Union fined for strike during collective bargaining; union liable for members' actions despite lack of supervision.

Pankin yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoonnuttua aamupäivällä käsittelemään kysymystä henkilökunnan vähentämistarpeesta oli 65 toimihenkilöä, joukossaan luottamusmiehet ja toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja, ollut lakossa iltapäivän.

Yhdistyksen edustajat olivat olleet organisoimassa lakkoa sen sijaan että olisivat pyrkineet estämään sen. Yhdistys, joka vastasi edustajiensa toiminnasta työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja yhteistoiminnan toteuttamista koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelun yhteydessä, tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU: YHTEISTOIMINTA

2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6, 6a tai 6b §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa ja tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

2. Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

3. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

4. Osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetusta asiasta on työnantajan tai henkilöstön edustajan niin vaatiessa laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten kannanotot käsiteltävään asiaan.

3 § Yhteistoiminta talous- ja henkilöstöasioissa 1. Yhteistoiminnan toteuttaminen edellyttää tietoja yrityksen ja sen toimintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista.

2. Työnantajan velvollisuudesta antaa yrityksen taloutta, työllisyyttä, kannattavuutta, tuotantoa ja kustannusrakennetta koskevia tietoja sekä velvollisuudesta antaa näiden muutostiedot on säädetty yt-lain 11 §:ssä. Lisäksi yrityksen taloutta koskevien em. tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleistä suhdanne- ja vastaavia taloudellisia näkymiä.

3. Henkilöstösuunnitelman tulee perustua yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymiin. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset asia, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.Ennen henkilöstösuunnitelman vuosittaista hyväksymistä ennen tilikauden alkua on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista käytävä yhteistoimintamenettely.

4. Yrityksen henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet sekä sen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikan henkilöstön tietoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

2. Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on lausunut, että yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) mukainen yhteistoimintaneuvottelukunta oli kokoontunut Kaakkois-Suomen Säästöpankissa vuoden 1992 maaliskuun loppuun mennessä neljä kertaa. Kokouksissa oli käsitelty muun muassa pankin tilannetta, kustannusten leikkaamista sekä henkilöstön supistamistarpeita. Yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä henkilöstön vähentämistarpeen osalta ei kuitenkaan vielä ollut käynnistetty.

Keskiviikkona 1.4.1992 Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt r.y. oli pitänyt kokouksen, jossa oli tehty päätös työtaistelun toimeenpanemisesta. Torstaina 2.4.1992 pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat esittäneet toimitusjohtajalle vaatimuksen, että mikäli neuvottelukuntaa ei kutsuta koolle 3.4.1992, he eivät takaa, että ovet aukenevat aamulla. Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokous oli pidetty 3.4.1992 kello 9.00 - 11.00. Kokouksen jälkeen työnantaja oli saanut tiedon, että ovet sulkeutuvat sinä päivänä kello 12.00.

Henkilöstöpäällikkö oli tehnyt pääluottamusmiehelle selväksi, että kysymyksessä oli laiton työtaistelu muistuttaen työrauhavelvoitteesta. Pääluottamusmies ei kuitenkaan ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Pääluottamusmies sekä ammattiosaston sihteeri sen sijaan olivat uhanneet toimihenkilöitä liitosta erottamisella, mikäli töitä ei lopeteta. Uhkailuista huolimatta työhön jääneiltä paikallisyhdistys oli vaatinut selvitystä menettelystä.

Pankkitoimihenkilöt olivat toimeenpanneet laittoman työtaistelun Kaakkois-Suomen Säästöpankin kaikissa yhdeksässä konttorissa vastustaakseen mahdollisia irtisanomisia ja vaikeuttaakseen yhteistoimintaa. Lakkoon oli ottanut osaa 65 toimihenkilöä, heidän joukossaan luottamusmiehet. Lakossa oli ollut myös Pankkitoimihenkilöliiton liittovaltuuston jäsen, joka samalla toimii ammattiosaston puheenjohtajana. Työtaistelu oli kestänyt sanotun huhtikuun 3 päivän 1992 iltapäivän.

Toimihenkilöt olivat lakossa muun muassa vastalauseena pankin henkilöstön supistuskaavailuille. Tämä ilmeni muun muassa ammattiosaston kokouspöytäkirjasta n:o 3/92, jossa todettiin, että toimihenkilöt olivat valmiita taistelemaan työpaikoista. Ammattiosasto oli lisäksi osoittanut pankin toimitusjohtajalle kirjeen, jossa selkeästi ilmoitettiin, että toimihenkilöt eivät hyväksyneet irtisanomisia henkilöstön määrällisen supistuksen toteuttamistapana.

Pankkitoimihenkilöliiton sopimusosaston päällikkö oli lisäksi kirjeessään toimitusjohtajalle todennut, että Pankkitoimihenkilöliitto seuraa tarkoin pankin toimintaa ja tarvittaessa puuttuu tilanteeseen. Kyseessä oli selvä uhkaus työtaistelun toimeenpanemisesta.

Työtaistelu kohdistui ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohtaan sekä yhteistoimintasopimuksen 2, 3 ja 28 §:ään. Työtaistelun toimeenpanemalla pankkitoimihenkilöliitto ja sen paikallisyhdistys olivat rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että Kaakkois-Suomen Säästöpankin toimitusjohtaja oli ilmoittanut 17.2.1992 pidetyssä henkilöstöillassa, että mitkään säästöt eivät riittäneet vaan henkilöstöä oli vähennettävä 10 - 20 hengellä 1.9.1992 mennessä. Ilmassa oli koko ajan ollut irtisanomisuhkailu. Pankin johto oli tehnyt päätöksen tukipaketista eli lähtörahasta. Johto oli ilmoittanut, että luottamusmiehet kantoivat vastuun, jos tukipaketteja ei otettu.

Yhteistoimintamenettelyssä ei ollut keskusteltu asioista. Työnantaja oli arvostellut yhteistoimintaneuvottelukunnan toimihenkilöjäseniä siitä, että he olivat ammattiyhdistyshenkisiä. Ammattiosasto oli lähettänyt pankin johdolle kirjeen, josta kävi ilmi toimihenkilöiden kanta eli halukkuus osallistua henkilöstön supistamishankkeeseen pitemmällä aikataululla. Henkilöstö oli edellyttänyt toimivaa yhteistoimintaa lain hengessä. Pankin johto ei ollut käyttäytynyt suhteessa ammattiosaston edustajiin asiallisesti.

Yhteistoimintamenettelyssä esiintyneiden ongelmien ratkaisemiseksi pääluottamusmies oli ollut yhteydessä Pankkitoimihenkilöliittoon. Sopimusosaston päällikkö oli lähettänyt pankin toimitusjohtajalle kirjeen, jossa oli käsitelty pankin yhteistoimintaneuvottelujen huonoa toimivuutta. Kirjeen lopussa oleva lausuma "tulemme seuraamaan tarkoin pankkinne toimintaa ja tarvittaessa puuttumaan tilanteeseen" tarkoitti sitä, että tarvittaessa Pankkitoimihenkilöliitto käytti mahdollisuutta viedä yhteistoimintalain rikkomukset alioikeuteen. Menettelyä ei ollut tähän asti käytetty, koska perinteisesti oli katsottu, ettei oikeuskäsittely ollut omiaan parantamaan yhteistoimintaa. Lause ei missään tapauksessa tarkoittanut työtaistelulla uhkaamista.

Pankkialan Työnantajaliitto oli reklamoinut 3.4.1992 tilanteesta siinä vaiheessa, kun henkilöstö oli jo poistunut työpaikalta. Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt r.y. ei ollut tehnyt työtaistelua koskevia päätöksiä. Yhteistoimintaneuvottelukunnan 3.4.1992 pidetyssä kokouksessa toimihenkilöpuoli oli jäänyt edelleen vaille tarvittavia tietoja, ja tilanne oli kärjistynyt työstä poistumiseksi. Toimitusjohtaja oli ilmoittanut, että yhteistoiminta oli loppunut, joten myös pääluottamusmies oli poistunut työpaikalta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut sitä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultu Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt r.y., jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu noin 350 henkeä, on osaltaan yhtynyt Pankkitoimihenkilöliiton vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Se, että yhteistoimintamenettelyssä on pankissa ilmennyt vaikeuksia, ei poista lakon työehtosopimuksen vastaisuutta. Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt r.y:n edustajat ovat olleet organisoimassa lakkoa sen sijaan, että he olisivat pyrkineet estämään sen. Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaa edustajiensa toiminnasta.

Pankkitoimihenkilöliitto on alkuvuonna 1992 ollut yhteydessä Kaakkois-Suomen Säästöpankkiin saneerausyhteistoiminnan merkeissä. Pankkitoimihenkilöliiton ei ole näytetty olleen työtaistelua toimeenpanemassa. Liiton ei myöskään ole näytetty olleen tietoinen työtaistelusta niin, että sen olisi voitu edellyttää ryhtyvän toimenpiteisiin asiassa lakon aikana tai ennen sitä. Näyttämättä on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto, kun otetaan huomioon työtaistelun lyhyt kesto, olisi laiminlyönyt sen johdosta valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 1 000 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.

Etelä-Kymen Pankkitoimihenkilöt velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Uski, Pohjanoksa, Hölttä ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.