Labor court dismisses union claim that cleaning duties disqualify a facility assistant from their specific pay grade.

Kahdella terveysasemalla suurimman osan työajastaan siivoustyötä tehneen laitosapulaisen työtehtävät eivät olleet työehtosopimuksen palkkaluokitteluliitteen tarkoittamalla tavalla selvästi poikenneet laitosapulaisen nimikkeen mukaisista tehtävistä, joten hänen palkkauksensa tuli määritellä palkkaluokitteluliitteen laitosapulaisia koskevan kohdan mukaan.

Kantaja Kunta-alan unioni r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntainliitto

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muun ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y:n, nyttemmin Kuntaalan unionin välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

41 § PALKKAUS

Peruspalkka

1. Työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen liitteinä PL ja PL A olevien palkkaluokittelujen mukaan määräytyvä, kunnallisia viranhaltijoita koskevista kulloinkin voimassa olevista Y-palkkataulukoista ilmenevä peruspalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelussa soveltamisohjeineen 1.5.1991 lukien on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I LUKU Yleiset määräykset

1 § Virka-/tehtävänimike ja tehtävät palkkausperusteena

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkka määräytyy tässä liitteessä mainitun nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan.

2 mom. Mikäli viranhaltijan/työntekijän nimikettä ei ole mainittu tässä liitteessä, tai viranhaltijan/työntekijän tehtävät poikkeavat selvästi nimikkeen tai palkkaryhmän kohdalla olevasta tehtävänkuvauksesta taikka nimikkeen mukaisista tehtävistä, hänen palkkansa määrätään sen nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PERUSPALVELUTEHTÄVÄT

7 30 02 01 8 Terveys- ja sosiaalitoimi Y 19 - 21 pl

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sairaala-apulainen, osastoapulainen, laitosapulainen, hoitoapulainen yms.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ruokahuolto ja talousala

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 30 24 01 8 Y 15 - 21 pl

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Siivooja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunta-alan unioni on lausunut, että Sari Leskinen oli työskennellyt Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuksessa laitosapulaisen nimikkeellä ja laitosapulaisen tehtävissä. Leskinen oli tehnyt eripituisia sijaisuuksia kuntainliiton palveluksessa noin kaksi vuotta. Keväällä 1991 oli syntynyt erimielisyyttä siitä, minkä työehtosopimuksen palkkahinnoittelukohdan mukaan Leskisen palkkaus tuli määritellä. Erimielisyyden aiheuttanut Leskisen työsuhde oli ollut voimassa 3.6. - 31.8.1991.

Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, vanhainkodeissa ja vastaavissa sosiaali- ja terveystoimen laitoksissa ja yksiköissä laitosapulaisten tehtäviin kuului siivoustehtäviä ja muita sellaisia potilas- tai asiakashuoltoon liittyviä tehtäviä, jotka eivät edellyttäneet esimerkiksi terveydenhuoltoalan ammatillista erityiskoulutusta. Laitosapulaisen toimenkuvaan kuului sekä niin sanottuja hoidollisia että siivous- ja muita laitoshuoltoon liittyviä tehtäviä, joiden suhteellinen osuus yksittäisillä työntekijöillä vaihteli.

Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntainliitto oli suorittanut laitosapulaisena toimineelle Leskiselle palkkaa palkkahinnoitteluliitteen siivoojia koskevan hinnoittelukohdan perusteella. Hänen palkkauksensa oli ollut 1.1.1991 lukien Y 17 palkkaluokan mukainen. Työnantaja oli perustellut menettelyään sillä, että Leskisen palkkaus tuli määritellä siivoojan hinnoittelukohdan mukaan, koska suurin osa Leskisen päivittäisestä työstä muodostui siivoustehtävistä.

Siilinjärven kunnantyöntekijät KTV r.y:n mielestä Leskisen työ vastasi täysin tyypillistä laitosapulaisen toimenkuvausta. Leskisen työhön kuului varsinaisen siivoustyön lisäksi muun muassa potilaiden opastusta ja kuljetusta osastoille, liinavaatevaraston hoitoa, välinehuoltoa sekä vuodeosastojen laitosapulaisten sijaisuuksien hoitamista. Laitosapulaisten työtehtäviin yleensä kuului siivoustyötä siinä määrin, että siivoustyöt muodostivat usein suuren osan itse työkokonaisuudesta. Koska Leskinen oli otettu kuntainliiton palvelukseen laitosapulaisen nimikkeellä ja koska hänen tehtävänkuvauksensa ei poikennut selvästi laitosapulaisen toimenkuvasta, tuli hänen palkkauksensa määritellä palkkahinnoitteluliitteen laitosapulaisia koskevan kohdan 7 30 02 01 8 mukaan.

Erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti 26.6.1991 ja keskusneuvottelussa 23.8.1991 pääsemättä yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntainliiton olevan velvollinen määrittelemään kuntainliiton palveluksessa olevan laitosapulaisen Sari Leskisen palkkauksen 1.5.1991 lukien kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkahinnoittelua koskevan työehtosopimuksen peruspalvelutehtäviä tarkoittavan hinnoittelukohdan 7 30 02 01 8 mukaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että Leskinen oli työskennellyt 3.6. - 31.8.1991 Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntainliiton palveluksessa työsuhteessa nimikkeenään laitosapulainen. Leskinen oli toiminut kuntainliitossa sijaisena avoterveydenhoidon piirissä avohoitotilojen ja lääkärin vastaanottotilojen siivoustehtävissä. Leskisen palkkaus oli 1.1.1991 lukien ollut Y 17 palkkaluokan mukainen.

Leskisen koulutuksella ei ollut merkitystä, koska laitosapulaiselta ja siivoojalta ei palkkaluokittelussa edellytetty ammattikoulutusta. Kumpaankaan palkkaluokittelussa mainittuun nimikkeeseen ei myöskään liittynyt tehtävänkuvausta eivätkä kumpikaan nimike sisältyneet mihinkään palkkaryhmään. Tarkasteltavaksi jäi siten, olivatko Leskisen tehtävät poikenneet selvästi laitosapulaisen nimikkeen mukaisista tehtävistä vai ei.

Vuosien 1988 - 1990 kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.6.1988 lukien muutetun liitteen 1 II luvun 2 08 kohdan (Tutkimustekninen ja avustava henkilökunta) muun ohessa sairaala-apulaista ja laitosapulaista koskevan kohdan viimeisen kappaleen mukaan siinä tapauksessa, että työntekijä toimi lähinnä siivoojan tehtävissä, noudatetaan kohdissa 7 29 00 05 8 ja 7 29 00 06 8 olevia määräyksiä. Viimeksi mainituissa kohdissa oli siivoojia koskevat palkkaluokittelumääräykset. Sanotun, muun ohessa laitosapulaista koskeneen kohdan viimeisessä kappaleessa tarkoitettiin palkkaluokittelun soveltamisohjeiden mukaan sellaista viranhaltijaa, jonka tehtävistä vähintään puolet oli siivoojan tehtäviä. Tämä soveltamisohje koski myös kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Näistä soveltamisohjeista oli neuvoteltu pääsopijajärjestöjen eli muun ohessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen osallisten edustajien kanssa ja ohjeista oli saavutettu yksimielisyys.

Mainittu viittausmääräys otettiin aikanaan palkkaluokitteluun työntekijäjärjestöjen vaatimuksesta. Määräyksen tarkoituksena oli ollut varmistaa se, jo palkkaluokittelun I luvussa olevien yleismääräystenkin perusteella noudatettava periaate, että esimerkiksi laitosapulaiselle maksettiin siivoojia koskeva korkeampi palkkaus silloin, kun lähinnä siivoojan tehtäviä tekevän laitosapulaisen siivoustehtävät oli määritelty uudelleen osapuolten suositteleman siivousmitoitusjärjestelmän mukaisesti. Laitosapulaisen palkkaus oli puheena olevan palkkaluokittelun mukaan lähtökohtaisesti Y 13 - 14 palkkaluokkien mukainen ja siivoojan Y 13 - 15 palkkaluokkien mukainen. Jos siivoojan työ kuitenkin oli sanotuin tavoin mitoitettu, siivoojan palkkaus määräytyi yhtä palkkaluokkaa korkeampana eli Y 14 - 16 palkkaluokkien mukaan.

Kunnallisten viranhaltijoiden 1.10.1989 lukien voimaantulleessa palkkaluokittelussa peruspalvelutehtäviä koskevien viranhaltijain ja työntekijäin nimikkeet olivat koottuina saman yleisotsakkeen "Peruspalvelutehtävät" alle ja saman palkkaluokka-asteikon Y 15 - 21 pl piiriin. Tämän yleisotsakkeen alla oli mainittu muun ohessa laitosapulaisen ja siivoojan nimikkeet. Laitosapulaisen ja siivoojan palkkaus määräytyi siten saman palkkaluokka-asteikon mukaan. Kun vielä siivoojia koskenut siivousmitoitusjärjestelmään liittynyt korkeampaa palkkausta koskeva määräys oli jätetty palkkaluokittelusta pois, ei ollut mitään aihetta säilyttää edellä mainittua varmentavaa määräystä siivoojaa koskevan palkkaluokittelukohdan soveltamisessa eräissä tapauksissa myös muun ohessa laitosapulaiseen.

Palkkaluokittelua oli muutettu seuraavan kerran 1.10.1990 lukien kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen liitteellä PL A, jonka mukaan laitosapulaisen palkka määräytyi Y 17 - 21 palkkaluokkien mukaisesti (palkkaluokittelukohta 7 30 02 01 8) ja siivoojan palkka Y 15 - 21 palkkaluokkien mukaisesti (palkkaluokittelukohta 7 30 24 01 8). Siivoojan palkkaus kuitenkin määräytyi Y 17 - 21 palkkaluokkien mukaan, milloin siivoojan tehtävät määriteltiin uudelleen osapuolten suositteleman siivousmitoitusjärjestelmän mukaisesti. Kun laitosapulaisen palkkaus näin ollen oli joka tapauksessa siivoojiin sovellettavan ylemmän palkkaluokka-asteikon mukainen, ei viranhaltija- ja työntekijäjärjestöillä edelleenkään ollut tarvetta edellä mainitunlainen, muun ohessa laitosapulaisia koskeva viittausmääräys ottamalla varmistaa lähinnä siivoojan tehtävissä toimivan laitosapulaisen mahdollisuutta saada samojen palkkaluokkien mukaista palkkaa kuin siivoojat enimmillään saattoivat saada.

Sama koski nyt esillä olevassa tapauksessa sovellettavaa 1.5.1991 voimaan tullutta palkkaluokittelua, minkä mukaan laitosapulaisen palkkaus määräytyi Y 19 - 21 palkkaluokkien mukaisesti (palkkaluokittelukohta 7 30 02 01 8). Siivoojan palkkaus määräytyi vastaavasti Y 15 - 21 palkkaluokkien tai, siivoojan työskennellessä siivousmitoitusjärjestelmän mukaisesti, Y 19 - 21 palkkaluokkien mukaan (palkkaluokittelukohta 7 30 24 01 8).

Laitosapulaista koskevassa palkkaluokittelukohdassa 30.9.1989 asti ollut, lähinnä siivoojan tehtäviä tekeviä laitosapulaisia koskenut viittausmääräys siivoojaa koskevan palkkaluokittelukohdan soveltamisesta tarkoitti edellä sanotun perusteella sellaisia laitosapulaisia, joiden tehtävistä vähintään puolet eli 50 prosenttia oli siivoojan tehtäviä. Tällaisten laitosapulaisten tehtäviä pidettiin siivoojan nimikkeen mukaisina. Tätä tulkintaa tuki myös soveltamiskäytäntö, mikä ilmeni muun ohessa 28.9.1989, 4.12.1989 ja 15.2.1990 käydyn keskusneuvottelun pöytäkirjasta. Siitä kävi ilmi, että lähinnä siivoustyötä tekevien sairaala-apulaisten, joiden siivoustyö oli mitoitettu, palkkaus määräytyi siivoojaa koskevan palkkaluokittelukohdan mukaan.

Voimassa olevan palkkaluokittelun I luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työntekijän palkka määrättiin sen nimikkeen mukaan, johon hänet voitiin rinnastaa, jos hänen tehtävänsä poikkesivat selvästi hänen nimikkeensä mukaisista tehtävistä. Laitosapulaisen tehtävien tuli siten selvästi poiketa laitosapulaisen tehtävistä, jotta hänen palkkauksensa määräytyisi esimerkiksi siivoojaa koskevan nimikkeen mukaan.

Kun palkkaluokittelun I luvun 1 §:n 2 momentissa edellytettiin, että esimerkiksi laitosapulaisen tehtävien tuli selvästi poiketa laitosapulaisen nimikkeen mukaisista tehtävistä, jotta laitosapulaiseen voitaisiin soveltaa esimerkiksi siivoojan nimikkeen mukaista palkkausta, oli myös edellä selostetun vanhan sopimuskäytännön kanssa yhdenmukaista, että ainakin siinä tapauksessa, että laitosapulaisen tehtävistä yli puolet oli siivoojan tehtäviä, hänen palkkauksensa määräytyi siivoojan nimikkeen mukaan.

Leskisen tehtävät olivat 3.6. - 31.8.1991 kestäneessä työsuhteessa lähes yksinomaan, yli 90 prosenttisesti, siivoojan tehtäviä kuntainliiton Siilinjärven, Maaningan ja Vuorelan terveysasemilla.

Leskisen sijoituspaikkana olivat 3.6. - 25.8.1991 olleet kuntainliiton Siilinjärven, Maaningan ja Vuorelan terveysasemien avohoitotilat. Tästä ajasta eli noin 63 työpäivästä hän oli työskennellyt 15 työpäivää Vuorelan terveysasemalla ja koko muun ajan Siilinjärven terveysaseman avohoitotiloissa. Vuorelassa eli 15 työpäivän ajan Leskisen tehtäviin oli avohoitotilojen siivouksen lisäksi kulunut kahden lääkärin ja yhden hammaslääkärin vastaanottotoiminnasta aiheutuva välinehuoltotyö, mihin oli kulunut työajasta vain 20 prosenttia. Siilinjärven terveysasemalla Leskisen työt olivat olleet yksinomaan avohoitotilojen siivoustyötä. Vain ajan 26. - 31.8.1991 eli noin 6 työpäivää Leskinen oli työskennellyt vuodeosastolla, missä hän oli vuodeosaston siivouksen lisäksi osallistunut potilaiden suihkutukseen ja ruoanjakelutyöhön. Muun kuin siivoustyön osuus oli tällöinkin ollut vain noin 30 prosenttia.

Senkin lyhyen ajan, jona Leskisen muut kuin siivoustyöt olivat olleet enimmillään, hän oli tehnyt työajasta 70 prosenttia siivoustyötä. Vuorelassa eli 15 työpäivän ajan hänen työstään 80 prosenttia oli ollut siivoustyötä. Pääosa puheena olevasta noin 63 työpäivän pituisesta ajasta 3.6. - 31.8.1991 eli noin 42 työpäivän aikana hän oli tehnyt yksinomaan siivoustyötä, jolloin siivoustyön osuus oli siis 100 prosenttia.

Koko puheena olevaan määräaikaan 3.6. - 31.8.1991 sisältyvistä noin 63 työpäivästä vain noin 5 työpäivää oli kulunut muuhun kuin siivoukseen. Siivoukseen oli vastaavasti kulunut noin 58 työpäivää. Siivoustyön osuus Leskisen töistä oli siten ollut mainittuna aikana noin 92 prosenttia.

Koska Leskisen tehtävistä valtaosa oli ollut siivoustehtäviä, hänen tehtävänsä olivat olleet selvästi laitosapulaisen nimikkeen mukaisista tehtävistä poikkeavia. Työntekijäpuolenkin mukaan laitosapulaisen toimenkuvaan kuului sekä niin sanottuja hoidollisia että siivous- ja muita laitoshuoltoon liittyviä tehtäviä. Leskisen tehtävät eivät siten olleet vastanneet tyypillisiä laitosapulaisen tehtäviä. Vaikka laitosapulaisen nimikkeen mukaisiin tehtäviin kuuluikin yleensä myös siivoustehtäviä, eivät ne kuitenkaan olleet muodostaneet suurinta osaa hänen tehtävistään.

Kun Leskisen tehtävät olivat enimmäkseen, tässä tapauksessa valtaosaltaan, siivoojan nimikkeen mukaisia tehtäviä, hänen palkkauksensa määräytyi ajalta 3.6. 31.8.1991 palkkaluokittelun I luvun 1 §:n 2 momentin perusteella siivoojan nimikkeen mukaan eli palkkaluokkien Y 15 - 21 mukaisesti.

Kunta-alan unionin tulkinta, jonka mukaan Leskisen pääosin siivousta käsittävät tehtävät eivät poikenneet selvästi palkkaluokittelussa mainitun laitosapulaisen nimikkeen mukaisista tehtävistä, ei ollut työehtosopimuksen mukainen. Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntainliitto ei edellä sanotun perusteella ollut velvollinen määrittämään kuntainliiton palveluksessa olleen laitosapulaisen Leskisen palkkausta kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelun 1.5.1991 lukien II luvun palkkaluokittelukohdan 7 30 02 01 8 (Terveys- ja sosiaalitoimi) mukaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunta-alan unioni on vielä lausunut, että erimielisyys koski sitä, poikkesivatko Leskisen tehtävät selvästi laitosapulaisen nimikkeen mukaisista tehtävistä. Leskisen tehtävänkuvaus ei poikennut selvästi laitosapulaisen toimenkuvasta. Voimassa olevaan työehtosopimuksen palkkahinnoitteluun ei ollut hyväksytty periaatetta siivoojan hinnoittelun soveltamisesta laitosapulaiseen, jonka työstä vähintään puolet oli siivoustyötä.

Laitosapulaisen tehtävänkuvausta ei voitu määritellä siten, että laitosapulaisen tehtävät muodostuisivat jossakin tietyssä suhteessa siivoustehtävistä ja toisaalta muista hoidollisista tai vastaavista tehtävistä. Laitosapulaisten tehtävänkuvaus voitiin määritellä ainoastaan siten, että tehtäviin kuului yleensä sekä siivoustehtäviä että muita huolto- ja hoitotehtäviä. Sen sijaan missään ei ollut rajattu tai määritelty laitosapulaisen toimenkuvausta siten, että laitosapulaisen tehtäviin voisi kuulua enintään 50 prosenttia siivoustehtäviä. Myöskään käytäntö ei ollut vakiintunut sellaiseksi, että laitosapulaisen tehtävät olisi määritelty mainitulla tavalla. Ei ollut perusteltua väittää, että tyypillisin laitosapulaisen toimenkuvaus olisi sellainen, jossa siivoustehtäviä oli enintään noin puolet tehtäväkokonaisuudesta.

Sopimuskohdan 2 08 ottaminen 1.6.1988 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen ei ollut tarkoittanut jonkin aikaisemman hyväksytyn tulkinnan tai sovelletun käytännön kirjaamista sopimustekstiin. Laitosapulaisen tehtäviin kuntaalalla oli aina kuulunut siivousta ja siitä riippumatta, oliko siivoustehtäviä ollut 10 - 99 prosenttia, oli ennen 1.6.1988 voimaan tulleita sopimuksia palkkahinnoittelua sovellettu niin, että laitosapulaisen palkkaus oli määräytynyt yksinomaan nimikkeen mukaan.

Ei ollut tarkoitettu, että 1.6.1988 ja 1.10.1989 välisenä aikana voimassa ollutta mainittua palkkamääräystä olisi tarkoitettu noudatettavaksi 1.10.1989 tai sen jälkeen hyväksytyissä työehtosopimuksissa. Tätä sopimuskohtaa ei ollut sisällytetty nimenomaisesti 1.10.1989 jälkeen voimaan tulleisiin työehtosopimuksiin eikä sitä ollut tarkoitettu sisällyttää myöskään piilevänä määräyksenä työehtosopimukseen.

Vastineessa viitattu keskusneuvottelupöytäkirja oli koskenut 1.12.1988 voimassaolleen työehtosopimuksen tulkintaa eikä siitä työehtosopimusten muuttumisen ja palkkahinnoittelurakenteen uudistumisen jälkeen voitu tehdä johtopäätöksiä uusien työehtosopimusten sisällön osalta.

Koska työehtosopimuksen palkkahinnoittelun rakennetta oli muutettu 1.10.1989 lukien eikä laitosapulaisen ja siivoojan palkkahinnoittelun rinnastamista koskevaa erityistä määräystä ollut kyseessä olevan ajankohdan jälkeen otettu työehtosopimukseen, ei 1.6.1988 ja 1.10.1989 välisenä aikana voimassa ollutta määräystä voitu automaattisesti katsoa sisältyväksi 1.5.1991 voimaan tulleeseen työehtosopimuksen palkkahinnoitteluun. Kysymyksessä ei ollut mikään yleinen tai vakiintunut työehtosopimuksen soveltamiskäytäntö, vaan nimenomaiseen, tiettynä ajankohtana voimassa olleeseen sopimusmääräykseen perustunut sääntö.

Ei ollut perusteltua väittää, että laitosapulaisen tehtävät olisivat tyypillisimmillään olleet sellaiset, että tehtäviin kuuluisi enintään puolet siivoustyötä ja puolet muuta hoito- tai huoltotyötä. Oli aivan tavanomaista, että laitosapulaisen tehtäväkokonaisuudessa muut kuin siivoustehtävät voivat muodostaa varsin vähäisenkin osuuden.

Työnantajan erittelyn perusteella voitiin havaita, että Leskisen työt olivat vaihdelleet riippuen työpisteestä. Tulkinta, jonka mukaan siivoojan hinnoittelua sovellettiin, jos laitosapulaisen työtehtävistä yli 50 prosenttia oli siivoustyötä, oli virheellinen. Leskisen kohdalla ei työsuhteen alussa ollut sovittu siitä, mikä oli toisaalta siivoustehtävien ja toisaalta muiden kuin siivoustehtävien osuus hänen tehtäväkokonaisuudessaan. Työnantaja ei voinut soveltaa laitosapulaisen nimikkeellä työskentelevään työntekijään välillä laitosapulaisen nimikettä silloin, kun työtehtävistä suurimman osan muodostivat muut kuin varsinaiset siivoustehtävät, ja siivoojan palkkahinnoittelua taas sellaisina ajankohtina, jolloin siivoustehtävät muodostivat suurimman osuuden kulloisestakin tehtäväkokonaisuudesta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Kunta-alan unioni 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVA

Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntainliitto on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sari Leskinen on 3.6. - 31.8.1991 työskennellyt Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntainliiton palveluksessa Siilinjärven ja Vuorelan terveysasemilla laitosapulaisena ja hänen palkkauksensa on ollut Y 17 palkkaluokan mukainen. Kuntainliitto ei ole suostunut suorittamaan hänelle palkkausta työehtosopimuksen palkkaluokitteluliitteen laitosapulaisia koskevan kohdan perusteella palkkaluokan Y 19 mukaisesti, kuten työntekijäpuoli on vaatinut.

Leskinen on 3.6. - 25.8.1991 työskennellyt terveysasemien avohoitotiloissa. Hän on työskennellyt siitä ajasta 48 työpäivää Siilinjärven terveysasemalla ja hänen työnsä on käsittänyt yksinomaan siivoustyötä. Vuorelan terveysasemalla siivoustyön osuus on ollut noin 80 prosenttia työajasta. Lisäksi Leskinen on 26. - 31.8.1991 työskennellyt vuodeosastolla ja tehnyt siivoustyötä noin 70 prosenttia työajastaan.

Työehtosopimuksen palkkaluokitteluliitteen yleisiä määräyksiä koskevan I luvun tehtävänimikettä ja tehtäviä palkkausperusteena koskevan 1 §:n 1 momentin mukaan työntekijän palkka määräytyy liitteessä mainitun nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan. Saman määräyksen 2 momentin mukaan, mikäli työntekijän tehtävät poikkeavat selvästi nimikkeen tai palkkaryhmän kohdalla olevasta tehtävänkuvauksesta taikka nimikkeen mukaisista tehtävistä, hänen palkkansa määrätään sen nimikkeen tai palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa.

Työehtosopimuksen palkkaluokitteluliitteen mukaan terveys- ja sosiaalitoimen peruspalvelutehtävissä työskentelevän laitosapulaisen palkkauksen tulee olla vähintään Y 19 palkkaluokan mukainen sekä ruokahuolto- ja talousalan peruspalvelutehtävissä työskentelevän siivoojan palkkauksen palkka-asteikon Y 15 - 21 mukainen. Palkkaluokitteluliitteessä ei laitosapulaisen eikä siivoojan nimikkeisiin tai palkkaryhmiin sisälly tehtävänkuvausta eivätkä ne edellytä ammattikoulutusta.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, poikkesivatko Leskisen tehtävät selvästi laitosapulaisen nimikkeen mukaisista tehtävistä.

Työnantajapuolen mielestä laitosapulaisen nimikkeen mukaisiin tehtäviin kuuluu myös siivoustyötä, mutta enintään alle puolet tehtävien koko määrästä. Siinä tapauksessa, että laitosapulaisen tehtävistä yli puolet on siivoojan tehtäviä, hänen palkkauksensa määräytyy siivoojan nimikkeen mukaan. Käsitys perustuu 1.6.1988 - 30.9.1989 voimassa olleen työehtosopimuksen palkkaluokitteluliitteen määräykseen, jonka mukaan, mikäli laitosapulainen toimii lähinnä siivoojan tehtävissä, noudatetaan siivoojaa koskevia määräyksiä. Silloisen palkkaluokitteluliitteen soveltamisohjeiden mukaan tällaisella laitosapulaisella tarkoitettiin työntekijää, jonka tehtävistä vähintään puolet oli siivoustehtäviä.

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan viimeksi mainitun määräyksen tarkoituksena on ollut varmistaa, että siivoustyötä tekevälle laitosapulaiselle maksettiin siivoojia koskeva korkeampi palkkaus silloin, kun siivoustyö oli osapuolten suosituksen mukaisesti määritelty siivousmitoitusjärjestelmän mukaisesti uudelleen. Palkkaluokittelusta määräys on 1.10.1989 lukien tarpeettomana poistettu sen vuoksi, että laitosapulaisen palkka on noussut siivoojien palkan tasolle. Kun voimassa oleva palkkaluokitteluliite ei sisällä mainitunkaltaista määräystä eikä muuta ole näytetty sovitun, työtuomioistuin katsoo, ettei edellä esitetty tulkintasääntö ole enää voimassa.

Selvityksen mukaan Helsingin kaupungin terveysviraston palveluksessa olevien laitosapulaisten tehtävät sisältävät yli 90 prosenttisesti siivoustyötä. Heidän palkkauksensa määräytyy laitosapulaisen palkkaryhmän mukaan. Ottaen huomioon laitosapulaisen tehtävistä muutoinkin esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoo, etteivät Leskisen työtehtävät ole palkkaluokitteluliitteen I luvun 1 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla poikenneet laitosapulaisen nimikkeen mukaisista tehtävistä. Näin ollen Leskisen palkkaus tulee määritellä työehtosopimuksen palkkaluokitteluliitteen laitosapulaisia koskevan kohdan mukaan 3.6. ja 31.8.1991 väliseltä ajalta. Kunta-alan unioni ei ole esittänyt perusteita tuota pitempää ajankohtaa koskevalle vahvistusvaatimukselleen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntainliitto on velvollinen määrittelemään Sari Leskisen palkkauksen 3.6. - 31.8.1991 työehtosopimuksen palkkaluokitteluliitteen laitosapulaisia koskevan 7 30 02 01 8 kohdan mukaan.

Kanne hylätään enemmälti.

Kunnallinen työmarkkinalaitos velvoitetaan korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla 16 prosentin korkoi-neen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Kitunen, Virtanen, Nouro, Pohja ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.