Union fined for strike during collective bargaining; union members violated peace obligation.

Pankissa oli aloitettu yhteistoimintaneuvottelut henkilökunnan vähentämistarpeen vuoksi. Pankin 61 toimihenkilöä 19:ssä konttorissa oli ollut lakossa aamupäivän siitä syystä, ettei yhteistoimintalain edellyttämiä tietoja luottamusmiehen ilmoituksen mukaan ollut saatu lain mukaisesti. Toimihenkilöyhdistys vastasi siitä, että kaksi sen johtokunnan jäsentä oli osallistunut työnjohto-oikeutta ja yhteistoiminnan toteuttamista koskeviin työehtosopimusmääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun pyrkimättäkään sen estämiseen.

Näyttämättä oli jäänyt, että toimihenkilöliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa pankkialan yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU: YHTEISTOIMINTA

2 § Yhteistoiminta ja sen ajankohta 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yt-lain 6, 6a tai 6b §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-asian, on käytävä yhteistoimintamenettely siten kuin siitä yhteistoimintalaissa ja tässä sopimuksessa määrätään. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa. Yhteistoimintamenettelyssä käydään läpi toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

2. Neuvottelumenettely aloitetaan joko työnantajan tai henkilöstön aloitteesta. Menettely aloitetaan asian sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

3. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota antamiensa tietojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tiedot tulee antaa sellaisessa vaiheessa, että niihin perehtyminen ja asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

4. Osapuolten kesken todetaan, milloin yhteistoimintamenettely on päättynyt. Yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetusta asiasta on työnantajan tai henkilöstön edustajan niin vaatiessa laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät osapuolten kannanotot käsiteltävään asiaan.

3 § Yhteistoiminta talous- ja henkilöstöasioissa 1. Yhteistoiminnan toteuttaminen edellyttää tietoja yrityksen ja sen toimintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista.

2. Työnantajan velvollisuudesta antaa yrityksen taloutta, työllisyyttä, kannattavuutta, tuotantoa ja kustannusrakennetta koskevia tietoja sekä velvollisuudesta antaa näiden muutostiedot on säädetty yt-lain 11 §:ssä. Lisäksi yrityksen taloutta koskevien em. tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja vastaavia taloudellisia näkymiä.

3. Henkilöstösuunnitelman tulee perustua yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymiin. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset asiat, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.Ennen henkilöstösuunnitelman vuosittaista hyväksymistä ennen tilikauden alkua on sen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista käytävä yhteistoimintamenettely.

4. Yrityksen henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet sekä sen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikan henkilöstön tietoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

2. Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menettelyn seuraamusten osalta noudatetaan mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on lausunut, että Kanta-Uudenmaan Säästöpankki oli 24.3.1992 päättänyt käynnistää yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) mukaisen neuvottelumenettelyn lain 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetuista asioista. Ensimmäinen neuvottelu oli päätetty aloittaa pankin pääkonttorissa 30.3.1992 kello 14. Neuvottelussa Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r. y:n asettama pankin luottamusmies oli pyytänyt neuvottelutaukoa. Sen jälkeen hän oli ilmoittanut, että toimihenkilöt tulivat työhön seuraavana päivänä kello 12. Syyksi hän oli todennut, että yhteistoimintalain edellyttämiä tietoja ei ollut annettu lain mukaisesti. Tällöin luottamusmiehelle sekä muille toimihenkilöiden edustajille oli muistutettu työtaistelun laittomuudesta ja työrauhavelvoitteesta.

Tieto uhkaavasta työtaistelusta oli tullut Pankkialan Työnantajaliittoon samana päivänä. Pankkitoimihenkilöliittoa oli reklamoitu välittömästi ja vaadittu sitä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Pankkitoimihenkilöliitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin asian vuoksi.

Pankkitoimihenkilöt toimeenpanivat laittoman työtaistelun Kanta-Uudenmaan Säästöpankin kaikissa 19 konttorissa vastustaakseen irtisanomisia ja vaikeuttaakseen yhteistoimintaneuvotteluja. Lakkoon osallistui 61 toimihenkilöä, heidän joukossaan luottamusmies ja varaluottamusmies, jotka molemmat toimivat lisäksi Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokunnan jäseninä. Työtaistelu kesti 31.3.1992 kello 8.54 - 12.00 välisen ajan.

Pankille oli toimitettu kirjallisesti ilmoitus, jossa luottamusmies oli ilmoittanut, etteivät toimihenkilöt hyväksyneet irtisanomisneuvottelujen alkamista 30.3.1992. Lisäksi Pankkitoimihenkilöliiton omassa lehdessä n:o 4/1992 oli todettu, että toimihenkilöt olivat lakossa muun muassa vastalauseena pankin konttoriverkoston ja henkilöstön supistuskaavailuille. Tämäkin osoitti, että toimihenkilöt tosiasiallisesti vastustivat pankin mahdollisesti toteuttamia irtisanomisia.

Työtaistelu kohdistui ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohtaan sekä yhteistoimintasopimuksen 2, 3 ja 28 §:ään. Työtaistelun toimeenpanemalla Pankkitoimihenkilöliitto ja sen jäsenyhdistys Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r. y. olivat rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on lausunut, että Kanta-Uudenmaan Säästöpankin toimihenkilöille oli ilmoitettu suullisesti, että yli puolta henkilöstöstä ei pystytä jatkossa työllistämään. Pankki oli käytössä olleen tukipakettijärjestelmän mukaan maksanut ylimääräisen irtisanomisajan palkan vapaaehtoisesti poislähteville. Tämä paketti ei ollut voimassa enää siinä vaiheessa, kun pankissa oli aloitettu yhteistoimintaneuvottelut. Toimihenkilöitä oli kehotettu irtisanoutumaan, koska oli tulossa irtisanomisia. Ilmapiiri oli ollut erittäin tulehtunut. Osan irtisanoutuessa oli tullut vastaan tilanne, jossa konttoreita oltiin sulkemassa hyvin lyhyellä varoitusajalla. Konttoreihin jäljelle jäävien toimihenkilöiden kanssa ei ollut käynnistetty keskusteluja heidän sijoittamisestaan.

Pankkitoimihenkilöliitto on vastineessaan kiinnittänyt huomiota luottamusmiesten asemaan pankissa. Pääluottamusmies ei ollut saanut riittävästi vapautusta työstä. Ongelma oli jatkunut koko talven korostuen siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt valmistautua yhteistoimintaneuvotteluihin. Asiasta oli reklamoitu Pankkialan Työnantajaliittoon 21.4.1992, jonka jälkeen ongelmat olivat vähentyneet.

Työnantaja ei ollut tunnustanut luottamusmiesten luottamusmiesasemaa. Kirkonkylän ja Tikkurilan konttorien luottamusmiesten osallistuminen viikon mittaiselle luottamusmiesten peruskurssille oli evätty. Tikkurilan konttorin luottamusmies ei ollut päässyt helmikuussa enempää kuin huhtikuussakaan kurssille. Työnantaja oli kieltäytynyt laatimasta erimielisyysmuistiota. Pankkialan Työnantajaliitto ei ollut vaikuttanut siihen, että muistio olisi tehty.

Mitä yhteistoimintaneuvotteluihin tuli, niin toimihenkilöille oli kerrottu ylimalkaisesti pankin huonosta tilanteesta. Pankin suunnitelmista sen sijaan ei ollut saatu selkeää tietoa, mistä syystä tilanne oli ollut hyvin epävarma. Kuten esitetystä yhteistoimintaneuvottelukunnan pöytäkirjasta kävi ilmi, toimihenkilöpuoli oli pyytänyt selvitystä muun muassa konttoreiden lopettamisaikatauluista, työjärjestelyistä, henkilöstön sijoittamisesta sekä muutoksien vaikutuksista. Näihin kysymyksiin ei ollut saatu vastauksia, joten tilanne oli kärjistynyt kanteessa kerrotulla tavalla.

Kanteesta ei selvinnyt, milloin yhteydenotto Pankkitoimihenkilöliittoon oli tapahtunut. Päätös puolen päivän työnseisauksesta oli tehty pankin toimihenkilöiden piirissä. Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r.y. ei ollut käsitellyt asiaa johtokuntansa kokouksessa. Tieto työtaistelun alkamisesta oli tullut yhdistyksen puheenjohtajalle ja osalle pankin henkilöstöä puhelimitse työtaistelua edeltäneenä iltana.

Pankkitoimihenkilöliiton hallinnossa ei ollut tehty pankkia koskevia päätöksiä. Työtaistelun jälkeen oli oltu useita kertoja yhteydessä pääluottamusmieheen ja käynnistetty neuvottelut Pankkialan Työnantajaliiton kanssa luottamusmiestoiminnan ja yhteistoiminnan saattamiseksi lain ja sopimusten edellyttämälle tasolle.

KANTAJAN VASTASELITYS

Pankkialan Työnantajaliitto on lausunut, että Pankkitoimihenkilöliitto oli vastineessaan viitannut seikkoihin, joilla ei tässä asiassa ollut merkitystä. Yhteistoimintaneuvottelut oli aloitettu pankissa 24.3.1992. Pankkitoimihenkilöt olivat ryhtyneet laittomaan työtaisteluun 31.3.1992. Työehtosopimuksessa määrättiin luottamusmiehistä ja heille myönnettävästä vapautuksesta. Jos katsottiin, että työehtosopimusta on rikottu, asia voitiin saattaa viime kädessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Pankkitoimihenkilöliittoa oli reklamoitu laittomasta työtaistelusta 30.3.1992 kello 15.30. Pankkitoimihenkilöliiton osuutta tuki muun muassa se, että vastaavanlaisia laittomia työtaisteluita oli pantu toimeen noin kymmenen. Kaikki työtaistelut oli toteutettu samaa kaavaa noudattaen. Oli pidettävä selvänä, että ohjeet työtaisteluihin oli saatu Pankkitoimihenkilöliitosta. Pankkitoimihenkilöliiton oman lehden Pankkitoimihenkilön numerossa 4/1992 oli tuotu selvästi esiin liiton kanta estää irtisanomiset ja taata työsuhdeturva.

Paikallisyhdistys vastasi luottamusmiestensä ja johtokunnan jäsenten toiminnasta.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r.y., jonka jäsenmääräksi on ilmoitettu noin 520 henkeä, on jutussa kuultuna osaltaan yhtynyt Pankkitoimihenkilöliiton vastineeseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanta-Uudenmaan Säästöpankin toimitusjohtaja on 24.3.1992 kutsunut koolle Kanta-Uudenmaan Säästöpankin yhteistoimintaneuvottelukunnan jäsenet neuvotteluun yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) 6 §:n 1-5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa. Neuvotteluesityksessä on todettu pankin taloudellisessa tilanteessa tapahtuneiden muutosten tulevan vaikuttamaan henkilökuntatarpeeseen siten, että henkilökunnan määrä tulee taloudellisista ja tuotannollisista syistä supistumaan 62 - 81 työntekijällä, eikä supistuksia arvioiden mukaan voitu toteuttaa ilman irtisanomisia.

Maaliskuun 30 päivänä 1992 kello 14 aloitetussa yhteistoimintaneuvottelussa Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n luottamusmies on neuvottelutauon jälkeen ilmoittanut, että koska yhteistoimintalain edellyttämiä tietoja ei ollut saatu lain mukaisesti, työntekijäpuoli lopetti neuvottelut tällä kertaa ja että tiistaina 31.3.1992 työt aloitetaan vasta kello 12. Pankin 61 toimihenkilöä on 19 konttorissa ollut poissa työstä luottamusmiehen ilmoittamin tavoin aamupäivän 31.3.1992. Lakkoon ovat ottaneet osaa muiden toimihenkilöiden joukossa luottamusmies ja varaluottamusmies, jotka kuuluvat jäseninä Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokuntaan.

Toimeenpantu työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Vastineessa selostetut vaikeudet luottamusmiestehtävien hoidossa enempää kuin yhteistoimintamenettelyssä esiintyneet ongelmat eivät poista työtaistelun työehtosopimuksen vastaisuutta. Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaa siitä, että sen sanotut kaksi johtokunnan jäsentä, joista toinen toimii myös luottamusmiehenä, osallistuivat työtaisteluun pyrkimättäkään sen estämiseen.

Pankkialan Työnantajaliitto on ilmoittanut Pankkitoimihenkilöliitolle välittömästi 30.3.1992 ilmoitetusta toimihenkilöiden työtaistelu-uhasta. Ottaen huomioon työtaistelun nopean toimeenpanon ja sen lyhyen keston näyttämättä asiassa on jäänyt, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle 1 000 markkaa.

Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan esitetyt vaatimukset hylätään.

Keski-Uudenmaan Pankkitoimihenkilöt velvoitetaan korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Uski, Pohjanoksa, Hölttä ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.