Union fined for strike during collective bargaining; union's monitoring duty not breached by other banks' actions.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the Union to pay a fine to the Employer Association for striking during a mandatory collective bargaining procedure. The Union argued that its monitoring duty was not breached because similar strikes occurred in other banks due to sudden financial changes. The court rejected this defense, ruling that the Union failed to prevent the strike despite the external circumstances.
Legislator headnote
AI generatedSection 44 of the Collective Agreements Act; Section 2 of the Collective Bargaining Agreement: A trade union's failure to prevent a strike during a collective bargaining procedure constitutes a breach of the peace obligation, regardless of concurrent strikes in other entities.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Pankin taloudellisen tilanteen muutoksesta johtuneen henkilöstömäärän supistuksen vuoksi pidetyn yhteistoimintamenettelyn alettua olivat toimihenkilöt olleet lakossa aamupäivän. Lakon toimeenpano oli aiheutunut suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutusten laajuudesta ja yllätyksellisyydestä. Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Toimihenkilöyhdistys vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.
Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. TYÖSUHDE
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen rikkomista soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.
2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.
3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
44 § Työrauhavelvoite
Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II LUKU: YHTEISTOIMINTA
2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6, 6a tai 6b §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa ja tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.
2. Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.
3. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.
4. Osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetusta asiasta on työnantajan tai henkilöstön edustajan niin vaatiessa laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten kannanotot käsiteltävään asiaan.
3 § Yhteistoiminta talous- ja henkilöstöasioissa 1. Yhteistoiminnan toteuttaminen edellyttää tietoja yrityksen ja sen toimintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista.
2. Työnantajan velvollisuudesta antaa yrityksen taloutta, työllisyyttä, kannattavuutta, tuotantoa ja kustannusrakennetta koskevia tietoja sekä velvollisuudesta antaa näiden muutostiedot on säädetty yt-lain 11 §:ssä. Lisäksi yrityksen taloutta koskevien em. tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleistä suhdanne- ja vastaavia taloudellisia näkymiä.
3. Henkilöstösuunnitelman tulee perustua yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymiin. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset asia, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.Ennen henkilöstösuunnitelman vuosittaista hyväksymistä ennen tilikauden alkua on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista käytävä yhteistoimintamenettely.
4. Yrityksen henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet sekä sen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikan henkilöstön tietoon.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.
2. Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Pankkitoimihenkilöliitto ja sen paikallisyhdistys vastasivat luottamusmiestensä toimista. Pankkitoimihenkilöliiton osuutta työtaistelun taustalla tuki lisäksi se, että vastaavanlaisia laittomia työtaisteluita oli pantu toimeen runsaasti viimeisten kahden kuukauden aikana. Ne oli toteutettu pääosin yhteistoimintamenettelyn alussa. Pankkitoimihenkilöliitto ei myöskään missään vaiheessa ollut ilmoittanut vastustavansa niitä, mikä oli selvänä osoituksena, että toimihenkilöillä oli Pankkitoimihenkilöliiton tuki takanaan.
Työtaistelu kohdistui ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohtaan sekä yhteistoimintasopimuksen 2, 3 ja 28 §:ään. Työtaistelun toimeenpanemisella Pankkitoimihenkilöliitto ja Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y. olivat rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen työrauhavelvollisuutensa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että Satakunnan Säästöpankin toimihenkilöt olivat pyrkineet aktiivisesti neuvottelemaan pankin tilanteesta ja vaihtoehdoista, joilla päästäisiin kustannussäästöihin. 18.5.1992 alkaneen yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena oli ollut henkilöstön supistus jopa lähes kolmanneksella. Lisäksi pankki tulisi arvioimaan uudelleen kuuden konttorin keittiö- ja siivoustoiminnat. Tällainen arviointi saattoi johtaa ateriaedun muuttumiseen ulkopuolella tapahtuvaksi ruokailuksi. Neuvottelujen alkaminen edellä todetussa laajuudessa oli aiheuttanut voimakkaan reaktion henkilöstössä, joka perinteisesti oli tottunut pitämään pankkia turvallisena työpaikkana.
Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y. ei ollut käsitellyt Satakunnan Säästöpankin tilannetta johtokuntansa kokouksessa. Tieto työtaistelusta oli tullut yhdistykseen vasta sen alettua.
Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut tietoinen tilanteesta eikä saanut reklamaatiota. Se seikka, että lähes samanaikaisia lyhyitä työtaisteluita oli ollut eräissä muissa säästöpankeissa, johtui pankkiryhmässä tapahtuneista äkillisistä muutoksista, joihin sopeutuminen oli koettu vaikeaksi.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KUULTAVAN LAUSUNTO
Jutussa kuultu Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y., johon on ilmoitettu kuuluvan noin 800 jäsentä, on osaltaan yhtynyt Pankkitoimihenkilöliiton vastineessa lausuttuun.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Satakunnan Säästöpankki on 18.5.1992 esittänyt neuvottelujen aloittamista yhteistoimintalain 6 §:n 1 - 5 kohdassa mainituista asioista. Esityksen mukaan pankin taloudellisessa tilanteessa tapahtuneista muutoksista tulee aiheutumaan muutoksia henkilöstömäärään siten, että henkilöstö tulee supistumaan 69 - 94 henkilöllä. Arvioiden mukaan supistuksia ei voida toteuttaa ilman irtisanomisia. Ensimmäisessä yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa, joka on pidetty 22.5.1992, Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y:n pääluottamusmies on ilmoittanut, että mielenilmaisuna aloitettua menettelyä ja mahdollisia irtisanomisia kohtaan järjestäytyneet toimihenkilöt tulivat 25.5.1992 töihin vasta kello 12. Pankkitoimihenkilöt ovat olleet lakossa sanotun päivän aamupäivän.
Lakkoon on ottanut osaa noin 250 toimihenkilöä, heidän joukossaan pääluottamusmies ja muut luottamusmiehet. Lakkoon ovat ottaneet osaa myös kanteessa ilmoitetut kaksi Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokunnan jäsentä. Työtaistelu, jonka toimeenpano on vastineessa kerrotuin tavoin aiheutunut suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutusten laajuudesta ja yllätyksellisyydestä, on kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Sen työehtosopimuksen vastaisuutta eivät sanotut seikat poista. Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaa edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.
Näyttämättä on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi ollut tietoinen Satakunnan Säästöpankin työtaistelusta. Se, että muissa pankeissa on keväällä 1992 toimeenpantu vastaavantapaisia työtaisteluita, ei osoita, että Pankkitoimihenkilöliitto Satakunnan Säästöpankin lakon yhteydessä olisi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 3 000 markkaa.
Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.
Satakunnan Pankkitoimihenkilöt r.y. velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Uski, Pohjanoksa, Hölttä ja Kolula jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.