Union fined for strike during collective bargaining; failure to supervise union members upheld.

Pankin taloudellisen tilanteen aiheuttamien henkilöstösupistusten vuoksi oli aloitettu yhteistoimintaneuvottelut. Pääluottamusmiehen ilmoitettua irtisanomissuunnitelmien vuoksi toteutettavasta lakosta, toimihenkilöt olivat olleet lakossa aamupäivän. Toimihenkilöyhdistys, joka vastasi edustajiensa toiminnasta, tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU: YHTEISTOIMINTA

2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6, 6a tai 6b §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa ja tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

2. Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

3. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

4. Osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetusta asiasta on työnantajan tai henkilöstön edustajan niin vaatiessa laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten kannanotot käsiteltävään asiaan.

3 § Yhteistoiminta talous- ja henkilöstöasioissa 1. Yhteistoiminnan toteuttaminen edellyttää tietoja yrityksen ja sen toimintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista.

2. Työnantajan velvollisuudesta antaa yrityksen taloutta, työllisyyttä, kannattavuutta, tuotantoa ja kustannusrakennetta koskevia tietoja sekä velvollisuudesta antaa näiden muutostiedot on säädetty yt-lain 11 §:ssä. Lisäksi yrityksen taloutta koskevien em. tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleistä suhdanne- ja vastaavia taloudellisia näkymiä.

3. Henkilöstösuunnitelman tulee perustua yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymiin. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset asia, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.Ennen henkilöstösuunnitelman vuosittaista hyväksymistä ennen tilikauden alkua on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista käytävä yhteistoimintamenettely.

4. Yrityksen henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet sekä sen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikan henkilöstön tietoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

2. Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on lausunut, että LounaisSuomen Säästöpankki oli 28.4.1992 päättänyt käynnistää yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) mukaisen neuvottelumenettelyn lain 6 §:n 1 - 5 kohdassa mainituista asioista. Ensimmäinen varsinainen neuvottelu oli pidetty 6.5.1992. Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y:n nimeämä pääluottamusmies oli 7.5.1992 ilmoittanut toimitusjohtajalle, että toimihenkilöt ovat 8.5.1992 aamupäivän lakossa. Syyksi hän oli ilmoittanut pankin irtisanomissuunnitelmat. Neuvotteluissa oli ilmoitettu, etteivät toimihenkilöt hyväksyneet järjestäytyneiden toimihenkilöiden irtisanomisia tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Pääluottamusmiehelle oli tehty selväksi, että kyseessä oli laiton työtaistelu, ja häntä oli muistutettu työrauhavelvoitteesta.

Pankkitoimihenkilöt olivat mainituin tavoin panneet toimeen laittoman työtaistelun Lounais-Suomen Säästöpankin kaikissa konttoreissa vastustaakseen irtisanomisia ja vaikeuttaakseen yhteistoimintaneuvotteluja. Lakkoon oli ottanut osaa 130 toimihenkilöä, heidän joukossaan pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja muut luottamusmiehet. Pääluottamusmies ja eräs luottamusmies kuuluivat jäseninä Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y:n hallitukseen. Heidän lisäkseen lakkoon oli ottanut osaa vielä kolmaskin hallituksen jäsen. Työtaistelu oli kestänyt sanotun aamupäivän.

Salon Seudun Sanomissa olleessa kirjoituksessa pääluottamusmies oli tuonut selkeästi esiin, että pankkitoimihenkilöt taistelivat työpaikkojen puolesta. Lisäksi kirjoituksessa oli vahvistettu se tosiasia, että toimihenkilöillä oli takanaan Pankkitoimihenkilöliiton ja Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuki.

Pankkitoimihenkilöliiton osuutta tuki lisäksi se, että lukuisia vastaavanlaisia laittomia työtaisteluja oli toimeenpantu viimeisten kahden kuukauden aikana. Työtaistelut oli toteutettu yhteistoimintamenettelyn alussa. Oletettavasti ohjeet työtaisteluihin oli saatu Pankkitoimihenkilöliitosta.

Työtaistelun toimeenpanemalla Pankkitoimihenkilöliitto ja Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y. olivat rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen työrauhavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että Lounais-Suomen Säästöpankin heikko taloudellinen tilanne oli jo pitkään ollut pankin toimihenkilöiden tiedossa. Johtuen yhä synkkenevistä talousnäkymistä pankin toimihenkilöt olivat koko kevään esittäneet pankin johdolle toimenpiteitä, joilla saataisiin aikaan merkittäviä säästöjä sekä turvattaisiin tuottojen saaminen pankille. Toimihenkilöiden luonnollisena lähtökohtana oli ollut se, että tuottojen varmistaminen ja kaikissa pankin kuluerissä säästäminen mahdollistaisivat toimihenkilöiden työpaikkojen turvaamisen pitkälle.

Kanteessa esille tuodut toimihenkilöiden näkemykset työsuhdeturvasta ja pääluottamusmiehen lehtihaastattelussa antama lausunto työpaikkojen puolesta taistelemisesta kuvasivat toimihenkilön luonnollisia tavoitteita. Tällaisissa olosuhteissa ilmaistut lausumat eivät olleet työtaistelu-uhkia. Pankkitoimihenkilöliitto ei kiistänyt, ettei Lounais-Suomen Säästöpankissa olisi toteutettu 8.5.1992 kanteessa mainittu työtaistelu, joka kesti noin kolme tuntia. Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentti teki kuitenkin mahdolliseksi jättää hyvityssakko tuomitsematta.

Pankin toimihenkilöiden toteuttama työtaistelutoimenpide oli ollut spontaani reaktio. Se oli aiheutunut siitä, että pankki välittämättä toimihenkilöiden säästöihin ja tuottavuuden paranemiseen tähtäävistä ehdotuksista oli aloittanut yhteistoimintamenettelyn, jonka tavoitteena oli ollut irtisanoa lähes puolet pankin henkilöstöstä.

Toimihenkilöt olivat pitäneet kohtuuttomana, että työnantajan vähentämistavoite oli kohdistettu lukumääräisesti kaikkein suurimpana juuri toimihenkilöihin, jotka olivat kokeneet olleensa kaikkein vähiten vastuussa pankille tappioita aikaansaaneista toimenpiteistä.

Henkilökunnan vähentämistavoite oli ollut ylimitoitettu suhteessa pankissa tehtävään työhön. Työnantaja ei ollut pystynyt selvittämään, millä tavoin pankkiin irtisanomisten jälkeen jäävä henkilöstö selviytyi välttämättömistä töistä.

Toteutettu toimenpide oli ollut suhteellisen pienimuotoinen, eikä sen jälkeen ollut ryhdytty minkäänlaisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y:llä ei ollut ollut mitään käytännön mahdollisuuksia vaikuttaa yksittäisessä pankissa toteutettuun spontaaniin mielenilmaisuun.

Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut millään tavoin myötävaikuttanut toteutettuun toimenpiteeseen. Se oli päin vastoin aktiivisesti toiminut siten, että uusia työtaistelutoimenpiteitä ei enää ollut toteutettu. Kanteessa esitetty väite, jonka mukaan eri aikoina muissa pankeissa toteutetut spontaanit toimenpiteet osoittaisivat, että ohjeet olisi saatu Pankkitoimihenkilöliitolta, ei pitänyt paikkaansa.

Pankkitoimihenkilöliitto oli saanut tiedon Lounais-Suomen Säästöpankissa toteutetusta lakosta vasta sen alettua. Liitolla ei siis ollut ollut mitään mahdollisuuksia estää sitä. Jatkotoimenpiteillä oli varmistettu, ettei työtaistelutoimenpiteitä pankissa enää ollut toteutettu.

Pankkitoimihenkilöliitto enempää kuin Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y. ei ollut rikkonut työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan, koska niillä ei ollut käytännön mahdollisuuksia vaikuttaa työtaisteluun. Päin vastoin molempien toiminta oli johtanut siihen, ettei lisätoimenpiteitä ollut enää toteutettu.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Sen varalta, että työtuomioistuin katsoisi valvontavelvollisuutta laiminlyödyn, Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut työehtosopimuslain 10 §:n 1 momenttiin viitaten, että mahdollista hyvityssakkoa määrättäessä edellä esille tuodut seikat otettaisiin huomioon.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultu Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y., jonka jäsenmääräksi oli ilmoitettu noin 400 henkeä, on osaltaan yhtynyt vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Lounais-Suomen Säästöpankki on 28.4.1992 tehnyt yhteistoimintalain 7 a §:n mukaisen esityksen, jossa on todettu pankin taloudellisessa tilanteessa tapahtuneiden muutosten tulevan vaikuttamaan siten, että henkilöstö tuli supistumaan 60 - 69 henkilöllä. Arvioiden mukaan supistuksia ei voitu toteuttaa ilman irtisanomisia. Neuvottelut on aloitettu 6.5.1992. Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y:n pääluottamusmies on 7.5.1992 ilmoittanut pankin toimitusjohtajalle, että seuraavana päivänä 8.5.1992 toimihenkilöt ovat aamupäivän lakossa pankin irtisanomissuunnitelmien vuoksi. Yhteistoimintaneuvottelussa toimihenkilöpuoli oli ilmoittanut, ettei se hyväksy järjestäytyneiden toimihenkilöiden irtisanomista tuotannollisin ja taloudellisin perustein vaan ainoastaan henkilökohtaisen syyn perusteella.

Pankkitoimihenkilöt ovat olleet ilmoitetuin tavoin lakossa Lounais-Suomen Säästöpankin kaikissa konttoreissa sanotun ajan. Lakkoon on ottanut osaa 130 toimihenkilöä, heidän joukossaan pääluottamusmies ja luottamusmiehet. Pääluottamusmiehen ja yhden luottamusmiehen ohella kolmas sanotun yhdistyksen hallituksen jäsen on osallistunut lakkoon. Työtaistelu, jonka lainvastaisuutta eivät poista vastineessa kerrotut toimihenkilöiden käyttäytymiseen vaikuttaneet tekijät, on kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaa edustajiensa toiminnasta.

Pankkitoimihenkilöliiton ei ole näytetty saaneen tietoa lakosta ennen sen toimeenpanoa. Pankkitoimihenkilöliiton valvontavastuuta ei voida perustella lyhyillä muissa pankeissa toimeenpannuilla työtaisteluilla. Näyttämättä on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi laiminlyönyt lakon johdosta valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 2 000 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.

Salon Seudun Pankkitoimihenkilöt r.y. velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Uski, Pohjanoksa, Hölttä ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.