Union dismissed for striking over layoffs without fulfilling collective bargaining duties under Finnish labor law.

Tieto pankin taloudellisesta tilanteesta johtuvista toimihenkilöiden irtisanomisista oli tullut toimihenkilöille yhteistoimintaneuvottelujen alussa. Toimenpiteiden laajuus ja toteuttamistapa olivat osaltaan olleet vaikuttamassa siihen, että toimihenkilöt olivat sittemmin panneet toimeen paivän mittaisen lakon. Toimihenkilöyhdistys vastasti edustajiensa osallistumisesta työnjohto-oikeutta ja yhteistoiminnan toteuttamista koskeviin työehtosopimusmääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun.

Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU: YHTEISTOIMINTA

2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6, 6a tai 6b §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa ja tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

2. Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

3. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

4. Osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetusta asiasta on työnantajan tai henkilöstön edustajan niin vaatiessa laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten kannanotot käsiteltävään asiaan.

3 § Yhteistoiminta talous- ja henkilöstöasioissa 1. Yhteistoiminnan toteuttaminen edellyttää tietoja yrityksen ja sen toimintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista.

2. Työnantajan velvollisuudesta antaa yrityksen taloutta, työllisyyttä, kannattavuutta, tuotantoa ja kustannusrakennetta koskevia tietoja sekä velvollisuudesta antaa näiden muutostiedot on säädetty yt-lain 11 §:ssä. Lisäksi yrityksen taloutta koskevien em. tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleistä suhdanne- ja vastaavia taloudellisia näkymiä.

3. Henkilöstösuunnitelman tulee perustua yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymiin. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset asia, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.Ennen henkilöstösuunnitelman vuosittaista hyväksymistä ennen tilikauden alkua on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista käytävä yhteistoimintamenettely.

4. Yrityksen henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet sekä sen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikan henkilöstön tietoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

2. Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on lausunut, että Porin Suomalainen Säästöpankki oli 18.5.1992 aloittanut yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) mukaisen neuvottelumenettelyn lain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa. Neuvotteluesityksen mukaan pankin henkilöstö tuli supistumaan 32 - 41 henkilöllä eikä supistuksia arvioiden mukaan voitu toteuttaa ilman irtisanomisia. Ensimmäinen neuvottelu oli käyty 21.5.1992 kello 14. Neuvotteluissa Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y:n asettama pankin pääluottamusmies oli ilmoittanut, etteivät toimihenkilöt hyväksyneet irtisanomisia.

Seuranneena tiistaina 26.5.1992 pääluottamusmies oli ilmoittanut pankin varatoimitusjohtajalle, että toimihenkilöt tulivat olemaan koko seuraavan päivän lakossa. Toteutuneeseen lakkoon oli ottaut osaa 88 toimihenkilöä, heidän joukossaan pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja muut luottamusmiehet. Heidän lisäkseen lakkoon oli ottanut osaa Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokunnan jäsen. Työtaistelulla oli vastutettu irtisanomisia ja vaikeutettu yhteistoimintaneuvotteluja.

Satakunnan Kansa -nimisen lehden mukaan pankin henkilöstö, Pankkitoimihenkilöliitto sekä sen paikallinen yhdistys eivät hyväksyneet irtisanomisia taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Pankkitoimihenkilöliitto oli näin omalta osaltaan ollut tukemassa Porin Suomalaisessa Säästöpankissa toteutettua laitonta työtaistelua. Pankkitoimihenkilöliiton osuutta tuki lisäksi se, että vastaavanlaisia laittomia työtaisteluita oli toimeenpantu kahden kuukauden aikana lukuisasti. Työtaistelut oli toteutettu pääosin yhteistoimintamenettelyn alussa. Pankkitoimihenkilöliitto ei missään vaiheessa ollut ilmoittanut vastustavansa laittomia työtaisteluja.

Työtaistelu kohdistui ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohtaan sekä yhteistoimintasopimuksen 2, 3 ja 28 §:ään. Työtaistelun toimeenpanemisella Pankkitoimihenkilöliitto ja sen paikallisyhdistys olivat rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen työtauhavelvollisuuden.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että kolmen kuukauden yhteistoimintaneuvottelut olivat alkaneet Porin Suomalaisessa Säästöpankissa 18.5.1992. Heti neuvottelujen alussa pankki oli ilmoittanut eräille henkilöille, että he olivat irtisanottavien joukossa. Kaikki 33 ennakkotietoa tulevista irtisanomisista oli annettu tiedoksi jo ensimmäisen viikon aikana yhteistoimintaneuvotteluesityksen antamisesta eli ne olivat olleet selvillä ennen toteutettua työnseisausta. Lisäksi oli käynyt ilmi, että irtisanottavien joukossa oli paikkakunnan muista pankeista poiketen ollut pelkästään toimihenkilötason tehtäviä suorittavia. Henkilöstö oli kokenut, että varsinaisia yhteistoimintaneuvotteluja ei ehkä käytäisikään, koska asiat oli jo päätetty menettelyn alussa. Myös suuri vähentämistarve, vähintään kolmasosa henkilöstöstä, oli aiheuttanut edellä todettujen seikkojen lisäksi työnseisauksen.

Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y. ei ollut käsitellyt pankin tilannetta johtokuntansa kokouksissa. Tieto työtaistelusta oli tullut yhdistykseen vasta sen alettua.

Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut ollut tietoinen tilanteesta eikä myöskään saanut reklamaatiota. Se ei ollut myöskään ollut työtaistelujen takana eikä antanut toimintaohjeita. Se seikka, että lähes samanaikaisia lyhyitä työtaisteluita oli ollut eräissä muissa säästöpankeissa, johtui pankkiryhmässä tapahtuneista äkillisistä muutoksista, joihin sopeutuminen oli koettu vaikeaksi.

KUULTAVA

Jutussa kuultu Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y., johon kuului hieman yli 800 jäsentä, on ollut jutussa kuultavana ja ilmoittanut osaltaan yhtyvänsä Pankkitoimihenkilöliiton vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Porin Suomalainen Säästöpankki on 18.5.1992 tehnyt yhteistoimintalain 7 a §:n mukaisen neuvotteluesityksen lain 6 §:n 1-5 kohdassa mainituista asioista. Esityksen mukaan pankin taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset tulivat vaikuttamaan pankin henkilöstömäärään siten, että henkilöstö tuli supistumaan 32 - 41 henkilöllä. Arvioiden mukaan supistuksia ei voitu toteuttaa ilman irtisanomisia. Ensimmäinen yhteistoimintaneuvottelu on aloitettu 21.5.1992 kello 14. Neuvottelussa Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y:n pääluottamusmies on ilmoittanut, ettei pankin henkilökunta hyväksynyt irtisanomisia, ja esittänyt tutkittavaksi muitakin kuin henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia.

Pääluottamusmies on 26.5.1992 ilmoittanut toimihenkilöiden olevan lakossa seuranneen päivänä. Ilmoitetuin tavoin on pankin 88 toimihenkilöä, heidän joukossaan pääluottamusmies ja muut luottamusmiehet sekä Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokunnan jäsen, ollut lakossa 27.5.1992 koko päivän.

Lakko on kohdistunut työtaisteluna työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Vastineesta selviävin tavoin tieto irtisanomisista on tullut toimihenkilöille heti yhteistoimintaneuvottelujen alussa. Toimenpiteiden laajuus ja toteuttamistapa ovat osaltaan olleet vaikuttamassa työtaistelun syntymiseen. Nämä seikat eivät kuitenkaan poista työehtosopimuksen voimassa ollessa toimeenpannun työtaistelun työehtosopimuksen vastaisuutta. Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaa edustajiensa osallistumisesta lakkoon.

Näyttämättä on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto, jonka ei ole edes väitetty saaneen etukäteen tietoa Porin Suomalaisen Säästöpankin työtaistelusta, vastaisi sen osalta valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 1 500 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.

Satakunnan Pankkitoimihenkilöt velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Uski, Pohjanoksa, Hölttä ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.