Labor court dismisses union's claim against bank employees for strike participation in collective bargaining dispute.

Pankkitoimihenkilöiden iltapäivän kestänyt lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Toimihenkilöyhdistys, joka vastasi johtokuntansa jäsenen ja luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU: YHTEISTOIMINTA

2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6, 6a tai 6b §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa ja tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

2. Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

3. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

4. Osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetusta asiasta on työnantajan tai henkilöstön edustajan niin vaatiessa laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten kannanotot käsiteltävään asiaan.

3 § Yhteistoiminta talous- ja henkilöstöasioissa 1. Yhteistoiminnan toteuttaminen edellyttää tietoja yrityksen ja sen toimintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista.

2. Työnantajan velvollisuudesta antaa yrityksen taloutta, työllisyyttä, kannattavuutta, tuotantoa ja kustannusrakennetta koskevia tietoja sekä velvollisuudesta antaa näiden muutostiedot on säädetty yt-lain 11 §:ssä. Lisäksi yrityksen taloutta koskevien em. tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleistä suhdanne- ja vastaavia taloudellisia näkymiä.

3. Henkilöstösuunnitelman tulee perustua yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymiin. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset asia, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.Ennen henkilöstösuunnitelman vuosittaista hyväksymistä ennen tilikauden alkua on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista käytävä yhteistoimintamenettely.

4. Yrityksen henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet sekä sen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikan henkilöstön tietoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

2. Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on lausunut, että Päijät-Hämeen Säästöpankki oli 18.5.1992 aloittanut yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) mukaisen neuvottelumenettelyn lain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa. Ensimmäinen neuvottelu oli käyty 21.5.1992.

Neuvotteluesityksen saatuaan Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y:n asettama pankin pääluottamusmies oli ilmoittanut, etteivät pankkitoimihenkilöt hyväksyneet esitystä. Toimihenkilöt olivat ryhtyneet laittomaan työtaisteluun samana päivänä kello 12.30. Työtaistelu oli kestänyt koko iltapäivän, ja pankin kaikki 20 konttoria oli suljettu tuoksi ajaksi. Lakkoon oli ottanut osaa 212 toimihenkilöä, heidän joukossaan pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja 20 luottamusmiestä. Pääluottamusmies kuului lisäksi Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokuntaan.

Tieto uhkaavasta työtaistelusta oli tullut työnantajaliittoon 18.5.1992. Pankkitoimihenkilöliittoa oli reklamoitu välittömästi ja vaadittu sitä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Liitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin asian vuoksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että pääluottamusmies oli neuvotellut toimitusjohtajan kanssa perjantaina 15.5.1992, jolloin oli sovittu jatkoneuvotteluista seuranneena maanantaina 18.5.1992 kello 10.30. Toimihenkilöpuolelta oli kutsuttu mukaan pääluottamusmiehen lisäksi varapääluottamusmies ja päätyösuojeluvaltuutettu. Pääluottamusmies oli jäänyt siihen käsitykseen, että normaaleja yhteistoimintaneuvotteluja jatkettaisiin. 18.5.1992 kello 10.30 alkaen pidetyssä neuvottelussa toimitusjohtaja oli antanut kolmen kuukauden yhteistoimintaneuvotteluesityksen. Henkilöstön edustajat olivat olleet täysin tyrmistyneitä esityksestä, koska he olivat olleet varautuneita jatkamaan neuvotteluja.

Lähes välittömästi tämän jälkeen paikallisradio oli kertonut kolmen kuukauden neuvottelujen alkamisesta PäijätHämeen Säästöpankissa. Useat sivukonttorien toimihenkilöt olivat kuulleet asiasta ensimmäiseksi asiakkailta. Tilanne oli synnyttänyt voimakkaan vastareaktion. Tämän seurauksena toimihenkilöt olivat päättäneet poistua työpaikalta samana päivänä kello 12.30, ja tietoa oli välitetty myös pankin sivukonttoreihin. Tilanne oli johtanut työstä poistumiseen hyvin nopeasti alle kahdessa tunnissa.

Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y. ei ollut käsitellyt Päijät-Hämeen Säästöpankin tilannetta johtokuntansa kokouksessa. Kolmen kuukauden neuvottelujen alkaminen oli tullut yllätyksenä joka taholla. Olihan Lahdessa päällekäiset toiminnot jo purettu kahden säästöpankin fuusiolla muutamia vuosia sitten. Vasta työtaistelun alettua yhdistykseen oli tullut tieto siitä.

Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut ollut tietoinen tilanteesta eikä saanut reklamaatiota ennen toimihenkilöiden työstä poistumista. Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut ollut työtaistelujen takana eikä se ollut antanut toimintaohjeita. Se seikka, että lähes samanaikaisia lyhyitä työtaisteluita oli ollut eräissä muissa säästöpankeissa, oli johtunut pankkiryhmässä tapahtuneista äkillisistä muutoksista, joihin sopeutuminen oli koettu vaikeaksi.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultu Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y., jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu noin 1 000 henkeä, on osaltaan yhtynyt Pankkitoimihenkilöliiton vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Päijät-Hämeen Säästöpankki on 18.5.1992 tehnyt yhteistoimintalain 7 a §:n mukaisen neuvotteluesityksen, jossa on todettu pankin toiminnan taloudellisen perustan muuttuneen. Sen mukaan muutokset tulivat ilmeisesti vaikuttamaan henkilöstömäärään siten, että työntekijämäärä tuli supistumaan 70 - 80 henkilöllä eikä supistuksia arvioiden mukaan voitu toteuttaa ilman irtisanomisia. Ensimmäinen yhteistoimintaneuvottelu on käyty 18.5.1992. Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y:n pääluottamusmies on neuvotteluesityksen saatuaan ilmoittanut, etteivät toimihenkilöt hyväksyneet esitystä. Pankin 20 konttorin 212 toimihenkilöä on ollut lakossa sanottuna päivänä kello 12.30:sta alkaen iltapäivän. Lakkoon ovat ottaneet osaa pääluottamusmies, joka kuuluu jäsenenä Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokuntaan, ja 20 luottamusmiestä.

Toimihenkilöiden edustajat ovat 21.5.1992 pidetyssä yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa ilmoittaneet työnseisauksen perustuvan yleiseen työmarkkinakäytäntöön ja kohdistuvan kerrottuun neuvotteluesitykseen.

Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Tapahtumat ovat tulleet pankin henkilöstölle vastineessa selvitetyin tavoin yllätyksellisinä. Tämä ei kuitenkaan poista toimihenkilöiden lakolla toteuttaman toimenpiteen työehtosopimuksen vastaisuutta. Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaa johtokuntansa jäsenen ja luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun.

Pankkitoimihenkilöliitto on liiton lehdessä ottanut kantaa jäsenkuntansa työsuhdeturvan takaamiseen. Keväällä 1992 on useissa muissakin pankeissa toteutettu lyhyitä työtaisteluita samaan tapaan kuin kanteen tarkoittama lakko. Näyttämättä kuitenkin on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi etukäteen ollut tietoinen Päijät-Hämeen Säästöpankin työtaistelusta ja että liitto sen yhteydessä olisi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 3 000 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.

Itä-Hämeen Pankkitoimihenkilöt r.y. velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Uski, Pohjanoksa, Hölttä ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.