproc Oy:llä oli ollut selvät perusteet kohdistaa irtisanominen A:han. Gyproc Oy ei siten ollut voinut rikkoa työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä.

Toimialaliittojen Ryhmä ei ollut Gyproc Oy:ltä saamiensa selvitysten perusteella havainnut, että yhtiö olisi A:n irtisanomisen yhteydessä menetellyt työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti. Toimialaliittojen Ryhmä ei siten ollut voinut laiminlyödä valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Toimialaliittojen Ryhmä ja Gyproc Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Teknisten Liitto TL:n on vastaajien vastineen johdosta vielä lausunut, että sovellettavan irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen 17 §:n työvoiman vähentämisjärjestysmääräystä oli tulkittu vakiintuneesti siten, että yrityksen toiminnalle tärkeät ja erikoistehtäviin tarvittavat toimihenkilöt, sotavammaiset ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneet olivat vähentämisjärjestyksessä keskenään rinnasteisessa asemassa. Heidän keskinäinen asemansa taas määräytyi työsuhteen kestoajan ja huoltovelvollisuuden määrän perusteella. Esimerkkeinä olivat työtuomioistuimen tuomiot numerot 75 ja 97 vuodelta 1992.

Tässä asiassa oli riitaa siitä, oliko Gyproc Oy kiinnittänyt mitään huomiota 11.6.1992 irtisanomansa A:n yhtiön palvelukseen jäänyttä vuorotyönjohtajan työsuhdetta selvästi pitempään työsuhteeseen. Riitaa oli myös siitä, oliko vuorotyönjohtaja irtisanottuun A:han nähden työnantajan väittämällä tavalla yrityksen toiminnalle tärkeä ja erikoistehtäviin tarvittava toimihenkilö.

Ennen lopullisia irtisanomispäätöksiä ei ollut käyty läpi kaikkia jäljelle jääviä teknisten toimihenkilöiden vakansseja ja muun muassa A:n valmiuksia ja soveltuvuutta niihin. Työnantaja oli vasta yhdysmiehen työnantajan päätöksenteon jälkeen esittämän eriävän mielipiteen seurauksena ottanut kantaa A:n työsuhteen pituuteen ja ammattitaitoon. Tuolloinkin työnantaja oli lähinnä päätynyt perustelemaan A:n tehtävän lakkauttamisen tarvetta ja hänen soveltumattomuuttaan mekaniikkasuunnittelijaksi. Siihen, että A:n työsuhde oli ollut yli 16 vuotta vuorotyönjohtajan työsuhdetta pitempi, työnantaja ei ollut kiinnittänyt huomiota. Työnantajayrityksen henkilöstöpäällikkö oli ainoastaan hyvin yleisellä tasolla todennut yhdysmiehelle, että vertailussa muihin teknisiin toimihenkilöihin ja toimihenkilötehtäviin oli todettu, ettei A:lle valitettavasti pystytty työtä tarjoamaan.

A olisi työkokemuksena ja koulutuksensa perusteella kyennyt hoitamaan myös tuotannon vuorotyönjohtajan tehtäviä. Tätä käsitystä tuki sekin, että vuorotyönjohtajan tehtäviin oli aikaisemmin siirretty korjauspajan henkilökuntaa. Vuodesta 1978 vuoteen 1989 oli vuorotyönjohtajana työskennellyt henkilö, joka oli nimitetty tähän tehtävään A:n alaisuudesta. Kyseinen henkilö oli työskennellyt ennen nimitystään vuorotyönjohtajaksi korjaamon työntekijänä.

A:n koulutus ja työkokemus eivät poikenneet ratkaisevasti työnjohtajana toimivan teknisen toimihenkilön koulutuksesta ja kokemuksesta.

A oli saamansa ammattikoulutuksen eli konepajakoulun lisäksi osallistunut Ruotsissa asuessaan koulutukseen, joka hyvin pitkälle vastasi suomalaista työteknistä tutkintoa. Tutkinto oli jäänyt kesken, mutta osasuoritukset huomioon ottaen tällä ei liene ollut merkitystä A:n vuorotyönjohtajan tehtävissä tarvitsemia teoreettisia tietoja ja taitoja ajatellen. Lisäksi A oli suorittanut työnantajan emoyhtiön työnjohtokoulutukseen kuuluneet työnjohdon perus- ja jatkokurssit sekä osallistunut ammattitaidon ylläpitoon kuuluviin koulutustilaisuuksiin.

A:lla oli ollut hyvin selkeä käsitys tuotantoprosessin hoidosta. A:n työnjohtajana ollessa tuotannon laitteistoja oli kehitetty siten, että tuotannon määrä oli kasvanut 13 metristä 81 metriin minuutissa. A:n aikana oli rakennettu, vahvistettu ja muutettu likipitäen tuotannon koko laitteisto.

A oli toiminut satunnaisesti vuorotyönjohtajien sijaisena. Työpaikalla oli lyhytaikaisia koulutuksesta tai muusta sellaisesta syystä johtuvia poissaoloja varten käytäntö, jonka mukaan tekniset toimihenkilöt toimivat toistensa sijaisina. Sijaisuudet olivat yleensä olleet yhden vuoron mittaisia. A:lla oli kokemusta esimiestehtävistä ja hän tunsi yhtiön tuotannon ja laitteistot.

A oli työskennellyt levytehtaan linjaetumiehenä Ruotsissa ja vuodesta 1970 alkaen Suomessa ensin kaksi vuotta laitosmiehenä ja sen jälkeen rakennusaineteollisuudessa. Työkokemuksena tämä oli vuorotyönjohtajan tehtävää ajatellen yhtä perehdyttävää kuin irtisanomatta jääneen vuorotyönjohtajan metsä- ja makeisteollisuudessa hankkima kokemus.

Irtisanomatta jäänyt vuorotyönjohtaja ei ollut A:han verrattuna yrityksen toiminnalle tärkeä tai erikoistehtäviin perehtynyt henkilö. Ammattitaidollisesti rinnasteisessa asemassa olevien kesken vähentämisjärjestys määräytyi työsuhteen kestoajan ja huoltovelvollisuuden perusteella. Työsuhteen pituuden ja huoltovelvollisuuden keskinäinen suhde oli työtuomioistuinkäytännön mukaan sellainen, että jos huoltovelvollisuudet eivät olleet toisistaan selvästi poikkeavia, kiinnitettiin huomiota pääasiassa työsuhteen kestoon. Kantajaliitto on viitannut työtuomioistuimen tuomioihin numerot 151/1983 ja 97/1992.

Yhteistoimintaneuvotteluissa ei ollut sovittu siitä, että työehtosopimuksen vähentämisjärjestysmääräyksen periaatteista voitaisiin poiketa niiden henkilöiden osalta, joilla oli mahdollisuus työttömyyseläkkeeseen työttömyyspäivärahakauden päättyessä. Yhdysmies oli päinvastoin jo neuvottelujen aikana tuonut esille eriävän näkemyksensä teknisten toimihenkilöiden vähentämisjärjestyksestä.

Gyproc Oy:n käyttämä tuotantotekniikka oli kehittynyt, mutta A oli osallistunut myös projekteihin, joissa uutta konetekniikkaa oli otettu käyttöön. Aikaisemmin konelinjat oli valmistettu pääasiassa itse. Ainoastaan sähköinen suunnittelu ja logiikkaohjelmoinnit oli saatettu ostaa alihankkijoilta. Silloinkin kun investointeja oli ostettu, olivat aliurakoitsijat ainoastaan asentaneet koneet paikoilleen ja niiden käyttöönotto ja tuotantoon saattaminen oli ollut Gyproc Oy:n oman kunnossapidon tehtäviä.

Prosessinohjausjärjestelmien muuttuminen reletekniikasta logiikkaohjaukseen ei ollut vaikuttanut vertailtaessa irtisanomatta jääneen vuorotyönjohtajan tehtävässä tarvittavaa ammattitaitoa ja työkokemusta. Kunnossapidon esimiestehtävissä työskennellyt A olisi kyennyt tuotannon vuorotyönjohtajan tehtäviin normaalin perehdyttämisen jälkeen.

A:n tehtävänä oli ollut tehdä esitykset seisokkien aikaisista korjaussuunnitelmista. A:n työ oli ollut itsenäinen, c-ryhmän työnjohtotehtävä. A:n koulutustaso oli vielä 13.5.1991 tehdyn tilaston mukaan ollut irtisanomatta jääneen vuorotyönjohtajan koulutustasoa korkeampi.

VASTAAJIEN VASTASELITYS

Toimialaliittojen Ryhmä ja Gyproc Oy ovat vielä lausuneet, että A:lla ei ollut ollut lainkaan prosessiteollisuuteen liittyvää koulutusta. Sinä aikana, jona A oli toiminut korjaamon työnjohtajana, tuotantoprosessia oli kehitetty ja tehdas oli kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Uudistustyön myötä prosessinohjaus ja tuotantotekniikka olivat muuttuneet täysin. Kaikki tuotannon kehittämistä ja tehtaan rakentamista koskeneet uudistustyöt oli ostettu yhtiön ulkopuolisilta projektikohtaisina alihankintatöinä. A ei ollut osallistunut projektin toteuttamiseen. A oli kaiken aikaa hoitanut pelkästään mekaaniseen kunnossapitoon liittyviä tehtäviä. Tuotantoprosessin kunnossapitohuollon oli suunnitellut mekaniikkasuunnittelija. Mekaniikan kunnossapitohuolto oli toteutettu mekaniikkasuunnittelijan antamien ohjeiden mukaan. A:n tehtäväksi oli jäänyt ainoastaan valvoa, että suunnitelmat toteutettiin.

A ei ollut toiminut edes satunnaisesti vuorotyönjohtajien sijaisena viimeisten 15 vuoden aikana. A:n työkokemus ei sisältänyt lainkaan prosessin hoitamiseen perehdyttävää kokemusta, joten A:n työkokemus ei ollut perehdyttänyt häntä tuotantoprosessin hoitamiseen.

A:n ja irtisanomatta jääneen vuorotyönjohtajan huoltovelvollisuudet olivat selvästi poikenneet toisistaan, sillä irtisanomatta jääneellä vuorotyönjohtajalla oli kaksi alle 10 vuotiasta lasta ja A:lla vuonna 1975 syntynyt lapsi.

Irtisanomatta jäänyt vuorotyönjohtaja oli suorittanut 5.6.1991 työteknikon tutkinnon prosessiteollisuuden opintolinjalta, mikä oli nostanut hänen koulutustasoaan samalle tasolle kuin A:n.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A on työskennellyt Gyproc Oy:n palveluksessa vuodesta 1972. Hän on toiminut vuodesta 1975 tehdaspalveluosaston työnjohtajana. Tehtaalla on sen tuotteiden kysynnän vähenemisen vuoksi järjestelty uudelleen teknisten toimihenkilöiden työtehtäviä, jolloin tehdaspalveluosaston työnjohtajan ja mekaniikkasuunnittelijan työtehtävät on yhdistetty. Tämän vuoksi työnantaja on 11.6.1992 irtisanonut A:n työsopimuksen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä päättymään 15.12.1992. Samalla on irtisanottu toinen tekninen toimihenkilö sekä 18 työntekijää, 5 konttoritoimihenkilöä ja kaksi ylempää toimihenkilöä.

Teknisten Liitto TL on kanteessaan katsonut, että Gyproc Oy on A:n työsuhteen päättäessään rikkonut irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä työvoiman vähentämisjärjestyksestä. Kantajaliiton mukaan A olisi ollut irtisanottavissa vasta 18.7.1988 yhtiön palvelukseen tulleen vuorotyönjohtajan jälkeen, koska vuorotyönjohtaja ei ole ollut työvoiman vähentämisjärjestysmääräyksessä tarkoitetulla tavalla A:han verrattuna yrityksen toiminnalle tärkeä ja erikoistehtäviin tarvittava toimihenkilö ja koska A:n työsuhde oli kestänyt pitempään kuin mainitun vuorotyönjohtajan, jonka tehtäviä olisi tullut tarjota A:lle.

Vastaajapuolen mukaan vuorotyönjohtaja oli koulutuksensa, ammattitaitonsa ja työkokemuksensa perusteella yhtiön toiminnalle tärkeä tehtävään perehtynyt henkilö, jota ei olisi hänen huoltovelvollisuutensakin huomioon ottaen tarvinnut irtisanoa ennen A:ta.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun myös vuorotyönjohtajana toimivan teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehen arvion mukaan A olisi pystynyt hoitamaan vuorotyönjohtajan tehtäviä, koska A:n laitetuntemus oli hyvin korkeaa tasoa ja hän oli perehtynyt myös tuotantoprosessiin. A oli todistajan mukaan satunnaisesti toiminut vuorotyönjohtajan sijaisena vuosia aiemmin. Työntekijöiden pääluottamusmies on todistajana kuultuna arvioinut, että A olisi ammattitaitonsa ja kokemuksena perusteella kyennyt vuorotyönjohtajan tehtäviin. Pääluottamusmies ei pitänyt vuorotyönjohtajan töitä erityisen vaativina ja A:lla oli hänen mukaansa korjaamon työnjohtajana hyvä laitteiden tuntemus.

Gyproc Oy:n entinen toimitusjohtaja on todistajana kertonut, että kanteessa tarkoitettu työsuhteensa säilyttänyt vuorotyönjohtaja oli yrityksen toiminnalle tärkeä ja erikoistehtäviin tarvittava toimihenkilö. Todistajan kertoman mukaan hän oli muutaman vuoden kokemuksella perehtynyt vuorotyönjohtajan tehtävään, hänen tietonsa tuotantoprosessista ja kemiasta sekä hänen kykynsä johtaa ihmisiä olivat paremmat kuin A:n. Todistajan mielestä A ei ollut sovelias henkilö vuorotyönjohtajan tehtävään.

Yhtiön tuotantopäällikkö on todistajana kertonut, että A:lla ei ollut vuorotyönjohtajan tehtävään tarvittavaa peruskoulutusta eikä vaadittavaa ammattitaitoa tai kokemusta tuotantoprosessista. Tuotantopäällikön mielestä kanteessa tarkoitettu vuorotyönjohtaja oli ollut työvoiman vähentämisjärjestystä yhtiössä ratkaistaessa yrityksen toiminnalle tärkeä ja erikoistehtäviin tarvittava toimihenkilö. Tuotantopäällikön mielestä A oli hyvin vähän perehtynyt tuotantoprosessiin. Yhtiön henkilöstöpäällikkö on todistajana kertonut, että työvoiman vähentämisjärjestyksestä päätettäessä oli työnantaja pitänyt vuorotyönjohtajaa kokonaisuuden ja työvuoron toimivuuden kannalta tehtävään sopivampana kuin A:ta. Vuorotyönjohtajan tuntemus tuotantoprosessista ja esimiestaidot olivat todistajan mielestä paremmat kuin A:n.

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan A:n ja vuorotyönjohtajan koulutuksessa ei ole ollut niin suurta eroa, että heitä sen perusteella olisi tullut arvioida työvoiman vähentämisjärjestystä ratkaistaessa eri tavoin. A:lla on ollut pitkä kokemus korjausosaston työnjohtajan tehtävistä, joka todistajina kuultujen yhtiön entisen toimitusjohtajan ja tuotantopäällikön kertoman mukaan on kuitenkin eri tyyppistä kuin vuorotyönjohtajan tehtävässään saama kokemus. Samat todistajat ovat pitäneet vuorotyönjohtajaa yrityksen toiminnalle tärkeänä ja erikoistehtävään tarvittavana toimihenkilönä.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevassa irtisanomissuojasopimuksen määräyksessä on sovittu noudatettavaksi sääntöä, jonka mukaan mahdollisuuksien mukaan on viimeksi irtisanottava yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä. Etusija työpaikan säilyttämiseen on siten lähinnä erityistä tietoa ja taitoa vaativiin töihin erikoistuneilla tai erityisen koulutuksen saaneilla toimihenkilöillä ja sellaisilla toimihenkilöillä, jotka ammattitaitonsa, koulutuksensa, kokemuksensa tai muun vastaavanlaisen kyvyn tai taidon perusteella ovat muiden samaa työtä tekevien joukossa yritykselle tärkeitä. Sopimusmääräyksen mukaan on lisäksi kiinnitettävä huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilöiden huoltovelvollisuuden määrään.

Työtuomioistuimelle on selvitetty, että A ja vuorotyönjohtaja eivät ole tehneet samaa työtä, vaan heidän työtehtävänsä ovat olleet erilaisia. A:n työsuhde on ollut pitempi, mutta vuorotyönjohtajan huoltovelvollisuus on ollut laajempi.

Esitetyn selvityksen mukaan A olisi tarvinnut perehdyttämistä vuorotyönjohtajan tehtäviin ennen kuin hän olisi voinut toimia vuorotyönjohtajana. Todistajien arviot perehdyttämisajan kestosta ovat vaihdellen parista viikosta yli vuoteen. Kanteessa tarkoitetulla vuorotyönjohtajalla on vastaavasti ollut tehtäviinsä vaadittava ammattitaito ja kokemus. Vuorotyönjohtajan työnjohtotaidot ovat olleet A:ta paremmat ja hän on osoittautunut tehtävänsä hallitsevaksi toimihenkilöksi.

Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että vuorotyönjohtaja on ollut prosessin kulun kokonaisuuteen nähden yrityksen toiminnalle vähentämisjärjestystä koskevassa sopimuskohdassa tarkoitetulla tavalla tärkeä ja erikoistehtävään tarvittava toimihenkilö. Kun työvoiman vähentämisjärjestystä harkittaessa on toimihenkilölle, jota ammattitaitonsa puolesta on pidettävä tärkeänä, annettu etusija säilyttää työsuhteensa ja työsuhteen pituus on tähän nähden asetettu toissijaiseen asemaan, Gyproc Oy:n ei irtisanoessaan A:n vuorotyönjohtajan asemesta ole näytetty rikkoneen irtisanomissuojasopimuksen määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä. Toimialaliittojen Ryhmä ei myöskään ole asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laadun vuoksi Toimialaliittojen Ryhmä ja Gyproc Oy saavat kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Kauppinen, Tuulensuu, Langinkoski, Korpela ja Palanko-Laaka jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.