Legislator Case Law & Legislation
TT:1993-103 AI generated

Labor court dismisses union claim for penalty but allows employee severance pay for unauthorized snack theft.

Case Number TT:1993-103
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ruled that an industrial guard's employer lacked grounds to terminate his contract solely for eating another guard's snacks from a shared cooler. While the union demanded a fine for the employer's alleged failure to supervise, the court found the minor infraction did not justify dismissal. Consequently, the court ordered the employer to pay severance pay and damages for the wrongful termination, though the compensation amount was reduced because the employee's conduct contributed to the situation.

Legislator headnote

AI generated

Työsopimuslain 37 § 2 momentti; Irtisanomissuojasopimus 2 §: Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää ilman erityisen painavaa syytä, ja pienimuotoinen luottamuksen rikkominen, joka ei aiheuta haittaa, ei ole riittävä peruste työsuhteen purkamiseen.

Keywords

AI generated
unauthorized snack theft industrial security guard wrongful termination severance pay entitlement collective bargaining agreement employee misconduct labor dispute resolution

Cited Legislation

AI generated
Työsopimuslaki 320/1970 37 § 2 momentti
Työsopimuslaki 320/1970 43 § 2 momentti
Vartioimisliikkeitä koskeva työehtosopimus 2 §
Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus 2 §
Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus 3 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantajalla ei ollut oikeutta purkaa tai edes irtisanoa teollisuusvartijan työsopimusta sillä perusteella, että hän oli syönyt luvatta toisen vartijan eväät vartijoiden käytössä olleesta jääkaapista.

Työnantaja velvoitettu maksamaan irtisanomisajan palkka ja korvausta sopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä. Korvauksen määrään on vaikuttanut alentavasti se, että työntekijä oli omalla menettelyllään antanut aiheen työsopimuksen purkamiseen.

Hylätty vaatimus työnantajaliiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kantaja Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry Vastaaja Palvelualojen Toimialaliitto ry Kuultava Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen 1.1.1992 31.10.1993 voimassa olevassa vartioimisliikkeitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET SÄÄNNÖKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia STK:n ja SAK:n välisiä yleisiä sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 14.6.1991

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Soveltamisohje

Työsopimuslaissa (320/1970) irtisanomisperusteeksi on säädetty erityisen painava syy. Sopimuksessa viitataan työsopimuslain irtisanomisperusteisiin. Irtisanomisen perusteena tulee siten olla erityisen painava syy.

Erityisen painava syy -käsitteen sisältöä on pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla on sopimuksen mukaan sallittua. Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Työsopimuslain 43 §:n 2 momentissa on esimerkkiluettelo niistä perusteista, jotka oikeuttavat työnantajan purkamaan työsopimuksen.

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aika päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrattavat seikat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Seuraamusjärjestelmä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 37 a §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:n perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on Palvelualojen Toimialaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy oli 9.2.1993 purkanut teollisuusvartija A:n työsopimuksen. A oli työskennellyt Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n Porvoon osastossa vartijana kesäkuusta 1990 alkaen.

Työsopimuksen purkuperuste oli ollut sellainen työtoveriin kohdistunut epärehellisyys, jonka johdosta A:ta ei työnantajan mielestä enää voitu pitää rehelliseksi ja luotettavaksi tunnettuna henkilönä. Työvuoronsa aikana A oli luvattomasti syönyt työpaikan jääkaapissa olleet toisen vartijan eväät.

Pääluottamusmies oli riitauttanut työsopimuksen päättämisen ja siitä oli neuvoteltu yrityksessä ja liittojen kesken sovintoon kuitenkaan pääsemättä.

Teknisten ja Erikoisammattien Liiton mielestä Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:llä ei ollut ollut työsopimuksen päättämiseen irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua laillista syytä. Työntekijän menettely ei ollut ollut työsopimusvelvoitteen vastaista eikä epärehellistä. A oli ollut siinä käsityksessä, että edellisen työvuoron vartijalta oli unohtunut jääkaappiin eväät, kaksi palaa ranskanleipää, ja ettei jääkaappiin pilaantumaan jääneiden ruokatavaroiden syöminen ollut väärin. Työtovereiden eväiden käyttäminen oli työntekijöiden välinen yksityisasia, johon työnantajan ei olisi tarvinnut puuttua.

A:n menettely oli ollut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavaa ajattelemattomuutta, eikä hän siinä tilanteessa yöllä, kun hänellä oli ollut nälkä ja jääkaapissa oli ollut eväitä, ollut asiaa loppuun asti miettinyt. Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy oli menetellyt ilmeisen kohtuuttomasti päättäessään työsopimuksen tällaisen syyn takia. Palvelualojen Toimialaliitto oli hyväksyessään jäsenyrityksensä menettelyn laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

A oli saanut vuonna 1991 varoituksen aiheettomasta oleskelusta vartiointialueella vapaa-aikana. A oli käynyt työpaikalla tapaamassa naispuolista työtoveriaan, jonka kanssa hän oli tuohon aikaan seurustellut. Toinen varoitus oli annettu syksyllä 1991 siitä syystä, että A:lla oli työnantajan mielestä ollut liian pitkät hiukset. Tuon varoituksen jälkeen A oli leikannut hiuksensa lyhyemmiksi. Kolmatta vuonna 1992 annetuksi väitettyä varoitusta ei ollut edes annettu.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy on päättänyt A:n työsopimuksen työehtosopimuksen määräysten vastaisesti ilman laillista syytä, ja velvoittamaan Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n maksamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla irtisanomisajan palkkana kahdelta kuukaudelta lomakorvauksineen 15 591 markkaa 16 prosentin korkoineen 9.2.1993 lukien.

Teknisten ja Erikoisammattien Liitto on lisäksi vaatinut Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n velvoittamista maksamaan korvauksena irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavat 70 870 markkaa 16 prosentin korkoineen 26.5.1993 lukien ja Palvelualojen Toimialaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Palvelualojen Toimialaliitto on Teknisten ja Erikoisammattien Liiton kanteeseen vastatessaan lausunut, että A oli työpaikalla anastanut toisen vartijan eväät ja kuulemistilaisuudessa myöntänyt anastuksen.

Vartioimisliikelain 1 §:n mukaan vartioimisliikkeen harjoittamisella tarkoitettiin laissa ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa omaisuuden vartiointia tai henkilön koskemattomuuden suojaamista. Vartioimisliikeasetuksen 10 §:n mukaan vartioimisliike sai teettää vartiointitehtäviä vain palveluksessaan olevalla henkilöllä, jonka hyväksyminen vartijaksi on voimassa. Asetuksen mukaan vartijaksi voitiin hyväksyä henkilö, joka oli täyttänyt 18, mutta ei 65 vuotta, oli saanut sisäasiainministeriön vahvistamat vaatimukset täyttävän vartijan peruskoulutuksen, tunnettiin rehelliseksi ja luotettavaksi sekä oli henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta tehtävään sopiva.

Ottaen huomioon vartioimisliikelain ja -asetuksen säännökset, joiden mukaan vartiointiliike julkisen valvonnan alaisena suoritti toiselle kuuluvan omaisuuden vartiointia, oli A:n suorittamaa anastusta pidettävä työsopimuslain 43 §:n tarkoittamana tärkeänä syynä, jonka johdosta työnantajalta ei voitu kohtuudella vaatia sopimussuhteen jatkamista. Vartioimisliike ei voinut asettaa henkilöä, jota ei voitu pitää vartioimisliikeasetuksen 10 §:ssä vaaditulla tavalla rehellisenä ja luotettavana, vartioimaan toiselle kuuluvaa omaisuutta.

A oli aikaisemmin syyllistynyt työvelvoitteen laiminlyöntiin ja järjestysmääräysrikkomuksiin. Häntä oli 21.8.1991 huomautettu epäsiisteydestä vartijana ja 13.9.1991 varoitettu Neste Oy:n turvallisuusmääräysten ja Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n työsääntöjen rikkomisesta. A:ta oli myös 2.9.1992 varoitettu vartiointitehtävän laiminlyönnistä. Varoituksiin ei A:n työsopimusta purettaessa varsinaisesti ollut kuitenkaan vedottu, vaan oli todettu, että työnantajalla oli ollut aiemminkin huomautettavaa A:n toimista.

A oli syyllistynyt lähinnä näpistykseksi luettavaan tekoon, joka oli sellainen teko, joka saattoi johtaa jopa vartijakortin peruuttamiseen viranomaisen toimesta, jos tällaisesta asiasta asianomistaja tekisi rikosilmoituksen. Tässä tapauksessa asianomistaja ei ollut tehnyt rikosilmoitusta, mutta joka tapauksessa teko oli siinä määrin horjuttanut työnantajan luottamusta A:han, että häntä ei voitu enää käyttää toisen omaisuuden vartiointitehtävissä, minkä johdosta työnantajalla oli ollut pätevä peruste työsuhteen purkamiseen. Kun työsopimuslain 37 §:n mukaisiksi irtisanomisperusteiksi kelpasivat myös työsopimuksen purkamisen perusteet, ei työnantaja ollut rikkonut irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

A:n kuukausipalkka oli ollut 7 087 markkaa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Palvelualojen Toimialaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Palvelualojen Toimialaliitto on vastineessaan esittänyt oikeudenkäyntiväitteen, josta on kuitenkin jutun suullisessa esivalmistelussa luovuttu.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy on osaltaan yhtynyt Palvelualojen Toimialaliiton puolesta lausuttuun.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaisliitot ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi, Palvelualojen Toimialaliitto 16 prosentin vuotuisine korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Teollisuusvartija A on työskennellyt Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n palveluksessa kesäkuusta 1990 alkaen. A:n työpaikka on ollut Neste Oy:n Sköldvikin jalostamolla. Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy on purkanut A:n työsopimuksen 9.2.1993 sen vuoksi, että A oli syyllistynyt näpistykseen ottamalla toisen vartijan eväät vartijoiden käytössä olleesta jääkaapista 6. ja 7.2.1993 välisenä yönä.

A on myöntänyt ottaneensa kyseiset eväät luvatta, koska hänellä itsellään ei ollut ollut riittävästi evästä eikä myöskään rahaa. Hänen tarkoituksensa oli kuitenkin ollut sittemmin sopia niiden korvaamisesta, kuten oli tapahtunut kerran aikaisemminkin.

Palvelualojen Toimialaliitto on viitannut vartioimisliikeasetukseen, jonka mukaan vartijaksi hyväksyttävältä henkilöltä edellytetään muun muassa, että hänet tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja että hän on henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta tehtävään sopiva. Todistajana kuullun yhtiön koulutuspäällikön kertoman mukaan koulutuksessa on selvitetty, että vartijan syyllistyminen omaisuusrikokseen johtaa aina työsopimuksen purkamiseen. Alan luonteesta johtuen vartijan epärehellisyyteen on suhtauduttu erityisen ankarasti silloin, kun se on kohdistunut vartioitavaan omaisuuteen. Todistajan mukaan esimerkiksi yhden keksipaketin ottaminen on Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:ssä johtanut työsopimuksen purkamiseen.

Esitetyn selvityksen mukaan myös Neste Oy toimeksiantajana on edellyttänyt vartioinnilta ehdotonta rehellisyyttä. Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n osastopäällikkö on todistajana kertonut, että Neste Oy:n vaatimuksesta oli eräs vartija jouduttu siirtämään toiseen kohteeseen sen vuoksi, että hänen aurinkolasinsa olivat löytyneet tuotantolaitoksen erään yksikön ruokalan jääkaapista, vaikka tuossa yhteydessä ei ollutkaan selvitetty mitään omaisuutta hävinneen. Vastaajaliiton mukaan Neste Oy:n saamalla käsityksellä vartioinnin laadusta on Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n kannalta erityistä merkitystä sen vuoksi, että vartiointisopimus, jonka vuotuinen arvo on 8-9 miljoonaa markkaa ja joka työllistää 65 vartijaa, kilpailutetaan säännöllisesti.

A on työtoverinsa eväät ottaessaan menetellyt moitittavasti. A:n menettelyn ei kuitenkaan ole näytetty aiheuttaneen työnantajalle haittaa tai vahinkoa. A:n tekoa ei muutoinkaan huomioon ottaen hänen luvatta ottamansa omaisuuden arvo, teon luonne ja erityisesti sen kohdistuminen muuhun kuin työnantajaan tai vartioitavaan omaisuuteen ole pidettävä hänen työsuhteensa kannalta niin vakavana rikkeenä, että se oikeuttaisi työnantajan päättämään työsuhteen. Vaikka vartiointialalla vaatimus työntekijän rehellisyydestä korostuu työsuhteen edellyttämän luottamuksen perusteena, A:n menettelystä edellä lausuttu huomioon ottaen työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy olisi ollut kohtuudella velvollinen jatkamaan A:n työsuhdetta.

Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:llä ei edellä todetun mukaisesti ole ollut riittäviä perusteita purkaa A:n työsopimusta tai sitä edes irtisanoa. A on sen vuoksi oikeutettu vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan, joka määrältään on myönnetty oikeaksi. Samoin hän on oikeutettu korvaukseen sopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä. Viimeksimainitun korvauksen määrään vaikuttaa alentavasti se, että A on omalla menettelyllään antanut aiheen työsopimuksensa päättämiseen.

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei Palvelualojen Toimialaliiton ole katsottava Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n menettelyn hyväksyessään laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen vaatimuksista raukeaa siltä osalta kuin niistä on luovuttu.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy on päättänyt A:n työsopimuksen työehtosopimuksen irtisanomissuojaa koskevien määräysten vastaisesti.

Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy velvoitetaan maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkana irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla 15 591 markkaa 16 prosentin korkoineen 9.2.1993 lukien ja korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä 30 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 26.5.1993 lukien.

Enemmälti kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Palvelualojen Toimialaliitto saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Rautiainen, Niskanen, Leivo ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.