Labor court dismisses union appeal allowing employer to terminate sales clerk for dishonest conduct.

Työnantaja oli voinut perustellusti ymmärtää puutavaran myyntikonttorin myyjän menetelleen työssään epärehellisesti. Työntekijän oli myös täytynyt ymmärtää menettelynsä johtavan tilanteeseen, jossa työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.

Purkaessaan työntekijän työsopimuksen ei työnantaja ollut siten menetellyt yhteistoimintasopimuksen työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevien määräysten vastaisesti.

Kantaja Liikealan ammattiliitto r.y. Vastaaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Kuultava Rakentajan Metsä-Serla Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä ajan 1.4.1989 29.2.1992 voimassa olleessa myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

2. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan voimassa olevia liittoja velvoittavia työmarkkinain keskusjärjestöjen välillä sovittuja keskusjärjestösopimuksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja toiselta puolen muun muassa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 15.1.1990 allekirjoitetussa yhteistoimintasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työsuojeluvaltuutettu

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta on voimassa mitä työsuojelun valvontalain 11 §:n 4 momentissa ja työsopimuslain 53 §:ssä on säädetty:

Soveltamisohje Todettiin, että työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämisestä on lisäksi määräyksiä työsopimuslain 43 §:ssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä 20.1.1990 allekirjoitetussa yhteistoimintasopimuksen soveltamista kaupan alalla koskevassa pöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työsuojeluvaltuutettu/Päätyösuojeluvaltuutettu

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva (Voimaantulo 1.1.91) Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutetun tehtävien takia.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 43 §:n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin IML 20 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.=

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Liikealan ammattiliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Kaupan Työnantajaliitto KTL:n jäsenyritys Rakentajan Metsä-Serla Oy oli 13.8.1991 purkanut yhtiön Porin myyntikonttorissa työsuojeluvaltuutettuna toimineen myyjä A:n työsopimuksen. Syyksi työsopimuksen purkamiseen oli ilmoitettu epärehelliseen menettelyyn syyllistyminen, kun A oli 9.8.1991 luovuttanut myyntikonttorin varastosta tavaraa veljelleen mittaamatta tavaran määrää ja tekemättä mittalippua, toimitusmääräystä tai muuta asiakirjaa, jonka avulla tavaran hinta olisi voitu periä tai laskuttaa tavaran vastaanottajalta.

Asiasta oli neuvoteltu työpaikalla ja liittojen välillä pääsemättä yksimielisyyteen.

A:n työsuhde oli alkanut 19.3.1987. Hän oli työsuhteen päättymisen jälkeen ollut osittain työttömänä ja osittain määräaikaisessa työsuhteessa. Hän oli syntynyt vuonna 1964. Hänen palkkansa työsuhteen päättyessä oli 6 530 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Liikealan ammattiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakentajan Metsä-Serla Oy on menetellyt yhteistoimintasopimuksen ja sen sovellutusohjeen vastaisesti purkaessaan A:n työsopimuksen. Lisäksi Liikealan ammattiliitto on vaatinut Rakentajan Metsä-Serla Oy:n velvoittamista suorittamaan A:lle korvauksena 15 kuukauden palkkaa vastaavat 97 950 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Liikealan ammattiliitto on vaatinut Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

A:n esimies oli antanut A:lle 22.7.1991 määräyksen, jonka mukaan A ei esimiehen luvatta ollut oikeutettu luovuttamaan tavaraa maksamatta tai käteisellä myöhemmin maksettavaksi kenellekään. A oli kuitenkin luovuttanut veljelleen kyseiset tavarat vastoin tätä määräystä. Ottaen huomioon myös A:n jälkikäteiset peittely-yritykset työnantajalla ei ollut ollut muuta mahdollisuutta kuin purkaa työsopimus sen johdosta, että sopimussuhteen jatkamista A:n ilmeisen epärehellisyyden vuoksi ei kohtuuden mukaan voitu vaatia. Kysymyksessä oli työsopimuslain 43 §:n mukainen tärkeä purkamisen syy. Vaikka kaupunginviskaali olikin 11.12.1991 tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen, olosuhteet olivat kuitenkin työnantajan kannalta sellaiset, että oli ollut selvää katsoa A:n syyllistyneen epärehelliseen tekoon.

Kaupan Työnantajaliitto KTL oli erimielisyysneuvotteluissa edustanut työnantajaa. Myös liitto oli yrityksestä saatujen tietojen perusteella päätynyt siihen tulokseen, että A:n käytöksen perusteella työnantajalla oli ollut syytä epäillä A:n syyllistyneen sellaiseen tekoon, jonka johdosta työnantajalla oli oikeus purkaa työsuhde.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut kanteen hylkäämistä.

LIIKEALAN AMMATTILIITON VASTASELITYS

Rakentajan Metsä-Serla Oy oli toiminut hätiköidysti tulkitessaan A:n syyllistyneen epärehellisyyteen. Asiaa ei ollut hänen kanssaan yritetty perusteellisesti selvittää ennen työsopimuksen purkamista eikä Rakentajan Metsä-Serla Oy ollut selvittänyt, mikä oli velipuolen käsitys asiasta. Rakentajan Metsä-Serla Oy:llä ei ollut ollut perusteltua aihetta epäillä A:n toimineen epärehellisesti.

Koska A:n työsopimuksen purkaminen oli ollut ilmeisen perusteeton, Kaupan Työnantajaliitto KTL oli yhtymällä työnantajan käsitykseen siitä, että purkamiselle oli ollut työehtosopimuksen mukaiset perusteet, ja olemalla ryhtymättä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultu Rakentajan Metsä-Serla Oy on osaltaan yhtynyt Kaupan Työnantajaliitto KTL:n vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakentajan Metsä-Serla Oy on 13.8.1991 purkanut yhtiön palveluksessa 19.3.1987 lukien olleen, työsuojeluvaltuutettuna toimineen myyjä A:n työsopimuksen. Kirjallisen purkamisilmoituksen mukaan purkamisen syy on ollut, että A oli syyllistynyt epärehelliseen menettelyyn 9.8.1991 luovuttamalla yhtiön Porin myyntikonttorin varastosta tavaraa veljelleen mittaamatta tavaran määrää ja tekemättä mittalippua, toimitusmääräystä tai muuta asiakirjaa, jonka avulla tavaran hinta olisi voitu periä tai laskuttaa tavaran vastaanottajalta.

Myyntikonttorin hoitaja on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut 9.8.1991 iltapäivällä havainneensa toimistorakennuksen ikkunasta A:n veljen lastaamassa auton perävaunuun ulkovarastosta puutavaraa. Hän oli jäänyt seuraamaan lastausta ja havainnut levyhallissa työssä olleen A:n myös poikenneen ohimennen katsomassa kuorman lastausta. Myyntikonttorin hoitaja oli sen jälkeen mennyt ulos ja kirjannut muistiin, millaista puutavaraa perävaunuun oli lastattu. Sitä oli ollut noin 400 markan arvosta. Puutavaralastia kuljettanut A:n veli oli tällöin ollut pysähtyneenä myyntikonttorin portille keskustelemaan toisen henkilön kanssa.

Myyntikonttorin hoitaja on kertonut seuranneen viikon tiistaina 13.8.1991 ilmoittaneensa A:lle ja kahdelle muulle varaston myyjälle havainneensa edeltäneenä perjantaina varastosta viedyn perävaunulla tavaraa, jota ei ollut maksettu eikä merkitty muistiin. Todistaja oli kehottanut selvittämään asian. A oli samana päivänä ilmoittanut antaneensa tavaraa varastosta muistamatta merkitä sitä ylös. Myyntikonttorin hoitajan kehotettua A:ta selvittämään, mitä puutavaraa hän oli varastosta antanut, A oli tehnyt siitä selvityksen, joka kuitenkin oli poikennut siitä, mitä myyntikonttorin hoitaja oli kuormassa havainnut olleen.

Myyntikonttorin hoitajan ilmoituksen mukaan A oli ilmoittanut oikein vain osan siitä tavarasta, mitä kuormaan oli todellisuudessa lastattu. Toisaalta A oli ilmoittanut luovuttaneensa sellaistakin puutavaraa, jota hänen veljensä viemässä kuormassa ei todellisuudessa ollut lainkaan ollut.

Myyntikonttorin hoitaja oli 22.7.1991 nimenomaisesti kieltänyt A:ta ja muitakin varastomiehiä ilman lupaa luovuttamasta tavaraa velaksi muutoin kuin avattuun luottotiliin merkittäväksi.

Rakentajan Metsä-Serla Oy on tehnyt asiassa rikosilmoituksen, jonka johdosta virallinen syyttäjä oli kuitenkin antanut syyttämättäjättämistä koskevan päätöksen näytön puuttumisen perusteella.

Luovuttaessaan veljelleen puutavaraa sitä mittaamatta ja siitä maksua ottamatta sekä siten, ettei luovutuksesta ole jäänyt myyjälle minkäänlaista tositetta, A on menetellyt vastoin saamiaan ohjeita. A:n on myös täytynyt ymmärtää piittaamattomuuden asian selvittämisessä johtavan tilanteeseen, jossa työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Työnantaja on voinut perustellusti ymmärtää A:n menetelleen tilanteessa epärehellisesti.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:n käyttäytymistä 9.8.1991 ja sen jälkeen asiaa selvitettäessä on pidettävä sellaisena tärkeänä syynä, jonka perusteella hänen työsopimuksensa on voitu purkaa. Työnantajan ei siten voida katsoa A:n työsopimuksen purkaessaan menetelleen yhteistoimintasopimuksen työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevien määräysten vastaisesti eikä Kaupan Työnantajaliitto KTL:n työnantajan menettelyn hyväksyessään laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laadun vuoksi Kaupan Työnantajaliitto KTL saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Kauppinen, Niskanen, Tuulensuu, Leivo ja Palanko-Laaka jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.