Legislator Case Law & Legislation
TT:1992-98 AI generated

Labor court dismisses union's claim for damages against employer for work slowdown intended to pressure wage demands.

Case Number TT:1992-98
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim for damages against the employer regarding a work slowdown intended to pressure wage demands. The union argued that the slowdown targeted wage provisions under the collective agreement, while the employer contended the action was a legitimate strike tactic. The court ruled that the union failed to prove the slowdown was a collective strike measure and did not demonstrate sufficient breach of its supervisory duties.

Legislator headnote

AI generated

Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act; The union's claim for damages for a work slowdown is dismissed if the action is not proven to be a collective strike measure and the union fails to fulfill its supervisory duties.

Keywords

AI generated
collective agreement work slowdown strike measure supervisory duty damages claim labor dispute pressure tactics

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Paperitehtaan päällystyskoneella työskentelevien työntekijöiden työvauhdin hidastamisen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen esittämiin palkkavaatimuksiin. Työvauhdin hidastaminen oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on liittojen 9.12.1991 allekirjoittamalla pöytäkirjalla jatkettu 31.10.1993 päättyväksi sopimuskaudeksi, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § AIKAPALKAT

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on 6.5.1991 alkaen 2.688 mk.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

M u i s t. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § URAKKA- JA PALKKIOTYÖ

1. Urakka- ja palkkiotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa palkkaus kokonaan tai osaksi riippuu suoritetun työn tuloksesta tai määrästä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

M u i s t. 1. Urakkatyön hinnoittelun tulee olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuun kausipalkkaan tai, jos on sovittu urakkatavoitepalkasta, sen määrään sekä kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. M u i s t. 2. Palkkiotyön palkkojen tulee vastata ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuja kausipalkkoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuessa voidaan hinnoitteluja tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistamisesta neuvoteltava työntekijäin luottamusmiehen kanssa ja ellei asiasta päästä yksimielisyyteen on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi. Sinä aikana kun asiasta neuvotellaan ja työ suoritetaan entisellä teholla, maksetaan työntekijälle palkka hänen keskituntiansionsa mukaan (15 §).

SOV. Tässä tapauksessa maksetaan kausipalkan tuntipalkan lisäksi keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus. Kausipalkkana käytetään sitä kausipalkkaa, joka on ollut laskennallisena pohjana tehtäessä neuvottelukohteena olevaa suorituspalkkatyötä.

5. Jos voimassa olevia hinnoitteluja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa jostain muusta kuin 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi. 6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kohta 14

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. Edellä viimeisen kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Ahlström Eurapak Oy:n Kauttuan tehtaalla oli 18.4.1989 sovittu Beloitpäällystyskoneen palkkauksesta. Sopimuksen voimassaoloaikana keskimääräinen ajonopeus koneella oli ollut 155 metriä minuutissa.

Työntekijöiden aloitteesta sopimusta oli 25.5.1992 muutettu työntekijöiden esityksen mukaisesti. Työntekijöiden edustajat olivat kuitenkin 4.6.1992 sanoneet sopimuksen irti siten, että sopimuksen viimeinen voimassaolopäivä oli ollut 18.6.1992. Ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä asiasta oli neuvoteltu työpaikalla vielä 16.6.1992. Työnantaja ei ollut neuvottelussa suostunut työntekijäpuolelta esitettyihin koneen palkkausta koskeviin vaatimuksiin, koska työnantaja ei ollut katsonut aiheelliseksi muuttaa sopimusta tilanteessa, jossa tehtaalla oli ollut käynnissä koko tehdasta koskeva palkkauksen uudistaminen. Työnantaja oli kuitenkin ollut valmis jatkamaan entisen palkkasopimuksen noudattamista. Toisena vaihtoehtona työnantaja oli esittänyt siirtymistä aikapalkkaan.

Beloit-päällystyskoneen miehistö oli aloittanut työtaistelun 22.6.1992 ryhtymällä tahallisesti hidastamaan tuotantoa. Mainitun ajankohdan jälkeen koneen keskimääräinen ajonopeus oli ollut noin 70 metriä minuutissa, kun se 11.11.1991 ja 24.5.1992 välisenä aikana oli ollut keskimäärin 154,36 metriä minuutissa, ja tämän jälkeen palkkakauden 14 puoliväliin eli 19.6.1992 saakka noin 150 metriä minuutissa. Normaalijoutuisuudella saavutettavaksi ajonopeudeksi työnantaja oli katsonut 120 metriä minuutissa. Työtaistelun johdosta tehdas oli menettänyt tilauksia ja työtaistelu oli vaikuttanut myös tehtaan muihin koneryhmiin ja toimintoihin.

Myös Paperiliittoa oli puhelimitse ja kirjeitse kehotettu ryhtymään riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan välittömäksi palauttamiseksi. Työnantajaliitto oli lähettänyt Paperiliitolle asiaa koskevan kirjeen 2.9.1992.

Ajonopeutta oli 2.9.1992 nostettu jonkin verran, mikä ilmeisesti oli johtunut siitä, että Paperiliitosta oli oltu yhteydessä työpaikalle. Kuntoonlaittoihin käytettäviä aikoja oli tämän jälkeen myös ryhdytty pitkittämään. Tällaisia töitä olivat esimerkiksi uuden tuotteen ajon aloittamiseen liittyvät valmistelutoimenpiteet, kuten rataleveyksien ja -kireyden säädöt, suuttimien leveyden säädöt ja lämpötilojen säädöt sekä muovilaatujen vaihtaminen.

Kysymyksessä olevalla päällystyskoneella työskenteli vuorossa kolme työntekijää. Koneenhoitaja ratkaisi ajonopeuden ja kaikki kolme koneella työskentelevää työntekijää osallistuivat kuntoonlaittoihin.

Ajonopeus oli noussut torstaina 3.9.1992 ja perjantaina 4.9.1992 työnantajan edellyttämälle tasolle eli 120 metriin minuutissa. Tällaisena se oli säilynyt vielä aamuvuorossa 7.9.1992. Ajonopeuden nousu oli johtunut siitä, että työnantaja oli asettanut neuvottelujen käymisen ehdoksi normaalityösuorituksen. Kun aamuvuoron aikana 7.9.1992 käydyssä koneen palkkausta koskevassa neuvottelussa ei ollut päästy työntekijöitä tyydyttävään ratkaisuun, olivat neuvotteluun osallistuneet koneen iltavuoron työntekijät alentaneet ajonopeutta siten, että ajonopeus oli ollut keskimäärin 100 metriä minuutissa, vaikka työnantajan edellyttämä nopeus aikapalkalla työskenneltäessä oli ollut 120 metriä minuutissa.

Koneen ajonopeus oli aamuvuoron aikana 28.9.1992 noussut työnantajan edellyttämälle tasolle eli 120 metriksi minuutissa.

Toimeenpannulla työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijöiden neuvotteluissa esittämiin palkkausta koskeviin vaatimuksiin. Tätä osoitti palkkasopimuksen voimassaolon päättymisen ja työtaistelun aloittamisen selvä ajallinen yhteys. Työntekijät olivat lisäksi useassa eri yhteydessä ilmoittaneet työnantajan edustajalle tilanteen normaalisoituvan, jos työntekijöiden palkkausta koskeviin vaatimuksiin suostuttaisiin. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työntekijät eivät olleet viimeksi mainitusta päivästä alkaen työskennelleet työnantajan edellyttämällä nopeudella eli ajovauhti ei ollut ollut 120 metriä minuutissa. Tällä toimeenpiteellä työntekijät olivat ryhtyneet työtaistelutoimenpiteeseen, joka oli kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin. Pääluottamusmies oli kuitenkin ilmoittanut alistavansa työnantajan ilmoittaman normaalijoutuisuutta koskevan kysymyksen käsiteltäväksi työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

Työntekijät eivät olleet millään tavoin pitkittäneet kuntoon laittoihin käytettyjä aikoja.

Paperiliitto oli tehnyt asiassa voitavansa ja toiminut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain edellyttämällä tavalla.

Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n jäsenmäärä oli viime vuodenvaihteessa ollut 1902.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on pyytänyt siihen kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Ahlström Eurapak Oy:n Kauttuan tehtaalla on touko-kesäkuun 1992 aikana työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajien välillä neuvoteltu Beloit-päällystyskoneella työskentelevien työntekijöiden palkkauksesta. Neuvotteluissa on 25.5.1992 sovittu eräistä työntekijäpuolen esittämistä muutoksista vuonna 1989 tehtyyn konetta koskevaan palkkiosopimukseen. Työntekijät ovat kuitenkin tämän jälkeen irtisanoneet palkkiosopimuksen siten, että sen voimassaolo on päättynyt 18.6.1992. Ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä työpaikalla on vielä 16.6.1992 neuvoteltu palkkiosopimuksesta ja tällöin työnantaja on kieltäytynyt suostumasta työntekijäpuolen esittämiin palkkausta koskeviin vaatimuksiin. Osapuolten välillä on sovittu siirtymisestä työskentelemään aikapalkalla.

Koneella työskentelevät työntekijät ovat 22.6.1992 alkaen alentaneet työvauhtia siten, että koneen ajonopeus on ollut keskimäärin 70 metriä minuutissa. Ajonopeus on noussut 120 metriin minuutissa 3.9 ja 4.9.1992 sekä aamuvuoron aikana 7.9.1992, minkä jälkeen ajonopeus on laskenut 100 metriin minuutissa. Tuotantovauhdin hidastuminen on jatkunut vielä 25.9.1992 iltavuorossa. Palkkiosopimuksen voimassaoloaikana keskimääräinen ajonopeus on ollut 155 metriä minuutissa ja aikapalkalla työskenneltäessä työnantaja on edellyttänyt ajonopeudeksi 120 metriä minuutissa.

Työvauhdin hidastamisen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen esittämiin palkkavaatimuksiin ja työvauhdin hidastaminen on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Näyttämättä on sen sijaan jäänyt, että työntekijät olisivat painostustarkoituksessa pitkittäneet koneen kuntoonlaittoon käytettyjä aikoja.

Työnantajan edustajat ovat ainakin 17.8., 24.8. ja 27.8. sekä 14.9.1992 ilmoittaneet pääluottamusmiehelle työvauhdin alentamisesta ja kehottaneet häntä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelutilanteen selvittämiseksi ja sen lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa tästä laiminlyönnistä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on 28.8.1992 ja 2.9.1992 ilmoittanut Paperiliitolle työvauhdin hidastamisesta edellä mainitulla koneella ja kehottanut liittoa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Paperiliiton toimenpiteiden johdosta tuotantovauhti on 2.9.1992 noussut noin 100 metriin minuutissa. Kun työvauhdin hidastaminen kuitenkin on edelleen jatkunut, ei Paperiliiton toimenpiteitä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi voida työtuomioistuimen mielestä pitää riittävinä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n ja Paperiliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston 20 000 markkaa ja liiton 14 000 markkaa. Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 ja Paperiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Kauppinen, Äimälä, Tuulensuu, Korpela ja Porttila jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.