Labor court dismisses claim that a military drill qualifies as a service exercise under collective agreement.

Sotilaspiirin esikunnan järjestämää kertausharjoitusta ei ollut järjestetty varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tai kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi sillä tavoin, että harjoitusta olisi ollut pidettävä virkaehtosopimuksessa tarkoitettuna sotilaallisena harjoituksena, vaikka siihen oli osallistunut joitakin reserviläisiä. Tämän vuoksi oli jäänyt näyttämättä, että 13.4. - 15.4. toteutettu sanottu kertausharjoitus olisi täyttänyt puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan sotilaalliselle harjoitukselle asetetut vaatimukset. Kts. TT 114/93.

Kantaja Akava ry Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolelta muun muassa Akavan välillä 13.12.1991 tehdyssä virkaehtosopimuksessa puolustusvoimien virkamiesten työajasta on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 §. Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa harjoitusta, joka a) on koulutussunnitelman mukainen, b) on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. 2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Edellä 2 momentissa tarkoitetuilta kalenterivuorokausilta maksetaan harjoitukseen osallistuvalle, enintään palkkausluokkaan A 25 kuuluvalle virkamiehelle korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa, matkustussäännön mukaisen muun päivärahan määräinen harjoituspäiväraha. Virkamiehelle voidaan maksaa harjoituspäivärahasta ennakkoa yli viikon kestävää harjoitusta varten. (YK:07042) Siltä ajalta, jotka maksetaan harjoituspäivärahaa, ei makseta makustussäännön perusteella päivärahaa eikä ateriakorvausta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

25 §. Erinäiset korvaukset

1. Kapteenin, kapteeniluutnantin tai sotilasyliteknikon virassa palvelevalle virkamiehelle suoritetaan 22 §:n 2 momentissa tarkoitetulta vuorokaudelta kolmen tunnin sekä muulle palkkausluokkaan A 19 - A 25 kuuluvalle sotilasvirassa palvelevalle johtavalle virkamiehelle kolmen tunnin yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava lisäpalkkio. (YK:05391) 2. Puolustusvoimien sotilaskantahenkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle, joka kuuluu palkkausluokkaan A 19 - A 25, suoritetaan 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulta vuorokaudelta kapteenin, kapteeniluutnantin tai sotilasyliteknikon virassa palvelevalle kahdeksan tunnin sekä muulle kuuden tunnin yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava lisäpalkkio.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtiovarainministeriön antamassa virkaehtosopimuksen voimassaoloaikana sovelletussa soveltamisohjeessa määrätään muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOVELTAMISOHJEET PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAMIESTEN TYÖAJASTA

Puolustusvoimien virkamiesten työaikoja koskevat soveltamisohjeet on laadittu puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimuksen selvennykseksi ja täydennykseksi. Soveltamisohjeiden pykälänumerot vastaavat puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimuksen pykäliä. Lisäksi luvussa "Erinäiset ohjeet" on ohjeita niistä työaikajärjestelyihin liittyvistä kysymyksistä, joista työaikasopimuksessa ei ole sovittu. Luvussa "Työaikakirjanpito" on vastaavasti ohjeita työaikakirjanpitoon liittyvistä kysymyksistä.

Ohjeet on voimassa vastaavasti kuten virkaehtosopimus 1.3.1984 lukien helmikuun 28 päivään 1986 ja sitä sovelletaan tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei virkaehtosopimusta irtisanota asianomaisten sopimusmääräysten mukaisesti.

Mikäli virkaehtosopimus uudistetaan taikka sitä sopimuskauden aikana muutetaan, ovat soveltamisohjeet voimassa edelleen, ellei puolustusministeriö anna uutta soveltamisohjetta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tahi kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmiustai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Akava on lausunut, että Mikkelin sotilaspiirin esikunta oli järjestänyt Savonlinnan Tanhuvaarassa 13.4. 15.4.1992 kertausharjoituksen. Se oli Savonlinnan sotilaspiirin esikunnan käskemä ja toteutettu Punkaharjun-Savonlinnan-Sulkavan alueella harjoituskäskyn mukaan kenttäesikunnan oloissa. Harjoitus oli koulutussuunnitelman mukainen ja se oli tarkoitettu kestämään harjoituskäskyn mukaan noin 55 tuntia yhdenjaksoisesti. Harjoituksen luonteesta ja siitä maksettavista korvauksista oli syntynyt erimielisyyttä.

Harjoitusajalta oli kaikille harjoitukseen osallistuneille enintään A 25 palkkausluokkaan kuuluville virkamiehille maksettu matkustussäännön mukaisen muun päivärahan suuruinen harjoituspäiväraha. Harjoituspäivärahan lisäksi kuului harjoitukseen osallistuneille virkamiehille virkaehtosopimuksen palkkausluokan mukaan vaihteleva lisätyökorvaus. Lisätyökorvaus oli 3,6 tai 8 tunnin perustuntipalkan suuruinen harjoitusvuorokautta kohti. Akavan edustajat olivat erimielisyysneuvotteluissa perustelleet harjoituskorvausten maksamista virkaehtosopimuksen 8 §:n määräyksellä. Akavan mielestä toimintaharjoitus oli sotilaallinen harjoitus, olihan se koulutussunnitelman mukainen, ennalta asianomaisen viranomaisen määräämä ja tapahtunut esikuntien toiminta huomioon ottaen maasto-olosuhteina pidettävissä kenttäesikunnan oloissa ja oli tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Valtiovarainministeriö oli vastustanut Akavan vaatimusta vedoten soveltamisohjeen määräyksiin. Soveltamisohje oli toisen sopijaosapuolen alaiselleen hallinnolle antama ohje, joka ei ollut virkaehtosopimuksen osa. Valtiovarainministeriö enempää kuin pääesikunta eivät olleet neuvottelujen kuluessa vastanneet kysymykseen, mikä virkaehtosopimuksen sotilaalliselle harjoitukselle asettama vaatimus ei täyttynyt.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut työtuomioistunta vahvistamaan, että Mikkelin sotilaspiirin esikunnan kanteessa tarkoitettu 13.4. - 15.4.1992 välisenä aikana toimeenpantu kertausharjoitus täytti virkaehtosopimuksen 8 §:n vaatimukset sotilaallisesta harjoituksesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että virkaehtosopimuksen 8 §:n tarkoituksena oli ollut, että sopimuksen mukaiseksi sotilaalliseksi harjoitukseksi katsotaan vain varusmiesjoukon, sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tai kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävät sota- ynnä muut harjoitukset. Tämä oli ollut myös vakiintunut käytäntö. Virkaehtosopimuksen mukaisten sotilaallisesta harjoituksesta maksettavien korvausten eräänä tarkoituksena oli kompensoida kantahenkilökunnalle varusmiesten, oppilaiden tai reserviläisten kouluttamisesta aiheutuvaa lisärasitusta ja vastuuta sekä siitä aiheutuvaa sidottuisuutta.

Mikkelin sotilaspiirin esikunnan järjestämän koulutuksen päämääränä oli ollut harjaannuttaa Mikkelin sotilasläänin ja sen alajohtoportaiden henkilökuntaa toimimaan kenttäesikunnan oloissa, laatimaan laajahkoja toimintasuunnitelmia ottaen huomioon maastontiedustelun perusteella tehdyt johtopäätökset sekä harjoituttaa sitä toimimaan sodan ajan tehtävissä. Käskyn mukaan koulutukseen oli osallistunut myös muutama eläkkeelle siirtynyt upseeri. Kun koulutuksen pääasiallisena tarkoituksena oli ollut kantahenkilökunnan koulutus, ei se seikka, että harjoitukseen oli osallistunut harjoituksen kokonaisuuden onnistumisen kannalta hyvin vähäinen määrä kantahenkilökuntaan kuulumattomia henkilöitä, muuttanut harjoituksen henkilöstökoulutuksellista luonnetta.

Järjestetty toimintaharjoitus oli ollut välttämätön Mikkelin sotilasläänin ja sen alajohtoportaan henkilöstön kouluttamiseksi toimimaan sodan ajan tehtävissään. Työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisten harjoituspäivärahojen ja -lisäpalkkioiden maksaminen ei ollut mahdollista henkilöstökoulutuksen ajalta.

Koulutukseen osallistuneet upseerit majoittuivat Tanhuvaaran urheiluopistolle noin 15 kilometrin päähän Savonlinnasta. Olosuhteet eivät mitenkään poikenneet normaaleista henkilöstökoulutusolosuhteista. Kun kantahenkilökunnan vastuulla ei ollut ollut varusmiesten, reserviläisten eikä sotilasopetuslaitoksen oppilaiden kouluttaminen, ei järjestetty koulutus muutoinkaan sidottuisuudeltaan tai vastuultaan eronnut normaalista henkilöstökoulutuksesta.

Tulkintaerimielisyyksien vähentämiseksi puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamisohjetta oli muutettu 1.1.1993 lukien. Tehdyt muutokset yksinkertaistivat sotilaallisen harjoituksen alkamishetken määrittelyä ja muuttivat korvaukset vuorokautisiksi kokonaiskorvuksiksi ilman erityistä tuntilaskentaa. Soveltamisohjetta uudistettaessa tarkoituksena oli ollut pitää ennallaan rajaus, että harjoituksen tuli olla tarkoitettu nimenomaan varusmiesten, reserviläisten tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden kouluttamiseksi.

Muutokset soveltamisohjeisiin oli valmisteltu työryhmässä, jossa olivat olleet edustettuina puolustusministeriö, pääesikunta sekä asianomaisten henkilöstöjärjestöjen edustajat. Työryhmässä edustettuina olleet tahot olivat olleet muutoksista yksimielisiä. Mikkelin sotilaspiirin esikunnan järjestämä koulutus on toteutettu ennen sanottuja soveltamisohjeen muutoksia, joten uudistettu soveltamisohje ei sinällään soveltunut kiistanalaiseen koulutustapahtumaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

AKAVAN VASTASELITYS

Akava on lausunut, että reserviläisten suhteellisen osuuden suuruudesta harjoituksessa ei ollut olemassa sopimusmääräystä. Valtiovarainministeriön lainaamassa soveltamisohjeessakaan ei ollut mainittu asiasta. Jos koulutussuunnitelman mukaisessa harjoituskäskyssä ilmoitettiin harjoituksen yhtenä päämääränä olevan reserviläiskoulutus ja harjoitus toteutettiin käskyn mukaisena, täytti harjoitus sovellettavan sopimuksen edellytykset. Riippumatta reserviläisten määrästä oli sotilaallisilla harjoituksilla myös henkilöstökoulutuksellinen tehtävänsä. Toisaalta ei ollut olemassa mitään sopimusmääräykseen liittyvää perustetta sille, että harjoitusta, johon osallistui reservin upseereita, tulisi kohdella harjoituskorvausten maksamisen suhteen eri tavoin kuin sotilaallista harjoitusta, johon kantahenkilökunnan lisäksi osallistui vain varusmiehiä. Harjoituskokoonpanojen erot selittyivät harjoituksen päämäärien eroilla.

Valtiovarainministeriö oli viitannut puolustusvoimain työaikasopimuksen soveltamisohjeiden kehittämistyötä tehneen työryhmän työskentelyn yhteydessä esillä olleisiin asioihin. Valtiovarainministeriön toteamin tavoin soveltamisohjeiden muutokset olivat tulleet voimaan vasta nyt riidan kohteena olevien tapausten jälkeen, joten muutoksilla ei ollut asiassa merkitystä. Soveltamisohje oli toisen sopimusosapuolen yksipuolisesti antama ohje alaiselleen hallinnolle. Se ei ollut sopimuksen osa eikä se voinut olla ristiriidassa sopimuksen kanssa vaan täydensi sitä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Mikkelin sotilaspiirin esikunnan 3.4.1992 vuodelle 1992 antaman toimintakäskyn mukaan sotilaspiirin PunkaharjunSavonlinnan-Sulkavan alueella toimeenpannaan toimintaharjoitus 13.4. - 15.4.1992. Käskyn mukaan harjoituksen päämääränä on harjaannuttaa Mikkelin sotilasläänin ja sen alajohtoportaiden henkilökuntaa ja reserviläisiä toimimaan kenttäesikunnan oloissa, laatimaan laajahkoja toimintasuunnitelmia ottaen huomioon maaston tiedustelun perusteella tehdyt johtopäätökset sekä harjoituttaa heidät toimimaan sodan ajan tehtävissään. Harjoitukseen on määräyksen mukaan osallistunut noin 20 kantahenkilökuntaan kuuluvaa upseeria sekä muutamia eläkkeelle siirtyneitä reservissä olevia upseereita. Harjoitus on käskyn mukaisesti toteutettu Tanhuvaaran urheiluopiston tiloissa. Mikkelin sotilaspiirin esikunta on käskyssään ilmoittanut, että harjoitus on sotilaallinen harjoitus, josta aiheutuvat sotaharjoituslisät maksaa Mikkelin sotilaspiirin esikunta.

Harjoitukseen osallistuneille Savonlinnan sotilaspiirin esikunnan upseereille ei kuitenkaan ole maksettu sen ajalta virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaan sotilaalliselta harjoitukselta maksettavia korvauksia.

Akava on kanteessaan vaatinut vahvistettavaksi, että kerrottu Mikkelin sotilaspiirin esikunnan 13.4. - 15.4.1992 järjestämä kertausharjoitus Savonlinnan Tanhuvaarassa täytti virkaehtosopimuksen 8 §:n vaatimukset sotilaallisesta harjoituksesta.

Virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan sopimuksessa harjoitusta, joka on koulutussuunnitelman mukainen ja asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtuu maasto-olosuhteissa ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kysymyksessä oleva harjoitus on koulutussuunnitelman mukainen, asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä ja tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Erimielisiä asianosaiset ovat siitä, onko harjoitus toteutettu sellaisissa olosuhteissa, että virkaehtosopimuksen maastoolosuhde-edellytys harjoituksen osalta täyttyy. Tähän kysymykseen ei kuitenkaan ole tarpeen ottaa kantaa, elleivät asiassa muutoin täyty ne edellytykset, jotka sotilaalliselle harjoitukselle on asetettava, jotta siihen osallistuneella olisi oikeus virkaehtosopimuksen mukaisiin työaikakorvauksiin. Valtiovarainministeriö on nimittäin katsonut, ettei Tanhuvaaran harjoitus lainkaan ollut sellainen harjoitus, jota virkaehtosopimuksessa tarkoitettiin sotilaallisella harjoituksella.

Valtiovarainministeriö on antanut virkaehtosopimuksen soveltamisohjeet, jotka on ilmoitettu laaditun yhteisymmärryksessä virkaehtosopimukseen osallisten järjestöjen edustajien kanssa. Soveltamisohjeen mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tahi kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmius- tai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista.

Vaikkei sanottu soveltamisohje olekaan virkaehtosopimukseen osallisten yhteisesti allekirjoittama eikä siis laadittu sillä tavoin, että se sitoisi virkaehtosopimuksena, on virkaehtosopimusta esitetyn selvityksen mukaan käytännössä sovellettu sen mukaisesti.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeita on muutettu 1.1.1993 alkaen. Muutokset on valmisteltu työryhmässä, jossa myös sopimukseen osalliset henkilöstöjärjestöt ovat olleet edustettuina. Työryhmän laatiman muistion mukaan tarkoituksena on ollut pitää ennallaan rajaus, jonka mukaan sotilaallisen harjoituksen pitää olla tarkoitettu nimenomaan varusmiesten, reserviläisten tai sotilasoppilaitoksen oppilaiden kouluttamiseksi. Rajaus on myös säilynyt ennallaan uusittujen soveltamisohjeiden 8 §:n 1 momentissa. Työryhmän työskentelyyn osallistuneet tahot ovat olleet siitä yksimieliset. Tästä sekä aikaisemmasta soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin pitää oikeana virkaehtosopimuksen sellaista tulkintaa, joka vastaa soveltamisohjeiden 8 §:n 1 momenttia myös ennen sen uudistamista.

Tanhuvaaran harjoitus on ollut Mikkelin sotilaspiirin koulutussuunnitelman mukainen harjoitus, jonka sotilaspiirin esikunta on määrännyt toimeenpantavaksi. Se on ollut pääasiassa kantahenkilökuntaan kuuluvien upseereiden harjoitustilaisuus. Harjoitukseen on kuitenkin osallistunut muutamia reservissä olevia eläkkeelle siirtyneitä upseereita.

Harjoitusta ei näin ollen ole järjestetty varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tai kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi sillä tavoin, että harjoitusta olisi pidettävä virkaehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuna sotilaallisena harjoituksena, vaikka siihen on osallistunut joitakin reserviläisiä. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Mikkelin sotilaspiirin esikunnan 13.4. - 15.4.1992 järjestämä kertausharjoitus Savonlinnan Tanhuvaarassa olisi täyttänyt puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin mukaan sotilaalliselle harjoitukselle asetetut vaatimukset.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laadun vuoksi valtiovarainministeriö saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Rihto, Äimälä, Vaheri, Sulkunen ja Lehto-Kannisto jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.