Labour court dismissed appeal as channel masters were not covered by overtime rules for civil servants.
Legislator summary
AI generatedThe plaintiff, a union representing civil servants, sought to apply overtime compensation rules from a 1988 agreement to channel masters and maintenance staff. The defendant, the Ministry of Finance, argued these workers were excluded from the Labour Act and thus ineligible for the agreement's provisions. The court rejected the claim because the specific regulations defining the scope of the Labour Act did not include these maritime workers, and the plaintiff failed to prove otherwise.
Legislator headnote
AI generatedAct on Working Time of Civil Servants; Regulations on Overtime Compensation: The court held that the overtime compensation provisions in the civil servants' collective agreement do not apply to channel masters and maintenance staff unless they are explicitly listed as covered by the Act on Working Time of Civil Servants.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Merenkulkulaitoksen väylämestareihin ja väylänhoitajiin ei tullut soveltaa työaikalain alaisten virkamiesten työajasta tehtyä virkaehtosopimusta. Sen vuoksi virkaehtosopimuksen ylityökorvausmääräysten soveltamiseen perustunut Saaristomeren merenkulkupiirin väylämestareita ja väylänhoitajia koskenut kanne hylätty.
Kantaja Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö
TUOMIO
VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Työaikalain alaisten virkamiesten työajasta 24.3.1988 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 §. Soveltamisala
1. Työaikalain alaisten valtion virkamiesten (asetukset 472/68 ja 290/70) työajasta, lepoajoista, korvauksista ja lisistä sekä muista jäljempänä mainituista järjestelyistä on voimassa mitä tässä sopimuksessa on sovittu. 2. Tämän lisäksi noudatetaan työaikalain säännöksiä soveltuvin osin niissä työaikaan liittyvissä kysymyksissä, joista tässä sopimuksessa ei ole erikseen sovittu.
I TYÖAIKA
2 §. Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika työaikalain 5 §:n mukaisessa työssä on enintään seuraavan taulukon mukainen:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
III KORVAUKSET JA LISÄT
18 §. Ylityökorvaukset työaikalain 5 §:n mukaisessa työssä
1. Työaikalain 5 §:n mukaisessa työssä maksetaan vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä 2 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. 2. Viikottaisen säännöllisen työajan ylittäviltä 8 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, riippumatta siitä, ovatko ne vuorokautista vai viikottaista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa tässä momentissa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työaikalain alaisten valtion virkamiesten työaikasopimuksen soveltamisohjeissa on seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 §. Soveltamisala
1. Työaikasopimusta ja soveltamisohjeita sovelletaan niihin työaikalain alaisiin virkamiehiin, jotka on lueteltu työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin annetun asetuksen (472/68, 290/70, 462/86 ja 1202/87) 2 ja 3 §:ssä. Työaikalain alaisten virkamiesten piiriä on täsmennetty asetuksen 4-6 §:ssä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 14.2.1985 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 §
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Virat ja ylimääräiset toimet sijoittuvat liitteen 2.1. mukaisiin palkkausluokkiin. Lisäksi noudatetaan, mitä allamainituissa liitteissä on sanottu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Liite 2.11. Sisävesiluotsien, väylämestareiden ja väylähoitajien työaika ja palkkausjärjestelyt
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Virkaehtosopimuksen mainitussa liitteessä on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
SISÄVESILUOTSIEN, VÄYLÄMESTARIEN JA VÄYLÄNHOITAJIEN TYÖAIKA JA PALKKAUSJÄRJESTELYT
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Palkkaus
2 §
Sisävesiluotsille, väylämestarille ja väylänhoitajalle suoritetaan peruspalkkaa ja vuosipalkkiota valtion virkamiesten A-palkkaustaulukon mukaisesti siten kuin liitteessä 1 on määrätty sekä ikälisää, kalliinpaikanlisää ja syrjäseutulisää siten kuin valtion virkamiesten osalta virkaehtosopimuksin on sovittu.
Työaika
3 §
Sisävesiluotsien, väylämestarien ja väylänhoitajien työt järjestetään siten, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa vuoden pituisena ajanjaksona. Mikäli työaikaa ei voida tasoittaa edellä sanottuun tuntimäärään, hyvitetään yli menevä aika vastaavana vapaa-aikana jonakin myöhempänä ajankohtana, kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden pituisen ajanjakson kuluessa. Ellei tehtävistä muuta johdu, työt on järjestettävä siten, että edellä mainituilla virkamiehillä on pääsääntöisesti viikonloppuisin vapautus työstä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY on lausunut, että erimielisyydessä oli kysymys siitä, sovellettiinko virkamiesten työaikasopimuksen ylityökorvausmääräyksiä merenkulkuhallituksen Saaristomeren merenkulkupiirin väylämestareihin ja väylänhoitajiin.
Merenkulkuhallituksen väylähenkilöstön virkanimikkeistöä oli uudistettu vuonna 1985. Muutoin palvelussuhde oli säilynyt ennallaan. Väylänhoitotyö oli ollut uusi lisätehtävä. Tässä yhteydessä asetusta työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin ei ollut muutettu, koska muutoksia ei tehty silloin, kun yksittäinen virasto muutti virkanimikkeitään. Vakiintunut ja osapuolten hyväksymä käytäntö oli ollut, että jos tehtävät säilyivät ennallaan ja vain nimike muuttui sovellettiin työaikalakia ja työaikasopimusta myös uuteen nimikkeeseen. Ennen nimikemuutosta ylityökorvausmääräyksiä oli sovellettu vastaavia tehtäviä tekeviin virkamiehiin.
Myös merenkulkuhallituksen pöytäkirjassa 29.10.1985 todettiin, ettei virkanimen muutos vaikuttanut viranhaltijan oikeuksiin niitä millään tavalla huonontavasti. Tälläkin hetkellä maksettiin tietyissä yksiköissä ylityökorvaukset väylämestareille ja väylänhoitajille. Merenkulkuhallitus oli ryhtynyt monin paikoin muuttamaan viikko työtä viikko vapaata -järjestelmää 40-tuntiseksi työviikoksi.
Väylämestareiden ja väylänhoitajien työaika oli sopimuksen mukaan järjestettävä siten, että se tasoittui keskimäärin 40 tuntiin viikossa vuoden pituisena ajanjaksona. Tällä sopimusmääräyksellä ei ollut sovittu tai edes voitu sopia siitä, ettei työaikasopimuksen ylityökorvausmääräyksiä sovellettaisi työaikalain alaisiin virkamiehiin ja siis myös väylämestareihin ja väylänhoitajiin.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että viisipäiväistä työviikkoa tekeviin merenkulkuhallituksen Saaristomeren väylämestareihin ja väylänhoitajiin sovellettaisiin työaikalain alaisten virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 18 §:n määräyksiä ja että viikko/viikko -työaikaa noudattaviin väylämestareihin ja väylänhoitajiin sovellettaisiin virkaehtosopimuksen 18 §:n määräyksiä niihin työpäiviin, jolloin heidät oli komennettu vapaavuorolta työhön.
VASTINE
Vastineen perustelut
Valtiovarainministeriö on lausunut, että valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 14.2.1985 tehdyllä virkaehtosopimuksella oli sovittu sisävesiluotsien, väylämestarien ja väylänhoitajien työajasta ja palkkausjärjestelyistä. Sopimuksen 3 §:n mukaan sisävesiluotsien, väylämestarien ja väylänhoitajien työt järjestettiin siten, että työaika tasoittui keskimäärin 40 tuntiin viikossa vuoden pituisena ajanjaksona. Mikäli työaikaa ei voitu tasoittaa edellä sanottuun tuntimäärään, hyvitettiin ylimenevä aika vastaavana vapaa-aikana jonakin myöhempänä ajankohtana, kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden pituisen ajanjakson kuluessa. Ellei tehtävistä muuta johtunut, työt oli järjestettävä siten, että edellä mainituilla virkamiehillä oli pääsääntöisesti viikonloppuisin vapautus työstä.
Työaikalain alaisten virkamiesten työajasta tehtyä virkaehtosopimusta sovellettiin virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden 1 §:n mukaisesti niihin työaikalain alaisiin virkamiehiin, jotka oli luetteloitu työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin annetun asetuksen 2 ja 3 §:ssä. Mainitun asetuksen 2 §:n 10 kohdan mukaan merenkulkulaitoksessa työaikalakia sovellettiin seuraaviin merenkulkulaitoksen virkamiehiin: majakkateknikko, yliasentaja, radio- ja majakkateknikko, majakkamestari, radiomajakkamestari, asemapäivystäjä, varastomestari, sähköasentaja ja asentaja.
Työaikalakia voitiin soveltaa ainoastaan niihin valtion virkamiehiin, jotka oli mainittu virkanimikkeeltään mainitussa asetuksessa. Kun nyt kyseessä olevia virkanimikkeitä ei sisältynyt mainittuun asetukseen ja koska merenkulkulaitoksen väylämestareiden ja väylänhoitajien työajoista ja työaikakustannuksista oli sovittu erikseen heitä koskevalla 14.2.1985 tehdyllä virkaehtosopimuksella, ei työaikalain alaisten virkamiesten työaikasopimuksen eikä sen 18 §:n määräyksiä voitu soveltaa merenkulkulaitoksen väylämestareihin ja väylänhoitajiin siten kuin kanteessa oli vaadittu.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Rannikon väylänhoitohenkilöstön virkanimikkeet oli pääosin muodostettu sellaisista virkanimikkeistä, jotka työaika-asetuksen 2 §:n 11 kohdan mukaan olivat työaikalain alaisia virkamiehiä. Samoin väylänhoitaja teki aivan samoja tehtäviä kuin asentaja, joka kuului työaikalain alaisten virkamiesten piiriin. Väylänhoitohenkilöstö kuului työaikalain alaisuuteen ja oli oikeutettu työajan lyhentämiseen sekä ylityökorvauksiin. Virkanimikkeen muutos ei voinut johtaa siihen, että virkamies jäisi työaikalain ulkopuolelle. Työaikamääräykset oli tarkoitettu suojelemaan työntekijää ja virkamiestä. Pohdittaessa esimerkiksi ylityökorvausoikeutta tuli lähteä tästä työntekijän suojelemisperiaatteesta ja tulkita määräyksiä henkilöstön kannalta myönteisesti. Ei voinut olla mahdollista, että työnantaja voisi jättää virkamiehen työaikalain ja ylityökorvausmääräysten ulkopuolelle hallinnollisten muotoseikkojen perusteella. Kysymys oli varsin isosta yksilön perusoikeudesta työelämässä.
Väite, että henkilöstö olisi eräin paikoin ollut tietoinen siitä, ettei työaika ja ylityökorvaukset määräytyneet työaikalain ja työaikasopimuksen perusteella, vaan erillisen matalaväylähenkilöstöä koskevan virkaehtosopimuksen perusteella, oli väärä. Virkamiehille oli korvattu muun muassa sunnuntaityökorvauksia, yörahaa ja saaristolisää, joista ei ollut määräyksiä virkaehtosopimuksessa. Ylityökorvauskysymys oli ollut varsin pitkään riidanalainen.
TYÖNEUVOSTON LAUSUNTO
Työtuomioistuin on pyytänyt työneuvoston lausunnon siitä, onko kanteessa tarkoitettuihin väylämestareihin ja väylänhoitajiin sovellettava työaikalakia.
Työneuvosto on 7.5.1992 antanut näin kuuluvan ratkaisun:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan merenkulkulaitoksen väylänhoitotyöhön rannikolla kuuluu merenkulun turvalaitteiden, lähinnä kiinteiden väylämerkkien, linjataulujen ja kelluvien poijujen, huolto. Työ painottuu päivittäiseen huoltoon ja korjaustyöhön. Vaativat korjaukset ja asennukset teetetään pääosin muulla henkilökunnalla. Työtä suorittavat nyt jutussa kysymyksessä olevat väylämestarit ja väylänhoitajat. Kyseisiä virkoja on perustettu aluksi virkajärjestelyillä vuodesta 1985 lähtien lakkauttamalla radiomajakkamestarin ja radiomajakkavartijan virkoja. Viranhaltijoista siirrettiin väylänhoitotehtäviin radiomajakoiden automatisoinnin johdosta. Tätä ennen väylänhoito kuului rannikolla luotseille ja luotsien apumiehille, jotka näin vapautuivat kyseisten tehtävien hoidosta.
Työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin annetun asetuksen (472/68) mukaan työaikalain säännöksiä on asetuksessa mainituin poikkeuksin sovellettava asetuksen 2 §:ssä lueteltuihin virkamiehiin. Asetuksen 2 §:n 11 kohdan mukaan työaikalakia on sovellettava merenkulkulaitoksessa majakkateknikoihin, yliasentajiin, radio- ja majakkateknikoihin, majakkamestareihin, radiomajakkamestareihin, asemapäivystäjiin, varastomestareihin, sähköasentajiin ja asentajiin. Luettelossa ei ole mainittu väylämestaria tai väylänhoitajaa. Kyseisten virkojen perustamisen jälkeen asetusta on muutettu vuosina 1986 ja 1987, mutta mainittuja virkoja ei ole lisätty luetteloon. Sen sijaan sisävesiluotsien, väylämestarien ja väylänhoitajien työajasta ja palkkausjärjestelyistä on sovittu erikseen virkaehtosopimuksella 14.2.1985.
Asetuksen 6 §:n mukaan on virkamieheen, jota ei ole luettelossa mainittu, mutta joka on työn laadun puolesta rinnastettavissa luettelossa mainittuun virkamieheen, sovellettava työaikalakia. Nyt kysymyksessä olevat väylänhoitotehtävät ovat ennen virkajärjestelyjä kuuluneet luotseille ja luotsien apumiehille, joita ei ole mainittu asetuksen 2 §:n 11 kohdan luettelossa. Virkajärjestelyin lakkautetuista viroista radiomajakkamestarin virka mainitaan, mutta radiomajakkavartijan virkaa ei mainita luettelossa. Väylänhoitotyö ei kuitenkaan ole työn laadun puolesta rinnastettavissa radiomajakoilla suoritettuun työhön. Asetuksen luettelossa mainitut virkamiehet ovat muutoin lähinnä merenkulkuhallituksen entisen työpajan virkamiehiä.
Merenkulkulaitoksen väylämestareita ja väylänhoitajia ei ole mainittu työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin annetun asetuksen 2 §:n 11 kohdassa, eivätkä kysymyksessä olevat Saaristomeren merenkulkupiirin väylämestarit ja väylänhoitajat työn laadun puolesta ole rinnastettavissa sanotussa kohdassa mainittuihin virkamiehiin. Tämän vuoksi työneuvosto edellä mainitun asetuksen 2 §:n 11 kohdan, 6 §:n ja 8 §:n nojalla katsoo, että sanottuihin virkamiehiin ei ole sovellettava työaikalakia.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANTAJAN SELITYS
Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY on työneuvoston ratkaisun johdosta lausunut, että työneuvosto oli ottanut kantaa työaikalain soveltamiseen, mutta ei virkaehtosopimusmääräyksen tulkintaan, johon työtuomioistuimen puolestaan tuli ottaa kantaa. Työneuvosto ei ollut pohtinut väylänhoitajien ja väylämestareiden tehtävien luonnetta verrattuna työaikaluettelossa olevien virkamiesten tehtäviin. Sitä virkaehtosopimusta, joka koski sisävesiluotseja ei tullut soveltaa. Käytännössä eräälle väylämestarille oli maksettu saaristolisää. Kyseiseen väylänhoitajaan oli lisäksi sovellettu työajan lyhennysmääräyksiä ja häntä oli kohdeltu ikään kuin hän olisi ollut työaikalain alainen. Jokaisen viikon perjantaina työaika oli ollut 6,5 tuntia eli yleisen virkaehtosopimuksen työaikamääräysten lyhentämisperiaatetta oli häneen sovellettu. Se oli ollut yksi esimerkki ja samantyyppinen käytäntö vallitsi myös laajemmin.
VASTAAJAN SELITYS
Valtiovarainministeriö on vielä todennut työneuvoston katsoneen, että väylämestarit ja väylänhoitajat eivät olleet työaikalain alaisia. Kanne oli lähtenyt siitä, että työaikalain alaisten virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 18 §:ää tuli soveltaa sanottuun henkilöstöön. Vaatimukset tuli työneuvoston lausunnon mukaisesti perusteettomina hylätä. Sellaista käytäntöä, mitä kantajapuoli oli erään väylämestarin osalta esittänyt, ei ollut laajemmin olemassa.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY on kanteessaan vaatinut vahvistettavaksi, että viisipäiväistä työviikkoa tekeviin väylämestareihin ja väylänhoitajiin sovelletaan työaikalain alaisten virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 18 §:n määräyksiä ja että viikko/viikko-työaikaa noudattaviin väylämestareihin ja väylänhoitajiin sovelletaan kyseisiä määräyksiä niihin työpäiviin, jolloin heidät on komennettu vapaavuorolta työhön.
Työtuomioistuin on pyytänyt työneuvostolta lausunnon siitä, onko kanteessa tarkoitettuihin väylämestareihin ja väylänhoitajiin sovellettava työaikalakia.
Lausunnossaan työneuvosto on todennut, että merenkulkulaitoksen väylämestareita ja väylänhoitajia ei ollut mainittu työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin annetun asetuksen 2 §:n 11 kohdassa, eivätkä kysymyksessä olevat Saaristomeren merenkulkupiirin väylämestarit ja väylänhoitajat työn laadun puolesta olleet rinnastettavissa sanotussa kohdassa mainittuihin virkamiehiin. Tämän vuoksi työneuvosto on mainitun asetuksen 2 §:n 11 kohdan, 6 §:n ja 8 §:n nojalla katsonut, että sanottuihin virkamiehiin ei ollut sovellettava työaikalakia.
Sisävesiluotsien, väylämestarien ja väylänhoitajien palkkauksesta ja työajoista on sovittu 14.2.1985 tehdyllä virkaehtosopimuksella. Työaikalain alaisten valtion virkamiesten työaikasopimuksen soveltamisohjeiden 1 §:n mukaan työaikasopimusta ja soveltamisohjeita sovelletaan niihin työaikalain alaisiin virkamiehiin, jotka on lueteltu työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin annetun asetuksen 2 ja 3 §:ssä. Saaristomeren merenkulkupiirin väylämestarit ja väylänhoitajat eivät ole työneuvoston ratkaisun mukaan sellaisia virkamiehiä, joihin sovelletaan työaikalakia. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että väylämestareiden ja väylänhoitajien virkasuhteissa olisi sovellettava työaikasopimuksen ylityökorvauksia koskevia määräyksiä, silloinkaan kun heidän työaikansa on järjestetty kanteessa tarkoitetulla tavalla.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Jutun laatuun nähden saa valtiovarainministeriö vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Ekuri, Nouro, Leivo ja LehtoKannisto jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.