Labor court rules work shortening leave accrues during study leave under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ordered the employer to pay accrued work shortening leave as salary to an electrician whose employment agreement covered study leave periods. The court found that the collective agreement's interpretation required leave accrual during study leave, while the employer union failed to correct the alleged violation under the Labor Contract Act. Consequently, the employee's claim for unpaid leave was allowed, but the union's compensation claim was dismissed due to lack of evidence of a specific contract breach.
Legislator headnote
AI generatedSection 7 of the Labor Contract Act; Section 13 of the Collective Agreement on Work Shortening: Work shortening leave accrues during study leave periods when the employment relationship remains valid and the collective agreement applies, and the employer union bears a duty to monitor and correct violations promptly.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työajan lyhentämissopimuksen mukaiset lyhennysvapaat kertyivät myös opintovapaan ajalta. Sähköasentajalle, johon sopimusta oli ollut sovellettava, oli kertynyt työajan lyhentämisvapaata. Työnantaja oli velvoitettu suorittamaan hänelle työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet vapaat sitä vastaavana palkkana.
Näyttämättä oli jäänyt, että yhtiö olisi rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Vasta pääkäsittelyssä esitetty hyvityssakkovaatimus jätetty tutkimatta.
Kantaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Sähkö- ja telealan työnantajaliitto r.y. Rönkän Sähköliike Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 14.1.1990 allekirjoitetussa sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISTÄ
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § KESKUSLIITTOJEN SEKÄ TÄMÄN TYÖEHTOSOPIMUKSEN OSAPUOLTEN VÄLISET SOPIMUKSET
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen ja tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä solmittuja erillisiä sopimuksia:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 Työajan lyhentäminen
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Sekä erillisenä liitesopimuskirjana olevat sopimukset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
13 Työajan lyhentäminen (kokonaisuudessaan)
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
III TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
6 §
A. Yleiset työaikamääräykset
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Säännöllinen työaika
3 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, mikäli jäljempänä kohdissa 4, 5 tai 6 ei toisin ole mainittu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IV TYÖPALKAT
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9 § ANSION MÄÄRÄYTYMINEN
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
C. Aikatyö
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että tuntipalkka määritellään huomioon ottaen 7 § ja 9 § D kohtien määräykset ja näin saatu palkka kerrotaan 170.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Liite N:o 3
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN TES-KAUDEN AIKANA
Keskusliitot STK ja SAK ovat 15.3.1986 sopineet työajan lisälyhentämisestä samoin kuin siitä, että em. lisälyhennykset toteutetaan samoja periaatteita ja menettelytapoja noudattaen, kuin 23.3.1984 allekirjoitetussa tulopoliittisessa kokonaisratkaisun perusteella toteutettu työajan lyhennys. Em. periaatteet ja menettelytavat ovat sähköasennusalan osalta ratkaistu 20.12.1985 annetulla välityslautakunnan päätöksellä.
Edellä olevan perusteella liitot toteavat, että työajan lyhennyksen kokonaiskertymä kutakin vuosineljännestä kohti on 25 tuntia vastaten 100 tuntia kalenterivuodessa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Liite N:o 13
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN
Välityslautakunnan päätös sähköasennusalan työajan lyhentämistä koskevassa asiassa, jossa osapuolina ovat työnantajapuolelta Sähkötyönantajain Liitto r.y. ja työntekijäpuolelta Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Julistettu Helsingissä joulukuun 20. päivänä 1985.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5.1 Soveltamisala
Sellaisen työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy sähköasennusalan työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti, työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain enintään 32 tunnilla.
Edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijällä on työsopimuksen mukaan oikeus enintään 30 päivän vuosilomaan ja että vuosittaista työaikaa lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
5.2 Vapaan määrä ja antaminen
Vapaan kertymisen määräytymiskausi on kalenterivuosi. Vapaata kertyy 8 tuntia jokaista sellaista vuosineljännestä kohden, jonka ajan työntekijä on työsuhteessa 1.1.1986 jälkeen.
Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5.4 Menettely työsuhteen päättyessä
Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että Juha Hämäläinen oli ollut 13.7.1987 - 30.9.1991 Rönkän Sähköliike Oy:n palveluksessa sähköasentajana. Hänen työsuhteessaan oli noudatettu sähköasennusalan työehtosopimusta. Hämäläinen oli ollut opintovapaalla 11.11.1990 - 31.5 .1991. Työnantaja oli kieltäytynyt antamasta Hämäläiselle 1.1. - 30.6.1991 kertynyttä 50 tunnin työajan lyhennysvapaata ja työsuhteen päättyessä kieltäytynyt maksamasta vapaata vastaavaa palkkaa.
Sähköasennusalalla työajan lyhennys kertyi työsuhteen perusteella. Tämä kävi yksiselitteisesti ilmi työajan lyhennystä koskevan sopimuksen sanamuodosta ja se oli myös ollut yhteinen tulkinta liittojen välillä. Tämä on ollut myös käytäntö sähköasennusalalla koko työajan lyhennysmääräysten olemassaolon ajan. Niiltä kokonaisilta vuosineljänneksiltä, jotka työsuhde oli kestänyt, työntekijät olivat oikeutettuja saamaan työajan lyhennysvapaat. Vapaata oli aluksi kertynyt 8 tuntia vuosineljännestä kohti. Kanteen tarkoittamana aikana vapaa oli lisääntynyt 25 tuntiin vuosineljännestä kohti.
Hämäläisen kuukausipalkka oli työsuhteen päättyessä ollut 7 656 markkaa kuukaudessa. Kun kuukausipalkan jakajana käytettiin 170, saatiin tuntipalkaksi 45,03 markkaa. Hämäläiselle oli kertynyt ajalta 1.1. - 30.6.1991 työajanlyhennysvapaata 50 tuntia. Työnantaja oli ollut velvollinen maksamaan työsuhteen päättyessä pitämättä jääneitä vapaita vastaavan palkan. Saatavan määrä oli 2 251,50 markkaa ja eräpäivä 30.9.1991, josta lukien saatavalle oli maksettava viivästyskorkoa.
Vastoin työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja oli jättänyt maksamatta kyseessä olevan saatavan. Työnantaja oli näin tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Asiasta oli käyty paikallinen ja liittojen välinen neuvottelu pääsemättä sovintoon. Työnantajaliitto oli tukenut työnantajan menettelyä, joten se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut Rönkän Sähköliike Oy:n velvoittamista suorittamaan Juha Hämäläiselle työajanlyhennysvapaata vastaavaa palkkaa 2 251,50 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.9.1991 lukien. Lisäksi työntekijäliitto on vaatinut Rönkän Sähköliike Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Sähkö- ja telealan työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Edelleen Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on asian pääkäsittelyistunnossa vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Sähkö- ja telealan työnantajaliiton hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sillä perusteella, että työnantajaliitto oli asianosaisliittojen välisen työajan lyhennyssopimuksen kehittämistarpeita käsitelleen työryhmän työn päätyttyä 30.11.1990 virheellisellä neuvonnallaan pyrkinyt muuttamaan työajan lyhennyssopimuksen määräyksiä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ja Rönkän Sähköliike Oy ovat lausuneet, että sähköasennusalalla oli käyty työnantajaliiton ja työntekijäliiton välillä vuonna 1985 neuvotteluja työajan lyhentämissopimuksen aikaansaamiseksi. Neuvotteluissa ei kuitenkaan ollut saavutettu yhteistä näkemystä, vaan asia oli ratkaistu tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun sisältyneen niin sanotun välityslautakunta -mallin mukaisesti; asia oli siirretty työntekijäjärjestön pyynnöstä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tällaisia tilanteita varten perustaman välityslautakunnan ratkaistavaksi.
Välityslautakunnan päätöksen soveltamisalaa koskevan 5.1. kohdan mukaan sen antamaa työajan lyhentämisratkaisua sovellettiin sellaiseen työntekijään, jonka säännöllinen työaika määräytyi sähköasennusalan työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti. Työehtosopimuksen 6 §:n mukaan säännöllinen työaika oli enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Sellainen työntekijä, jolla oli 40 tunnin säännöllinen viikkotyöaika, oli siis oikeutettu työajan lyhennykseen välityslautakunnan päätöksessä mainituin tavoin.
Soveltamisalaa koskeva ratkaisu oli Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n hyväksymän suosituksen mukainen. Suositus oli lähtenyt ajatuksesta, että oli haluttu 40 tuntista viikkotyöaikaa noudattaville työntekijöille työajan lyhennys, joka täysimääräisesti toteutuessaan asetti nämä työntekijät vuosityöajan suhteen suurin piirtein samaan asemaan 37,5 viikkotyötuntia säännöllisesti tekevien henkilöiden kanssa.
Välityslautakunnan päätöksessä oli todettu vapaan määrästä ja antamisesta, että vapaata kertyi 8 tuntia jokaista sellaista vuosineljännestä kohden, jonka ajan työntekijä oli työsuhteessa 1.1.1986 jälkeen. Määräys koski siis vapaan määrää ja sen antamista. Edellä oli puheena päätöksen soveltamisala, jonka mukaiset olosuhteet täytyi työntekijän täyttää, jotta hänelle ylipäätänsä voisi vapaata kertyä ja sitä voitaisiin hänelle antaa. Toisin sanoen pelkkä työsuhteen olemassaolo, siitä riippumatta mitä säännöllistä viikkotyöaikaa työntekijä noudatti, ei oikeuttanut välityslautakunnan päätöksessä tarkoitettuun vapaaseen.
Työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä ei ollut ollut yhteistä tulkintaa, jonka mukaan yksinomaan työsuhteen olemassaolo oikeuttaisi työajan lyhennykseen. Liittojen välillä oli käyty keskusteluja ja neuvotteluja lukuisista tilanteista, joissa oli ollut epäselvää, kertyikö työntekijälle työajan lyhennystä vai ei. Asiat olivat kuitenkin jääneet suurimmalta osin avoimiksi. Muun muassa työajan lyhennysvapaan kertyminen opintovapaan aikana oli tällainen asia. Työnantajaliitto oli halunnut tältäkin osin yhdessä todettavaksi, ettei työajan lyhennysvapaata kertynyt sellaiselle työntekijälle, joka oli käyttämässä opintovapaalain tarkoittamaa opintovapaata.
Ollessaan työssä sähköasentajana Rönkän Sähköliike Oy:n palveluksessa Hämäläisen säännöllinen viikkotyöaika oli ollut 40 tuntia. Hämäläinen oli siis työajan lyhentämistä koskevan välityslautakunnan päätöksen soveltamisalaa koskevan kohdan piirissä.
Kun Hämäläinen omasta pyynnöstään oli siirtynyt opintovapaalain tarkoittamalle, yli puoli vuotta kestäneelle opintovapaalle, hän oli irtaantunut samalla edellä mainitun päätöksen soveltamisalan piiristä. Hämäläisellä ei ollut tänä aikana ollut mitään viikko- tai muuta työaikaa.
Jos työajan lyhentämistä koskevaa välityslautakunnan päätöstä tulkittaisiin työntekijäliiton esittämin tavoin, muodostuisi tilanne mielettömäksi ja täysin kohtuuttomaksi työnantajan kannalta. Tällainen tulkinnan lopputulos ei ollut myöskään sopusoinnussa edellä mainitun, 40 tuntia säännöllistä viikkotyöaikaa tekevien työntekijöiden työajan lyhentämisjärjestelyn tavoitteen eli vuosityöajan (kokonaistyöajan) lyhentämisen kanssa.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Sähkö- ja telealan työnantajaliitto sekä Rönkän Sähköliike Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja pääkäsittelyssä esitetyn työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevan lisävaatimuksen jättämistä tutkittavaksi ottamatta tai sen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on asian pääkäsittelyssä esittänyt Sähkö- ja telealan työnantajaliittoa kohtaan kanteessa valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esittämänsä hyvityssakkovaatimuksen lisäksi hyvityssakkovaatimuksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sillä perusteella, että työnantajaliitto on puhelinneuvonnassaan antanut tulkintaohjeita, joiden tarkoituksena on ollut painostaa muuttamaan työajan lyhentämissopimuksen sisältöä lyhennysvapaan kertymisen osalta.
Kanteen laajentaminen työtuomioistuimesta annetun lain 15 ja 21 §:n sekä oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n säännökset huomioon ottaen ei pääkäsittelyssä ole sallittua, jos uudet vaatimukset eivät perustu oikeudenkäynnin aikana tapahtuneisiin olosuhteiden muutoksiin tai vasta silloin kantajan tietoon tulleeseen seikkaan. Olosuhteiden ei ole edes väitetty edellä tarkoitetulla tavalla muuttuneen ja työnantajaliiton eriävä käsitys työajan lyhennyssopimuksen tulkinnasta on tullut Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton tietoon viimeistään ennen oikeudenkäyntiä käytyjen erimielisyysneuvottelujen yhteydessä. Tämän vuoksi työtuomioistuin jättää Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton työrauhavelvollisuuden rikkomiseen perustetun hyvityssakkovaatimuksen vasta pääkäsittelyssä esitettynä tutkimatta.
Pääasiaratkaisun perustelut
Juha Hämäläinen on 13.7.1987 ja 30.9.1991 välisen ajan ollut Rönkän Sähköliike Oy:n palveluksessa sähköasentajana. Hän on ollut 11.11.1990 - 31.5.1991 opintovapaalain tarkoittamalla opintovapaalla. Työnantaja on kieltäytynyt antamasta Hämäläiselle vuoden 1991 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta hänen vaatimaansa 50 tunnin työajan lyhennysvapaata tai maksamasta sitä vastaavaa palkkaa sillä perusteella, että opintovapaan aikana työsuhde on ollut niin sanotusti lepäävä eikä työntekijä ole ollut yrityksen käytettävissä.
Kun työajan lyhentämisestä sähköasennusalalla ei ollut päästy vuonna 1985 asianosaisliittojen välillä sopimukseen, oli Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto jättänyt asian vuoden 1984 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa tarkoitetun välityslautakunnan ratkaistavaksi. Välityslautakunta on antanut päätöksensä 20.12.1985.
Välityslautakunnan päätöksen soveltamisalaa koskevan 5.1. kohdan mukaan sellaisen työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy sähköasennusalan työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti, työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain enintään 32 tunnilla. Edelleen päätöksen vapaan määrää ja antamista koskevan 5.2. kohdan mukaan vapaata kertyy kahdeksan tuntia jokaista sellaista vuosineljännestä kohden, jonka ajan työntekijä on työsuhteessa 1.1.1986 jälkeen. Kanteessa tarkoitettuna aikana vapaata kertyi voimassa olevan määräyksen mukaan 25 tuntia vuosineljännestä kohti.
Työntekijäliiton entinen toinen puheenjohtaja on todistajana kertonut, että työnantajaliitto on asianosaisliittojen välisessä neuvottelussa edellyttänyt työmarkkinakentässä yleisesti sovitusta linjasta poiketen työajan lyhennyspäivien kertymisen perustuvan työntekijän työsuhteeseen, minkä työntekijäliitto on neuvottelussa hyväksynyt. Muilla sopimusaloilla lyhennysvapaan ja siitä maksettavan korvauksen kertyminen on yleisesti sidottu tehtyyn työaikaan.
Asianosaisliittojen edustajat ovat selvityksen mukaan saavuttaneet työajan lyhentämissopimuksesta 12.11.1985 yksimielisen neuvottelutuloksen, joka on perustunut työajan lyhennysvapaan kertymiselle työsuhteen perusteella. Työnantajaliitto on sittemmin vaatinut tästä periaatteesta poikkeamista sellaisen vuosineljänneksen osalta, jolloin työntekijä on ollut lomautettuna yhtäjaksoisesti vähintään puolet sen työpäivistä. Kun työntekijäliitto ei ollut hyväksynyt esitystä, työajan lyhentäminen sähköasennusalalla on jätetty keskusjärjestösopimuksen mukaisesti välityslautakunnan ratkaistavaksi. Välityslautakunta on ratkaissut asian edellä tarkoitetun neuvottelutuloksen mukaisesti. Sopimusosapuolet ovat välityslautakunnan päätöksen jälkeen sopineet, että työntekijän asevelvollisuusaika ei kerrytä työajan lyhennysvapaata.
Opintovapaalain mukaisella opintovapaalla tarkoitetaan aikaa, joksi työnantaja on vapauttanut työntekijän palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta koulutusta tai opiskelua varten. Opintovapaan aika katsotaan opintovapaalain 6 §:n mukaan palvelussuhteen perusteella määräytyviä, muita kuin lakisääteisiä, taloudellisia etuuksia määrättäessä työssäoloajan veroiseksi siltä osin, kuin siitä on työehto-, toimiehto- tai virkaehtosopimuksin sovittu. Työajan lyhennysvapaan kertyminen opintovapaan ajalta ei ole ollut esillä sähköasennusalan työehtosopimusneuvotteluissa eikä myöskään siinä vaiheessa, kun sopimusosapuolten kesken on sovittu edellä todetuin tavoin asevelvollisuusajasta.
Sähkö- ja telealan työnantajaliitto on työajan lyhennyssopimuksen kehittämistarpeita käsitelleen työryhmän 30.11.1990 päivätyn loppuraportin mukaan ehdottanut erääksi käsiteltäväksi asiaksi kertymää opintovapaan aikana. Kun samassa yhteydessä on esitetty kehiteltäväksi asiaksi myös kertymän säännöstöjä asevelvollisuusaikana, josta on jo aiemmin suullisesti sovittu, työryhmän loppuraportti ei ole ymmärrettävissä yksiselitteisesti vaatimuslistaksi, jolta osin työajan lyhentämissopimusta olisi asiallisesti muutettava ja siten kannanotoksi voimassaolevan sopimuksen sisällöstä.
Työajan lyhennysvapaan kertyminen sähköasennusalalla on välityslautakunnan päätöksen sanamuodon perusteella sidottu työntekijän työsuhteeseen. Tämän on työtuomioistuimen mielestä katsottava vastanneen myös työehtosopimusosapuolten yhteistä tulkintaa, mitä osoittaa toisaalta sopimuksen syntyhistoriasta esitetty selvitys ja toisaalta se, että poikkeuksesta asevelvollisuusajan osalta on sovittu erikseen. Jos opintovapaa, jonka pituus saattaa vaihdella osasta työpäivää useampaan vuoteen, joltain osin tai kokonaan olisi haluttu puheena olevassa suhteessa työajan lyhennyssopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, myös tästä olisi päätöksessä omaksuttu pääsääntö huomioon ottaen tullut työehtosopimusosapuolten välillä sopia. Työtuomioistuin katsoo välityslautakunnan päätöksen oikeaksi tulkinnaksi, että sähköasennusalalla työajan lyhennysvapaat kertyvät myös opintovapaan ajalta.
Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että Hämäläisen säännöllinen viikkotyöaika yhtiön palveluksessa on ollut 40 tuntia ja että häneen on ollut sovellettava välityslautakunnan päätöstä. Hämäläisen työsuhde on ollut päätöksen tarkoittamalla tavalla voimassa myös hänen opintovapaansa aikana. Täten Hämäläiselle on työajan lyhentämissopimuksen mukaan kertynyt työajan lyhentämisvapaata 50 tuntia ajalta 1.1. - 30.6.1991.
Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan välityslautakunnan päätöksen 5.4. kohdan mukaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan. Näin ollen työnantaja on velvollinen maksamaan Hämäläisen työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet vapaat 50 tuntia sitä vastaavana palkkana.
Rönkän Sähköliike Oy on jättäessään maksamatta Hämäläiselle työajan lyhennysvapaata vastaavan palkan osalta opintovapaa-aikaa menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Kun sovellettava sopimus on tulkinnanvarainen, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiö olisi rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Sähkö- ja telealan työnantajaliiton olisi sensijaan työehtosopimuksen sanamuodon ja muiden sopimuksen tulkintaan vaikuttavien seikkojen perusteella tullut havaita työnantajan menettelyn virheellisyys ja pyrkiä se viipymättä oikaisemaan. Tämän laiminlyödessään työnantajaliitto on samalla laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.
Tuomiolauselma
Rönkän Sähköliike Oy velvoitetaan suorittamaan Juha Hämäläiselle työajan lyhennysvapaata vastaavana palkkana 2 251,50 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.9.1991 lukien.
Sähkö- ja telealan työnantajaliitto velvoitetaan maksamaan hyvityssakkoa Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle työehtosopimuslain 8, 9, ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 1 700 markkaa.
Kanne hylätään enemmälti.
Sähkö- ja telealan työnantajaliitto sekä Rönkän Sähköliike Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Pohjanoksa, Nouro, Vertanen ja Hölttä jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.