Legislator Case Law & Legislation
TT:1992-87 AI generated

Labor union fined for strike over job cuts; employer's claim dismissed due to union's failure to monitor.

Case Number TT:1992-87
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ordered the local branch of the bank employees' union to pay a fine to the employers' association for organizing a strike against job reduction proposals. While the union argued it was unaware of the strike and could not prevent it, the court found it had neglected its duty to monitor and stop the action. Consequently, the union was fined, but the local branch was exempted from liability as it was not the instigator.

Legislator headnote

AI generated

Section 44 of the Collective Agreement on Working Conditions; Section 44 of the Collective Agreement on Cooperation: A trade union branch is liable for strikes organized by its members if it fails to fulfill its duty to monitor and prevent the action, even if the strike was a spontaneous expression of protest.

Keywords

AI generated
labor strike union liability duty to monitor job cuts working conditions cooperation agreement fine assessment

Cited Legislation

AI generated
Section 44 of the Collective Agreement on Working Conditions
Section 44 of the Collective Agreement on Cooperation
Section 8 of the Collective Agreement on Working Conditions
Section 9 of the Collective Agreement on Working Conditions
Section 10 of the Collective Agreement on Working Conditions
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Yhteistoimintaneuvotteluesityksen mukaan pankin henkilöstön supistuksia ei voitu toteuttaa ilman irtisanomisia. Mielenilmauksena esitystä vastaan toimihenkilöt olivat olleet lakossa iltapäivän. Pankkitoimihenkilöiden yhdistys vastasi edustajiensa toiminnasta työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja yhteistoiminnan toteuttamista koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelun yhteydessä.

Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Kanta-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU: YHTEISTOIMINTA

2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6, 6a tai 6b §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa ja tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

2. Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

3. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

4. Osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetusta asiasta on työnantajan tai henkilöstön edustajan niin vaatiessa laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten kannanotot käsiteltävään asiaan.

3 § Yhteistoiminta talous- ja henkilöstöasioissa 1. Yhteistoiminnan toteuttaminen edellyttää tietoja yrityksen ja sen toimintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista.

2. Työnantajan velvollisuudesta antaa yrityksen taloutta, työllisyyttä, kannattavuutta, tuotantoa ja kustannusrakennetta koskevia tietoja sekä velvollisuudesta antaa näiden muutostiedot on säädetty yt-lain 11 §:ssä. Lisäksi yrityksen taloutta koskevien em. tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleistä suhdanne- ja vastaavia taloudellisia näkymiä.

3. Henkilöstösuunnitelman tulee perustua yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymiin. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset asia, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.Ennen henkilöstösuunnitelman vuosittaista hyväksymistä ennen tilikauden alkua on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista käytävä yhteistoimintamenettely.

4. Yrityksen henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet sekä sen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikan henkilöstön tietoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

2. Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto ja sen jäsenyhdistys vastasivat luottamusmiesten toimista. Pankkitoimihenkilöliiton osuutta työtaistelun taustalla tuki se, että vastaavanlaisia työtaisteluita oli pantu toimeen runsaasti viimeisten kahden kuukauden aikana. Ne oli toteutettu pääosin yhteistoimintamenettelyn alussa. Pankkitoimihenkilöliitto ei myöskään missään vaiheessa ollut ilmoittanut vastustavansa työtaisteluita, mikä oli selvä osoitus siitä, että toimihenkilöillä oli Pankkitoimihenkilöliiton tuki takanaan.

Työtaistelu kohdistui ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohtaan sekä yhteistoimintasopimuksen 2, 3 ja 28 §:ään. Työtaistelun toimeenpanemisella Pankkitoimihenkilöliitto ja Kanta-Hämeen Pankkitoimihenkilöt olivat rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Kanta-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että pankin henkilökuntamäärä oli alentunut vuoden 1991 aikana 25 henkilöllä. Kanta-Hämeen Aluesäästöpankissa oli koko talven käyty neuvotteluja, joiden seurauksena henkilöstö oli pyrkinyt aktiivisesti kartoittamaan ja toteuttamaan erilaisia säästötoimenpiteitä. Eräänä esimerkkinä oli se, että henkilöstöstä yli 90 prosenttia oli vaihtanut lomarahaosuuden vastaavaksi vapaaksi. Pankin toimitusjohtaja oli lisäksi koko talven antanut ymmärtää, että erilaiset säästötoimet riittäisivät. Henkilöstön käsitys oli, että pankeissa vältyttäisiin irtisanomisilta. Näistä syistä yllättäen tullutta neuvotteluesitystä oli pidetty kohtuuttomana, mistä johtuen liiton jäsenet olivat reagoineet kanteessa todetulla tavalla. Jälkeenpäin arvioiden esitys oli ollut ylimitoitettu.

Kanta-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y. ei ollut käsitellyt Kanta-Hämeen Aluesäästöpankin tilannetta johtokuntansa kokouksessa. Tieto työtaistelusta oli tullut yhdistykseen vasta sen alettua. Työnseisaus oli ollut mielenilmaus eikä sillä ollut ollut tarkoituksena vaikeuttaa yhteistoimintaneuvotteluja.

Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut ollut tietoinen tilanteesta eikä myöskään saanut reklamaatiota. Liitto ei ollut työtaistelujen takana eikä antanut toimintaohjeita. Työtaisteluita oli ollut eräissä muissakin säästöpankeissa, mikä oli johtunut tiettävästi pankkiryhmässä tapahtuneista äkillisistä muutoksista. Työnseisauksien lukuisuus ja niiden nopea aikataulu olivat tulleet yllätyksenä myös Pankkitoimihenkilöliitolle, joten vaikuttamismahdollisuudet työnseisauksien estämiseen puuttuivat.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultu Kanta-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y., jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu noin 500 henkilöä, on osaltaan yhtynyt Pankkitoimihenkilöliiton vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Henkilöstön vähentämistarpeen laajuus on tullut yllätyksenä pankin taloudellisen tilanteen selvittämiseen osaltaan myötävaikuttaneille pankkitoimihenkilöille. Tämä ei kuitenkaan tee työehtosopimuksen voimassa ollessa toimeenpantua lakkoa lailliseksi. Kanta-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaa edustajiensa toimista.

Pankkitoimihenkilöliitto ei ole ollut etukäteen tietoinen lakosta. Pankkitoimihenkilöliiton ei ole näytetty olleen toimeenpanemassa työtaistelua. Näyttämättä on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi Kanta-Hämeen Aluesäästöpankin työtaistelun osalta laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Kanta-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 2 000 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Kanta-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y. velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Uski, Pohjanoksa, Hölttä ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.