Labor court dismisses claim that military exercise qualifies as statutory military training for officers.

Puolustusvoimissa oli toteutettu uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän käyttöönottoa varten puolustusvoimien koulutussuunnitelman mukainen kolmivaiheinen harjoitus, jonka valmistelukäskyn oli antanut pääesikunta. Harjoitukseen oli osallistunut joitakin avustamistehtäviä lukuunottamatta vain vakinaisessa palveluksessa esiupseeritehtävissä toimivia upseereita. Harjoitusta ei näin ollen ollut järjestetty varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tai kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi. Näyttämättä oli tämän vuoksi jäänyt, että harjoituksen 3.12. - 5.12. toteutettu kolmas vaihe olisi täyttänyt puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan sotilaalliselle harjoitukselle asetetut vaatimukset. Kts. TT 115/93.

Kantaja Akava ry Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolelta muun muassa Akavan välillä 13.12.1991 tehdyssä virkaehtosopimuksessa puolustusvoimien virkamiesten työajasta on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 §. Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa harjoitusta, joka a) on koulutussunnitelman mukainen, b) on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. 2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Edellä 2 momentissa tarkoitetuilta kalenterivuorokausilta maksetaan harjoitukseen osallistuvalle, enintään palkkausluokkaan A 25 kuuluvalle virkamiehelle korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa, matkustussäännön mukaisen muun päivärahan määräinen harjoituspäiväraha. Virkamiehelle voidaan maksa harjoituspäivärahasta ennakkoa yli viikon kestävää harjoitusta varten. (YK:07042) Siltä ajalta, jotka maksetaan harjoituspäivärahaa, ei makseta makustussäännön perusteella päivärahaa eikä ateriakorvausta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

25 §. Erinäiset korvaukset

1. Kapteenin, kapteeniluutnantin tai sotilasyliteknikon virassa palvelevalle virkamiehelle suoritetaan 22 §:n 2 momentissa tarkoitetulta vuorokaudelta kolmen tunnin sekä muulle palkkausluokkaan A 19 - A 25 kuuluvalle sotilasvirassa palvelevalle johtavalle virkamiehelle kolmen tunnin yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava lisäpalkkio. (YK:05391) 2. Puolustusvoimien sotilaskantahenkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle, joka kuuluu palkkausluokkaan A 19 - A 25, suoritetaan 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulta vuorokaudelta kapteenin, kapteeniluutnantin tai sotilasyliteknikon virassa palvelevalle kahdeksan tunnin sekä muulle kuuden tunnin yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava lisäpalkkio.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtiovarainministeriön antamassa virkaehtosopimuksen voimassa oloaikana sovelletussa soveltamisohjeessa määrätään muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOVELTAMISOHJEET PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAMIESTEN TYÖAJASTA

Puolustusvoimien virkamiesten työaikoja koskevat soveltamisohjeet on laadittu puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimuksen selvennykseksi ja täydennykseksi. Soveltamisohjeiden pykälänumerot vastaavat puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimuksen pykäliä. Lisäksi luvussa "Erinäiset ohjeet" on ohjeita niistä työaikajärjestelyihin liittyvistä kysymyksistä, joista työaikasopimuksessa ei ole sovittu. Luvussa "Työaikakirjanpito" on vastaavasti ohjeita työaikakirjanpitoon liittyvistä kysymyksistä.

Ohjeet on voimassa vastaavasti kuten virkaehtosopimus 1.3.1984 lukien helmikuun 28 päivään 1986 ja sitä sovelletaan tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei virkaehtosopimusta irtisanota asianomaisten sopimusmääräysten mukaisesti.

Mikäli virkaehtosopimus uudistetaan taikka sitä sopimuskauden aikana muutetaan, ovat soveltamisohjeet voimassa edelleen, ellei puolustusministeriö anna uutta soveltamisohjetta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tahi kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmiustai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Marraskuussa 1992 puolustusministeriön talousosaston tarkastustoimiston aloitteesta oli ryhdytty Pohjois-Suomen sotilasläänin ja ilmavoimien JOHA 1991 harjoitukseen osallistuneen henkilöstön harjoituskorvausten takaisinperintään. Pääesikunnan komentotoimisto oli 13.11.1992 esittänyt puolustusministeriölle takaisinperinnästä luopumista. Puolustusministeriö ei ollut tähän suostunut.

Vaikka harjoitus toteutettiin yhtenäisenä, pääesikunnan käskemänä harjoituksena, olivat siihen osallistuneet vikamiehet näin ollen joutuneet sotaharjoituskorvausten suhteen erilaiseen asemaan siitä riippuen, missä harjoitusosastossa he olivat olleet.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Akava on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan virkaehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi kanteen tarkoittamassa tapauksessa, että JOHA 1991 harjoituksen 3.12. 5.12.1991 toteutettu kolmas vaihe täytti virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentissa sotilaalliselle harjoitukselle määrätyt edellytykset.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että puolustusvoimissa oli vuoden 1993 alussa siirrytty uuteen johtamis- ja hallintojärjestelmään. Uudistuksella oli selkeytetty johtosuhteita ja siirretty päätösvaltaa, tehtäviä ja vastuuta pääesikunnasta alueelliselle ja paikalliselle tasolle sekä tiivistetty organisaatiota.

Pääesikunta oli järjestänyt vuoden 1991 aikana JOHA 1991 johtamisharjoituksen. Siinä oli testattu kolmessa eri vaiheessa uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän toimivuutta liittyen valmiuden ylläpitoon ja kohottamiseen. Se oli suunniteltu puolustusvoimien eri esikuntien ylemmän päällystön henkilöstökoulutukseksi. Johtamisharjoitus oli toteutettu pääesikunnan johtamana kolmena noin kuukauden välein toistuvana yhtäjaksoisena 3 - 4 päivän jaksona. Johtamisharjoitus edellytti siihen osallistuneelta henkilöstöltä työskentelyä omilla ja suunnitelluilla kriisiajan toimipaikoilla.

Virkaehtosopimuksen 8 §:n tarkoituksena oli ollut, että sopimuksen mukaisiksi sotilaallisiksi harjoituksiksi katsotaan vain varusmiesjoukon, sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tai kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävät sota- ja muut sen tapaiset harjoitukset. Tämä oli ollut myös vakiintunut käytäntö. Sotilaallisesta harjoituksesta maksettavien korvausten eräänä tarkoituksena oli kompensoida kantahenkilökunnalle varusmiesten, oppilaiden ja reserviläisten kouluttamisesta aiheutuvaa lisärasitusta ja vastuuta sekä sidottuisuutta.

Uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän takia järjestetty johtamisharjoitus oli luonteeltaan ylemmälle päällystölle suunnattua henkilöstökoulutusta, jonka aikana oli myös testattu uudistusten toimivuutta. Valtion virkamiesten henkilöstökoulutuksesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan virkamiehelle suoritetaan koulutusajalta hänen kiinteä palkkauksensa. Työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisten harjoituspäivärahojen ja -lisäpalkkioiden maksaminen ei sen sijaan ole mahdollista henkilöstökoulutuksen ajalta. Se seikka, että koulutukseen liittyviä toissijaisia tehtäviä oli eräissä tapauksissa saatettu hoitaa varusmiestenkin toimesta, ei muuttanut johtamisharjoituksen henkilöstökoulutuksellista luonnetta.

Kanteessa kuvatut tapahtumatiedot pitivät sikäli paikkansa, että JOHA 1991 johtamisharjoituksen kahdelta ensimmäiseltä vaiheelta sotilaallisen harjoituksen lisätyökorvaukset ja harjoituspäivärahat oli virheellisesti maksettu. Tämän tultua ilmi pääesikunta oli 2.12.1993 ilmoittanut, ettei harjoitus ollut virkaehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettu sotilaallinen harjoitus eikä sen mukaisia korvauksia voitu näin ollen kolmannelta vaiheelta enää suorittaa. Kahdelta ensimmäiseltä vaiheelta virheellisesti maksettuja korvauksia ei ollut peritty takaisin. Uusista määräyksistä huolimatta Pohjois-Suomen Sotilasläänin ja ilmavoimien esikunnan alaisille virkamiehille oli erheellisesti suoritettu sanotut korvaukset myös kolmannelta vaiheelta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

AKAVAN VASTASELITYS

Akava on lausunut, että molemmat osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että kanteen tarkoittamaan harjoitukseen oli osallistunut sekä reserviläisiä että varusmiehiä. Näiden suhteellisesta osuudesta harjoituskokoonpanossa ei ollut sopimuksessa määrätty. Soveltamisohjeessa ei myöskään ollut asiasta mainintaa. Reserviläisten ja varusmiesten osuus tämän kaltaisessa harjoituksessa ei voinut olla määräävä tulkintaperusteena.

Harjoitustilanne oli ollut lähes ympärivuorokautinen. Alaesikunnille oli annettu harjoituksen aikana tehtäviä, jotka edellyttivät työskentelyä myös yöaikaan. Henkilöstökoulutusta toteutettiin yleensä jossain määrin normaalin virastoajan puitteissa. Valtiovarainministeriö laajensi henkilöstökoulutuksen käsitettä selvästi alueelle, jossa kysymys oli sotilaallisesta harjoituksesta. Henkilöstökoulutuksen korvausperustein haluttaisiin teettää sotilaallisia harjoituksia. Jokaisella harjoituksella oli toki myös henkilöstökoulutuksellinen merkityksensä.

Akavan käsityksen mukaan harjoitus oli suoritettu juuri niissä tiloissa, joissa sotilaallinen harjoitus esikunnassa tapahtui. Sen pidemmälle "maastoon" ei esikunta pääse.

JOHA 1991:n kaltaiset harjoitukset oli tarkoituksenmukaista toteuttaa valtakunnanlaajuisesti mutta vain esikuntia koskevina. Ei ollut kohtuullista, että tästä seuraisi se, että harjoitukset niiden rasittavuudesta ja sitovuudesta huolimatta luokiteltaisiin henkilöstökoulutukseksi. JOHA 1991 oli lisäksi ollut lajissaan ensimmäinen valtakunnanlaajuinen johtamisharjoitus.

Valtiovarainministeriö viittasi puolustusvoimain työaikasopimuksen soveltamisohjeiden kehittämistyötä tehneen työryhmän työskentelyn yhteydessä esillä olleisiin asioihin. Valtiovarainministeriö totesi aivan oikein, että soveltamisohjeiden muutokset olivat tulleet voimaan vasta riidan kohteena olevien tapausten jälkeen, joten muutoksilla ei ollut asiassa merkitystä. Soveltamisohje oli sitä paitsi toisen sopimusosapuolen yksipuolisesti antama ohje alaiselleen hallinnolle eikä sopimuksen osa. Se ei voinut olla ristiriidassa sopimuksen kanssa, jota se vain täydensi.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Puolustusvoimissa on vuonna 1991 toteutettu uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän käyttöönottoa varten kolmessa vaiheessa JOHA 1991-harjoitus. Siihen ovat osallistuneet samanaikaisesti pääesikunta, maanpuolustusalueet sekä meri- ja ilmavoimat esikuntineen. Harjoitus on sisältynyt puolustusvoimien vuotta 1991 koskeneeseen koulutuskäskyyn. Pääesikunta on aloittanut sen suunnittelun syksyllä 1990 ja sen operatiivinen osasto on antanut 14.12.1990 harjoituksen valmistelukäskyn. Suunnittelua on jatkettu alkuvuonna 1991, ja valmistelussa on ollut mukana myös puolustusministeriön henkilöstöä. Harjoitukseen on ottanut osaa pääasiassa esiupseeritehtävissä olevia upseereita. Koulutukseen liittyviä toissijaisia tehtäviä on hoidettu vähäisessä määrin muun kuin kantahenkilökunnan toimesta.

Toteutettaessa harjoitusta sitä on kahden ensimmäisen harjoitusjakson osalta pidetty puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuna sotilaallisena harjoituksena, ja harjoitukseen osallistuneille suoritettu sen mukaiset työaikakorvaukset. Pääesikunta on kuitenkin 2.12.1991 antanut määräyksen, jonka mukaan JOHA 1991:n kolmatta vaihetta 3. 5.12.1991 ei toimeenpanna sotilaallisena harjoituksena, joten sotilaallisen harjoituksen lisätyökorvauksia ja harjoituspäivärahoja ei makseta. Harjoituskorvaukset on kuitenkin suoritettu Pohjois-Suomen sotilasläänin ja ilmavoimien henkilöstölle, joka osallistui JOHA-harjoituksen kolmanteen vaiheeseen. Pääesikunnan komentotoimisto on 13.11.1992 esittänyt puolustusministeriölle, ettei maksettuja korvauksia perittäisi takaisin. Puolustusministeriö ei ole suostunut esitykseen.

Akava on kanteessaan vaatinut vahvistettavaksi, että JOHA 1991 harjoituksen 3.12. - 5.12.1991 toteutettu kolmas vaihe on täyttänyt puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin mukaan sotilaalliselle harjoitukselle asetetut vaatimukset.

Valtiovarainministeriö on antanut virkaehtosopimuksen soveltamisohjeet, jotka on ilmoitettu laaditun yhteisymmärryksessä virkaehtosopimukseen osallisten järjestöjen edustajien kanssa. Soveltamisohjeiden mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tahi kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi pidettävää sota-, leiri-, taistelu-, ampuma-, taistelukoulutus-, valmius- tai muuta maasto- tahi leiriolosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta sekä sen välitöntä samoissa olosuhteissa tapahtuvaa valmistelua ja purkamista.

Vaikkei sanottu soveltamisohje olekaan virkaehtosopimukseen osallisten yhteisesti allekirjoittama eikä siis laadittu sillä tavoin, että se sitoisi virkaehtosopimuksena, oli virkaehtosopimusta esitetyn selvityksen mukaan käytännössä sovellettu sen mukaisesti.

Todistajana työtuomioistuimessa kuultu pääesikunnan silloinen komentopäällikkö on kertonut, ettei tiedossa ollut sellaista käytäntöä, jonka mukaan kantahenkilökunnan koulutuksesta olisi suoritettu vastaavan tyyppisissä tilanteissa korvauksia niin kuin sotilaallisesta harjoituksesta. Pääesikunnan aikanaan tekemä esitys, ettei maksettuja korvauksia perittäisi takaisin, on aiheutunut siitä, että harjoituskäskyssä oli saattanut olla epäselvyyksiä ja että harjoitukseen osallistuneiden upseerien työpanokset olivat olleet hyvin erilaisia.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeita on muutettu 1.1.1993 alkaen. Muutokset on valmisteltu työryhmässä, jossa myös sopimukseen osalliset henkilöstöjärjestöt ovat olleet edustettuina. Työryhmän laatiman muistion mukaan tarkoituksena on ollut pitää ennallaan rajaus, jonka mukaan sotilaallisen harjoituksen pitää olla tarkoitettu nimenomaan varusmiesten, reserviläisten tai sotilasoppilaitoksen oppilaiden kouluttamiseksi. Rajaus on myös säilynyt ennallaan uusittujen soveltamisohjeiden 8 §:n 1 momentissa. Työryhmän työskentelyyn osallistuneet tahot ovat olleet siitä yksimieliset. Tästä sekä aikaisemmasta soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin pitää oikeana virkaehtosopimuksen sellaista tulkintaa, joka vastaa soveltamisohjeiden 8 §:n 1 momenttia myös ennen sen uudistamista.

JOHA 1993 harjoitus on siis ollut puolustusvoimien koulutussunnitelman mukainen harjoitus, jonka valmistelukäskyn on antanut pääesikunta. Harjoitukseen on osallistunut joitakin avustamistehtäviä lukuunottamatta vain vakinaisessa palveluksessa esiupseeritehtävissä toimivia upseereita. Harjoitusta ei näin ollen ole järjestetty varusmiesjoukon tai sotilasopetuslaitoksen oppilaiden tai kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi, vaikka näihin ryhmiin tai joihinkin niistä kuuluvia on osallistunut harjoitukseen liittyviin tehtäviin. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että JOHA 1991 harjoituksen 3.12. - 5.12.1991 toteutettu kolmas vaihe olisi täyttänyt puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin mukaan sotilaalliselle harjoitukselle asetetut vaatimukset.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laadun vuoksi valtiovarainministeriö saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Rihto, Äimälä, Vaheri, Sulkunen ja Lehto-Kannisto jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.