Union fined for strike over job cuts; union failed to monitor employer's compliance with collective agreement.

Yhteistoimintaneuvotteluesityksen mukaan pankin toiminnan tappiollisuudesta aiheutuvia henkilöstösupistuksia ei voitu toteuttaa ilman irtisanomisia. Tyytymättöminä annettuun neuvotteluesitykseen ja siinä ilmoitettuun henkilökunnan vähentämismäärään toimihenkilöt olivat olleet lakossa osan päivää. Toimihenkilöyhdistys vastasi edustajiensa osallistumisesta työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja yhteistoiminnan toteuttamista koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun.

Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU: YHTEISTOIMINTA

2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6, 6a tai 6b §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa ja tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

2. Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

3. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

4. Osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetusta asiasta on työnantajan tai henkilöstön edustajan niin vaatiessa laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten kannanotot käsiteltävään asiaan.

3 § Yhteistoiminta talous- ja henkilöstöasioissa 1. Yhteistoiminnan toteuttaminen edellyttää tietoja yrityksen ja sen toimintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista.

2. Työnantajan velvollisuudesta antaa yrityksen taloutta, työllisyyttä, kannattavuutta, tuotantoa ja kustannusrakennetta koskevia tietoja sekä velvollisuudesta antaa näiden muutostiedot on säädetty yt-lain 11 §:ssä. Lisäksi yrityksen taloutta koskevien em. tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleistä suhdanne- ja vastaavia taloudellisia näkymiä.

3. Henkilöstösuunnitelman tulee perustua yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymiin. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset asia, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.Ennen henkilöstösuunnitelman vuosittaista hyväksymistä ennen tilikauden alkua on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista käytävä yhteistoimintamenettely.

4. Yrityksen henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet sekä sen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikan henkilöstön tietoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

2. Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on lausunut, että Kokkolanseudun Säästöpankki oli 26.5.1992 aloittanut yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) mukaisen neuvottelumenettelyn lain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa. Neuvotteluesityksen antamisen jälkeen samana päivänä Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n pääluottamusmiehenä toukokuun viimeiseen päivään saakka toiminut henkilö ja ammattiosaston puheenjohtaja, joka oli toiminut pääluottamusmiehenä kesäkuun alusta lukien, olivat ilmoittaneet pankin varatoimitusjohtajalle, että he olivat tyytymättömiä annettuun neuvotteluesitykseen ja siinä ilmoitettuun henkilökunnan vähentämismäärään. Lisäksi he olivat ilmoittaneet tulevansa työhön maanantaina 1.6.1992 vasta kello 13.

Toimihenkilöt olivat olleet lakossa 1.6.1992 aamusta kello 13:een saakka. Lakkoon oli ottanut osaa noin 110 järjestäytynyttä toimihenkilöä, mukanaan pääluottamusmies ja 14 muuta luottamusmiestä. Pääluottamusmies ja yksi luottamusmies, joka myös oli lakossa, kuuluivat jäseninä Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokuntaan. Laittomalla työtaistelulla oli vastustettu irtisanomisia ja vaadittu ylimääräisen tukipaketin tarjoamista koko henkilökunnalle sekä vaikeutettu yhteistoimintaneuvotteluja.

Pankkitoimihenkilöliitto enempää kuin Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y. eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Ne vastasivat luottamusmiestensä ja muiden jäsentensä toimista. Pankkitoimihenkilöliiton osuutta työtaistelun taustalla tuki se, että lukuisia vastaavanlaisia työtaisteluita oli toimeenpantu viimeisten kahden kuukauden aikana. Pankkitoimihenkilöliitto ei myöskään missään vaiheessa ollut ilmoittanut vastustavansa niitä, mikä osoitti, että toimihenkilöillä oli Pankkitoimihenkilöliiton tuki takanaan.

Työtaistelu kohdistui ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohtaan, palkkausta koskeviin määräyksiin sekä yhteistoimintasopimuksen 2, 3 ja 28 §:ään. Työtaistelun toimeenpanemisella Pankkitoimihenkilöliitto ja Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y. olivat rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että Kokkolanseudun Säästöpankin heikkenevä taloudellinen tilanne oli kevään 1992 aikana ollut pohjana henkilöstön ja työnantajan välisille neuvotteluille. Niissä oli hahmoteltu keinoja, joilla olisi voitu aikaansaada pankille säästöjä ja varmistaa tuottojen saaminen. Henkilöstön luonnollisena lähtökohtana oli ollut sellaisten toimenpiteiden hahmottaminen, joilla mahdollisimman pitkälti olisi pystytty turvaamaan henkilöstön asema ja välttämään irtisanomiset. Pankissa suoritetun henkilöstötarpeen mitoituksen perusteella henkilöstön vähentämistarve oli työnantajan näkemyksen mukaan ollut 39 toimihenkilöä. Toimihenkilöiden mielestä luku oli ylimitoitettu. Johdolle esittämäänsä kysymykseen siitä, mitä töitä pankissa jätetään tekemättä, toimihenkilöt eivät yhteistoimintaneuvotteluissa olleet saaneet vastausta.

Kun pankki oli 26.5.1992 antanut neuvotteluesityksen kolmen kuukauden neuvottelumenettelyn aloittamisesta, työnantaja oli yllättäen määrittänyt henkilöstön vähennystarpeen 55 - 75 toimihenkilöksi. Neuvotteluesityksessä pankin johto oli ennakoinut supistusten edellyttävän toimihenkilöiden irtisanomisia. Henkilöstön edustajat olivat edellyttäneet pehmeiden vaihtoehtojen käyttöönottoa irtisanomisten vaihtoehtoina. Koska työnantajalta ei ollut saatu esityksiin vastausta, toimihenkilöt olivat toteuttaneet noin neljä tuntia kestäneen työnseisauksen 1.6.1992.

Työtaistelu oli spontaani seuraus pankin johdon tavasta pyrkiä toteuttamaan pankin talouden välttämätöntä tervehdyttämistä käyttäen keinona varsin suoraviivaisia irtisanomisia. Lakko oli kestänyt vain noin neljä tuntia eikä sen jälkeen ollut ryhdytty mihinkään painostustoimenpiteisiin. Paikallisyhdistyksellä ei ollut ollut mahdollisuuksia vaikuttaa yksittäisessä pankissa yhdistyksen tietämättä toteutettuun mielenilmaisuun.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on viitaten työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin säännökseen katsonut, että joka tapauksessa, jos valvontavelvollisuutta katsottaisiin rikotun, mahdollista hyvityssakkoa määrättäessä olisi otettava huomioon edellä esitetyt seikat.

KUULTAVAN LAUSUMA

Jutussa kuultu Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r. y., jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu noin 480 henkeä, on osaltaan yhtynyt vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kokkolanseudun Säästöpankki on 26.5.1992 tehnyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluesityksen lain 6 §:n 1-5 kohdassa mainituista asioista. Esityksessä on todettu, että pankin toiminnan tappiollisuuden vuoksi henkilöstömäärä tuli supistumaan 55 - 75 henkilöllä. Arvioiden mukaan supistuksia ei voitu toteuttaa ilman irtisanomisia. Esityksen saatuaan Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n edustajat ovat ilmoittaneet työnantajalle, että he olivat tyytymättömiä annettuun neuvotteluesitykseen ja siinä ilmoitettuun henkilökunnan vähentämismäärään. Samalla työnantajalle oli ilmoitettu 1.6.1992 toimeenpantavasta lakosta. Pankin toimihenkilöt ovat olleet ilmoitetuin tavoin lakossa sanottuna päivänä aamusta kello 13:een saakka. Lakkoon on ottanut osaa noin 110 toimihenkilöä, heidän joukossaan pääluottamusmies ja 14 luottamusmiestä.

Pääluottamusmies ja luottamusmiehistä yksi kuuluvat lisäksi jäseninä Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r. y:n johtokuntaan. Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Yhteistoimintaneuvotteluesityksen sisältö on ollut yllätyksellinen toimihenkilöille, ottaen huomioon sen, mitä tietoja henkilöstön vähennystarpeesta oli aikaisemmin keväällä toimihenkilöpuolella annettu. Tämä enempää kuin muutkaan vastineessa esitetyt seikat eivät poista työehtosopimuksen voimassa ollessa toimeenpannun lakon työehtosopimuksen vastaisuutta. Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaa edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Näyttämättä on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi ollut etukäteen tietoinen Kokkolanseudun Säästöpankin työtaistelusta. Se, että maassa on toimeenpantu useampia vastaavan tyyppisiä pankkitoimihenkilöiden lakkoja touko- ja kesäkuussa 1992, ei osoita Pankkitoimihenkilöliiton olleen niitä toimeenpanemassa. Näyttämättä on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 2 000 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.

Keski-Pohjanmaan Pankkitoimihenkilöt r.y. velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Uski, Pohjanoksa, Hölttä ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.