Local union fined for strike during collective bargaining; national union not liable for lack of supervision.

Pankkitoimihenkilöiden iltapäivän kestäneen lakon syyksi oli ilmoitettu, etteivät toimihenkilöt hyväksyneet irtisanomisia. Pankkitoimihenkilöiden yhdistys vastasi edustajiensa osallistumisesta työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja yhteistoiminnan toteuttamista koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun.

Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi ollut lakkoa toimeenpanemassa tai että se olisi etukäteen edes ollut tietoinen pankin työtaistelusta.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU: YHTEISTOIMINTA

2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6, 6a tai 6b §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa ja tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

2. Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

3. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

4. Osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetusta asiasta on työnantajan tai henkilöstön edustajan niin vaatiessa laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten kannanotot käsiteltävään asiaan.

3 § Yhteistoiminta talous- ja henkilöstöasioissa 1. Yhteistoiminnan toteuttaminen edellyttää tietoja yrityksen ja sen toimintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista.

2. Työnantajan velvollisuudesta antaa yrityksen taloutta, työllisyyttä, kannattavuutta, tuotantoa ja kustannusrakennetta koskevia tietoja sekä velvollisuudesta antaa näiden muutostiedot on säädetty yt-lain 11 §:ssä. Lisäksi yrityksen taloutta koskevien em. tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleistä suhdanne- ja vastaavia taloudellisia näkymiä.

3. Henkilöstösuunnitelman tulee perustua yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymiin. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset asia, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.Ennen henkilöstösuunnitelman vuosittaista hyväksymistä ennen tilikauden alkua on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista käytävä yhteistoimintamenettely.

4. Yrityksen henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet sekä sen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikan henkilöstön tietoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

2. Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on lausunut, että Keski-Suomen Säästöpankki oli 12.5.1992 aloittanut yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) mukaisen neuvottelumenettelyn lain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa. Neuvotteluesityksen mukaan pankin henkilöstö tuli supistumaan 75 - 95 henkilöllä eikä supistuksia arvioiden mukaan voitu toteuttaa ilman irtisanomisia.

Neuvotteluesityksen saatuaan Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt r.y:n asettama pankin pääluottamusmies oli ilmoittanut, etteivät toimihenkilöt hyväksyneet irtisanomisia. Toimihenkilöt olivat ryhtyneet laittomaan työtaisteluun samana päivänä 12.5.1992 kello 12:sta alkaen niin, että lakko kesti koko iltapäivän. Lakkoon oli ottanut osaa 270 järjestäytynyttä toimihenkilöä mukaan luettuina pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja muut luottamusmiehet. Pääluottamusmies toimii lisäksi Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokunnan puheenjohtajana.

Pankkitoimihenkilöt olivat panneet toimeen laittoman työtaistelun vastustaakseen irtisanomisia ja vaikeuttaakseen yhteistoimintaneuvotteluja. Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa 19.5.1992 pääluottamusmies oli kertonut toimenpiteen olleen mielenilmaus, koska toimihenkilöt eivät hyväksyneet irtisanomisia. Mielenilmaus oli suunnattu pankin ylintä johtoa vastaan. Lisäksi oli ollut tarkoitus viestittää muille pankeille varoitus vallinneessa tilanteessa.

Työtaistelu kohdistui ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohtaan sekä yhteistoimintasopimuksen 2, 3 ja 28 §:ään. Työtaistelun toimeenpanemalla Pankkitoimihenkilöliitto ja sen paikallisyhdistys olivat rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi. Pankkitoimihenkilöliiton vastuuta tuki se, että vastaavanlaisia laittomia työtaisteluja oli pantu toimeen runsaasti viimeisten kahden kuukauden aikana. Ne oli toteutettu pääosin yhteistoimintamenettelyn alussa. Pankkitoimihenkilöliitto ei myöskään missään vaiheessa ollut ilmoittanut vastustavansa laittomia työtaisteluja.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton sekä Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt r.y. ei ollut käsitellyt pankin tilannetta johtokuntansa kokouksessa. Tieto työtaistelusta oli tullut yhdistykseen vasta työtaistelun alettua. Työnseisaus oli pantu toimeen säästöpankin ammattiosaston toimesta. Se oli käsittänyt kanteessa todetut noin 270 henkeä. Pankin varapääluottamusmies oli ollut lomalla sanottuna ajankohtana. Työnseisauksella ei ollut tarkoitettu vaikeuttaa yhteistoimintaneuvotteluja.

Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut ollut tietoinen tilanteesta eikä myöskään saanut reklamaatiota. Liitto ei ollut ollut työtaistelujen takana eikä antanut toimintaohjeita. Se, että lähes samanaikaisia lyhyitä työtaisteluita oli ollut eräissä muissa säästöpankeissa, johtui tiettävästi pankkiryhmässä tapahtuneista äkillisistä muutoksista, joihin sopeutuminen oli koettu vaikeaksi.

KUULTAVAN LAUSUMA

Jutussa kuultu Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt r.y., jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu hieman yli 800 henkeä, on osaltaan yhtynyt Pankkitoimihenkilöliiton vastineessa lausuttuun.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Keski-Suomen Säästöpankki on 12.5.1992 tehnyt yhteistoimintalain 7 a §:n mukaisen neuvotteluesityksen, jonka mukaan pankin taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset tulivat vaikuttamaan pankin työtehtäviin ja henkilöstömäärään siten, että henkilöstömäärä tuli supistumaan noin 75 - 95 henkilöllä. Tilanteiden muuttuessa voi vähennystarve olla esityksen mukaan suurempikin eikä supistuksia arvioiden mukaan voitu toteuttaa ilman irtisanomisia. Saatuaan neuvotteluesityksen pääluottamusmies, joka on myös Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt r.y:n puheenjohtaja, on ilmoittanut, etteivät toimihenkilöt hyväksyneet irtisanomisia. Toimihenkilöt ovat olleet lakossa samana päivänä kello 12:sta alkaen iltapäivän. Lakkoon on ottanut osaa 270 pankin toimihenkilöä, heidän joukossaan sanottu pääluottamusmies ja muut luottamusmiehet.

Yhteistoimintaneuvottelukunnan 19.5.1992 pidetyssä kokouksessa pääluottamusmies on ilmoittanut lakon olleen mielenilmaus, koska toimihenkilöt eivät hyväksyneet irtisanomisia. Lakko on kohdistunut työtaisteluna työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Pankin henkilöstö on vastineesta selviävin tavoin kevään 1992 aikana myös omilla toimenpiteillään pyrkinyt myötävaikuttamaan taloudellisten vaikeuksien selvittämiseen. Tieto henkilöstösupistusten suuresta määrästä on tullut henkilöstölle yllätyksenä. Tämä tilanne ei kuitenkaan tee hyväksyttäväksi työehtosopimuksen voimassa ollessa toimeenpantua lakkoa. Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaa edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Näyttämättä on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi ollut lakkoa toimeenpanemassa tai että se olisi etukäteen ollut edes tietoinen Keski-Suomen Säästöpankin työtaistelusta. Selvittämättä on siten jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 3 000 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.

Keski-Suomen Pankkitoimihenkilöt r.y. velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Uski, Pohjanoksa, Hölttä ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.