Labor court orders employer and union to pay fines for violating collective agreement redundancy rules.

Yhtiö oli menetellyt työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti irtisanoessaan paperikonelinjan jälkikäsittelyn työnjohtajan ennen tuotevaraston työnjohtajaa. Huomioon ottaen erityisesti jälkikäsittelyn työnjohtajan selvästi pidemmän työsuhteen työnantajan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä.

Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Teknisten Liitto TL r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. A. Ahlström Osakeyhtiö

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja toiselta puolen muun muassa Teknisten Liitto TL:n välillä 16.1.1990 tehdyssä paperi ja puumassateollisuuden palkkasopimuksessa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työntekijäin Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK r.y:n välillä sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T r.y:n välillä tammikuun 16. päivänä 1990 allekirjoitettuihin pää- ja runkosopimukseen ja saattavat ne voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun palkkasopimuksen 1 §:ssä tarkoitetussa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T:n välillä tehdyssä runkosopimuksessa on seuraava määräys.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa 19.4.1984 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa muutoin on sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

10 § Työvoiman vähentämisjärjestys Irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto TL on lausunut, että liiton jäsen päivätyönjohtaja Hannu Kesonen oli työskennellyt työsopimuslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa työnantajaliiton jäsenyrityksen A. Ahlström Osakeyhtiön palveluksessa Kauttuan paperitehtaalla 25.8.1962 alkaen. Työsuhteensa aikana Kesonen oli toiminut vuoteen 1978 asti erilaisissa työntekijätehtävissä. Hän oli vuosina 1962 - 1965 ollut prässipoikana, 1965 - 1966 rullamiehenä, 1966 - 1967 rullakoneen apumiehenä, 1967 - 1968 leikkaajan apulaisena ja leikkaajana, 1969 - 1972 laboratorio- ja käytöntarkkailutehtävissä erikoislaboratoriossa ja 1972 - 1977 kopio-, fluorol- ja itsejäljentävien paperituotteiden jälkikäsittelyssä.

Vuodesta 1978 alkaen Kesonen oli toiminut toimihenkilötehtävissä varastonhoitajana. Kesosen tehtävänä oli ollut vastata itsejäljentävän paperin pakkaukseen, varastointiin ja osaltaan lähetykseen liittyvien toimintojen läpimenosta. Tässä tehtävässä Kesonen oli toiminut myös varavuoromestarina tuotelinjallaan. Vuonna 1988 tehtäviin oli lisäksi liitetty tilaustilanteen ja valmistumisen seuranta. Kesonen oli 1.11.1988 nimitetty PK 2 -linjan jälkikäsittelyn päivätyönjohtajaksi. Marraskuussa 1990 PK 2 -linjalla oli aloitettu lämpöherkkien thermal-papereiden valmistus, jonka seuranta oli kuulunut Kesoselle, ja toukokuusta 1991 alkaen myös PK 1 -linjan rullapakkauksen seuranta.

Työnantaja oli 26.6.1991 irtisanonut Kesosen työsopimuksen päättymään 31.12.1991. Irtisanomisen perusteeksi työnantaja oli ilmoittanut tuotannolliset ja taloudelliset syyt, eli Kauttuan paperitehtaan ja Katajaharjun liiketoimintojen eriyttämisestä aiheutuneen töiden loppumisen.

Kesonen oli koulutukseltaan työteknikko. Tämän lisäksi hän oli laajentanut ja ylläpitänyt erityisesti työnjohtotehtävissä tarvittavaa ammattitaitoaan muun muassa työnantajan järjestämillä kursseilla ja koulutuksella sekä osallistunut useisiin eri pituisiin yhtiön sisäisiin koulutustapahtumiin, jotka olivat tähdänneet laadulliseen ja toiminnalliseen ammattitaidon ylläpitoon.

Irtisanoessaan Kesosen työnantaja oli rikkonut irtisanomisjärjestystä, sillä tehtaan palvelukseen oli jäänyt useita sellaisia lyhyemmän työsuhteen omaavia teknisiä toimihenkilöitä, joiden tehtäviin Kesonen olisi pystynyt.

Kesosella oli irtisanomisen tapahtuessa ollut pisin työsuhde pakkaus- ja varastotyönjohtotehtävissä toimineista työnjohtajista. Hän olisi kyennyt esimerkiksi tuotevaraston työnjohtotehtäviin. Näitä tehtäviä hoitavan työnjohtajan työsuhde oli alkanut 1987. Kesonen olisi kyennyt myös arkkisalin sekä paino- ja pakkauspaperin pakkaustoimintojen työnjohtajan tehtäviin. Näitä tehtäviä hoitavan työnjohtajan työsuhde oli alkanut vuonna 1966. Tuotevarastossa työskennellyt henkilö oli hoitanut atk-pohjaista varastokirjanpitoa ja hänen työsuhteensa oli ollut lyhyempi kuin vastaavia tehtäviä hoitaneella Kesosella.

Kesosen työsuhde oli kestänyt 29 vuotta. Irtisanottaessa Kesoselle ei ollut tarjottu mitään muita tehtäviä hänen hoitamansa tehtävän lakkauttamisen yhteydessä. Erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti ja liittojen välillä pääsemättä asiassa yksimielisyyteen.

Työnantajaliitto oli saanut tiedon Kesosen työsopimuksen irtisanomisesta ja edellä selostetuista olosuhteista irtisanomisajan kuluessa. Työnantajaliitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimiin saadakseen työnantajan noudattamaan irtisanomissuojasopimuksen mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä. Työnantajaliitto oli siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut A. Ahlström Osakeyhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja A. Ahlström Osakeyhtiö ovat lausuneet, että työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva työehtosopimusmääräys oli sanonnaltaan ja sisällöltään joustava. Ilmaisut "mahdollisuuksien mukaan" sekä "kiinnitetään huomiota" ovat tässä mielessä kuvaavia. Normin soveltaminen ei ollut aritmetiikkaa. Oleellista oli se, että työnantaja vähentämisjärjestyksestä päättäessään otti kunkin määräyksessä mainitun tunnusmerkin huomioon. Kysymys oli aina kokonaisarvioinnista, sillä tunnusmerkeillä ei ollut etusijaa toistensa edellä lukuunottamatta työnantajan oikeutta säilyttää palveluksessaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia ammattihenkilöitä. Se kävi ilmi työtuomioistuimen käytännöstä, muun muassa tuomiosta n:o 81/1983.

Yhtiön Kauttuan paperitehtaalla työskennellyt Kesonen oli irtisanottu tuotannollisella ja taloudellisella perusteella 26.6.1991. Tehtaan tulos oli ollut raskaasti tappiollinen, minkä johdosta henkilöstöä oli jouduttu tuntuvasti vähentämään.

Kesonen oli työskennellyt ACopyn jälkikäsittelyn ja varaston työnjohtajana. Tuoteryhmäjärjestelyissä ACopyn tuotanto oli siirtynyt Kuusankoskelle Katajaharjun tehtaalle, jolloin Kesosen työt olivat loppuneet kokonaan Kauttualla. Samanaikaisesti meneillään olleiden henkilöstövähennystoimenpiteiden vuoksi Kesoselle ei ollut ollut tarjota muita tehtäviä.

Työnantaja oli irtisanomisjärjestyksestä päättäessään huomioinut Kesosen pitkän työsuhteen. Toisaalta työnantaja oli myös joutunut tosiasiana kohtaamaan sen, ettei Kesonen ammattitaidollisesti soveltunut tuotevaraston työnjohtotehtäviin tai paino- ja pakkauspaperin pakkaustoimintojen työnjohtotehtäviin tai vastaaviin tehtäviin. Myös Kososen koulutettavuus tuotevaraston työnjohtajaan, jälkikäsittelyn työnjohtajaan ja tuotevarastolla työskennelleeseen henkilöön verrattuna oli ollut selvästi huonompi. Tuotevarastossa työskennellyt henkilö ei ollut vastannut lähetystoiminnoista, vaan oli ollut tuntipalkkainen työntekijä toimien trukinkuljettajan. Työsuhteen pituus irtisanomisjärjestyksen tunnusmerkkinä oli toissijainen ammattitaitoon verrattuna. Näin oli asianlaita erityisesti, koska Kauttuan paperitehdas oli poikkeuksellisen vaikeassa tuotannollisessa ja taloudellisessa tilanteessa. Ilman parasta ja osaavinta työvoimaansa tehtaalla ei ollut edellytyksiä nousta kriisistä takaisin jaloilleen.

Työnantajalla oli kyseisen sopimusmääräyksen nojalla oikeus säilyttää palveluksessaan yrityksen toiminnalle tärkeät toimihenkilöt. Juuri näin asiassa oli menetelty. Tämä oli johtanut sellaisen henkilön irtisanomiseen, jonka työsuhde oli jatkunut varsin kauan, mutta jonka ammattitaito muihin toimihenkilöihin verrattuna oli ollut selvästi heikommalla tasolla. Kun työsuhteen kesto oli ammattitaitoon nähden asetettu sopimuksessa toisarvoiseen asemaan, ei työnantaja näissä oloissa ollut menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.

KANTAJAN VASTASELITYS

Teknisten Liitto TL on vielä lausunut, että yhtiö ei ollut kiinnittänyt mitään huomiota Kesosen yhtiön palvelukseen jääneitä varasto- ja jälkikäsittelyn työnjohtajia selvästi pitempään työsuhteeseen. Jäljelle jääneitä työnjohtajia ei voitu pitää yrityksen toiminnalle tärkeämpinä ja erikoistehtäviin tarvittavina. Kesonen oli työsuhteensa aikana työskennellyt tuotevaraston työnjohtajatehtävissä useina vuosina vuosiloma- ynnä muuna sijaisena. PK 1 -linjan jälkikäsittelyn työnjohtotehtävä oli taas aivan rinnakkainen tehtävä Kesosen hoitamien työtehtävien kanssa. Kesonen olisi soveltunut ammattitaidollisesti mainittuihin työnjohtotehtäviin.

Tuotevaraston työnjohtajan tehtäviin kuuluivat lastauksen ja kuljetuksen työnjohto, lähtevän tavaran varaston hoito, lähtevän tavaran lastauksen järjestelyt ja sisäisten kuljetusten ohjaus ja valvonta.

Kesonen oli omassa työssään hoitanut lähtevän tavaran varastonhoitoon liittyviä työnjohtotehtäviä kuten lähetysten valvontaa ja kuljetuskapasiteetin suunnittelua. Tämän lisäksi Kesonen oli toiminut 1980-luvun alusta varsinaisen tuotevaraston työnjohdon vuosilomasijaisena eli työskennellyt tuotevarastossa noin kaksi kuukautta lomakaudella sekä hoitanut mahdolliset muun muassa sairaslomiin ja opiskeluun liittyvät sijaisuudet.

Jälkikäsittelyn työnjohtaja teki vastaavia töitä kuin Kesonen eli hoiti PK 1 -linjan arkkisalin ensimmäisen käsittelyn arkituksesta lähtien päivätyöaikana. Kesonen vastasi vastaavista tehtävistä PK 2 -linjan osalta. Kun Kesosen hoitaman linjan ACopyn tuotanto oli siirretty Kuusankoskelle Katajaharjun tehtaille, linjalla oli ryhdytty tekemään lämpökopiopaperia. Lämpökopiopaperin pakkaustoiminnot hoiti vuorotyönjohto. Lähetystoiminnoista vastaamaan oli siirretty aiemmin trukinkuljettajana työskennellyt henkilö. Kesonen olisi pystynyt hoitamaan molempia tehtäviä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A. Ahlström Osakeyhtiö on 26.6.1991 taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanonut yhtiön Kauttuan paperitehtaalla työnjohtajana toimineen yhtiön palvelukseen vuonna 1962 tulleen Hannu Kesosen työsopimuksen päättymään 31.12.1991.

Kesonen on työsuhteensa alusta aina vuoteen 1977 asti työskennellyt paperitehtaalla erilaisissa työntekijätehtävissä. Sen jälkeen hän on toiminut tehtaalla itsejäljentävää kopiopaperia tekevän PK 2 -linjan jälkikäsittelyn ja varaston työnjohtajana. Hänet on vuonna 1988 nimitetty PK 2 -linjan jälkikäsittelyn päivätyönjohtajaksi.

PK 2 -linjalla on vuoden 1990 lopulla aloitettu niin sanotun lämpöherkän paperin valmistus. Itsejäljentävän paperin tuotantoa on vuodesta 1988 lähtien siirretty yhtiön Katajaharjun tehtaalle siten, että sen tuotanto on Kauttuan tehtaalla loppunut vuoden 1991 aikana kokonaan. Yhtiö on joutunut vähentämään henkilökuntaa Kauttuan tehtaan PK 2 -linjalla, koska lämpöherkän paperin tuotanto on vaatinut aikaisempaa vähemmän henkilökuntaa.

Kanteen mukaan Kauttuan paperitehtaan palvelukseen on jäänyt useita sellaisia Kesosta lyhyemmän työsuhteen omaavia teknisiä toimihenkilöitä, joiden tehtäviin hän olisi pystynyt. Kesonen olisi kyennyt esimerkiksi tuotevaraston työnjohtotehtäviin, joita tehtäviä hoitavan työnjohtajan työsuhde on alkanut vuonna 1987. Edelleen Kesonen olisi kanteen mukaan kyennyt myös arkkisalin sekä paino- ja pakkauspaperin pakkaustoimintojen työnjohtajan tehtäviin, joita tehtäviä hoitavan työnjohtajan työsuhde on alkanut vuonna 1966. Niinikään tuotevarastoon on jäänyt toimihenkilötehtäviä tekemään henkilö, jonka työsuhde on alkanut vuonna 1968.

Irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen mukaan irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan muun muassa yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

PK 1 linjan jälkikäsittelyn työnjohtajan ja Kesosen tehtävissä ja ammattitaidossa ei ole näytetty olleen oleellisia eroja. Koulutukseltaan molemmat työnjohtajat ovat olleet työteknikkoja. Kesosella ja PK 1-linjan jälkikäsittelyn työnjohtajalla on kummallakin ollut varsin pitkät työsuhteet, 29 ja 26 vuotta. Viimeksi mainitulla on huollettavanaan yksi lapsi, kun taas Kesosella ei ole huoltovelvollisuutta. Kun työehtosopimuksen mukaan irtisanomisjärjestystä muodostettaessa huomioon otettavissa seikoissa ei ole näytetty olleen merkittäviä eroja, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja tässä suhteessa olisi menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

Tuotevarastossa työskennellyt henkilö on toiminut trukinkuljettajana ja muissa lähinnä varastomiehen tehtävissä. Hän ei ole ollut toimihenkilön asemassa ja esitetyn selvityksen valossa on jäänyt epäselväksi, missä määrin hän on tehnyt toimihenkilön tehtävinä pidettäviä töitä. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi rikkonut irtisanomisjärjestystä koskevaa työehtosopimusmääräystä irtisanoessaan Kesosen ennen edellä tarkoitettua varastomiestä.

Tuotevaraston kanteessa tarkoitettu työnjohtaja on koulutukseltaan teknikko, joka on erikoistunut kuljetusteknisiin asioihin. Hän on työskennellyt kuljetus- ja varastoesimiehenä tehtävänään lastauksen ja kuljetuksen työnjohto, lähtevän tavaran varaston hoito, lähtevän tavaran lastauksen järjestelyt ja sisäisten kuljetusten ohjaus ja valvonta. Työnjohtaja on vastannut koko varastoon tulevasta ja sieltä lähtevästä tavarasta, niin raaka-aineista kuin valmiistakin tuotteista. Kesosen tehtävät ovat rajoittuneet vain yhden tuotteen, itsejäljentävän paperin jälkikäsittelyyn ja varastointiin. Tämänkin tuotteen kuljetuksista on vastannut tuotevaraston työnjohtaja. Kesonen on kuitenkin työskennellyt tuotevaraston työnjohtajan sijaisena 1980-luvun alkupuolelta lukien loma- ja muina vastaavina aikoina käytännössä vuosittain noin kahden kuukauden ajan.

Työnantaja on pitänyt tuotevaraston työnjohtajan tehtävää siinä määrin vaativana, ettei Kesonen olisi siihen esimiesominaisuuksiensa ja ammattitaitonsa puolesta soveltunut. Kesonen on kuitenkin aiemmin työskennellyt tuotevarastossa ja sittemmin toiminut tuotevaraston työnjohtajan sijaisena. Muutoinkaan tuotevaraston työnjohtajan tehtävän ei ole näytetty edellyttävän sellaista erityistä osaamista, jota Kesosella ei olisi ollut tai jota hän ei tavanomaisen perehtymisen jälkeen olisi voinut saavuttaa. Työtuomioistuin katsoo myös näyttämättä jääneen, että tuotevaraston työnjohtajana toiminut henkilö olisi ollut sellainen yrityksen toiminnalle tärkeä toimihenkilö, jota ennen Kesonen huomattavasti pidemmästä työsuhteestaan huolimatta olisi tullut irtisanoa. Mainittujen toimihenkilöiden huoltovelvollisuudessakaan ei ole sellaisia eroja, että sillä tässä tapauksessa olisi katsottava olevan merkitystä.

Edellä lausuttuun nähden A. Ahlström Osakeyhtiön on katsottava menetelleen työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti irtisanoessaan Kesosen ennen edellä tarkoitettua tuotevaraston työnjohtajaa. Huomioon ottaen erityisesti Kesosen selvästi pidemmän työsuhteen työnantajan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Samoin Metsäteollisuuden Työnantajaliiton olisi tullut tarkemmin selvittää irtisanomisjärjestyksen sopimuksenmukaisuutta ja tullut pyrkiä sopimuksenvastaisen tilanteen oikaisemiseen. Tämän laiminlyödessään liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

A. Ahlström Osakeyhtiö ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto velvoitetaan maksamaan hyvityssakkoa Teknisten Liitto TL:lle, yhtiö työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 12 000 markkaa ja työnantajaliitto työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja A. Ahlström Osakeyhtiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut 2 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Virtanen, Nouro, Leivo ja Porttila jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.