Union wins damages for unfair dismissal linked to strike; employer union fined for failing to supervise.

Irtisanomisten kohdistaminen työntekijöihin oli johtunut heidän osallistumisestaan lakkoon. Toimenpiteet muodostivat työtaisteluiden lopettamissopimuksessa tarkoitetun kielletyn painostustoimenpiteen. Lisäksi työntekijöiden osallistuminen lakkoon oli työsopimuslain mukaan, johon irtisanomissopimuksessa viitattiin, kielletty irtisanomisen syy. Yhtiöt velvoitettu maksamaan työntekijöille korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä.

Yhtiöt eivät olleet velvollisia irtisanomissopimuksen mukaisten korvausten lisäksi maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimusten tieten rikkomisesta.

Työnantajaliiton olisi tietoisena irtisanomisten ajankohdasta pitänyt huolellisemmin perehtyä irtisanomisiin johtaneisiin syihin ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan saamaan yhtiöt peruuttamaan toimenpiteensä. Työnantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. (Ään.)

Kantaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Vastaajat Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Oy Best-Rest Ab Oy Orpa Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 5.4.1991 allekirjoitetussa majoitus ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus työsopimuksen irtisanomisesta (MaRa-HRHL) 23.3.1990

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK - SAK)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä 5.4.1991 allekirjoitetussa majoitus- ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus työsopimuksen irtisanomisesta (MaRa-HRHL) 23.3.1990

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimusten osana noudatettavassa sopimuksessa työsopimuksen irtisanomisesta on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen soveltamisala

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista päättymään a) työntekijästä johtuvasta syystä (TSL 37 §) b) taloudellisista tai tuotannollisista syistä (TSL 37 a §).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen peruste määräytyy työsopimuslain 37 §:n ja 37 a §:n mukaan.

3 § Irtisanomissyiden selvittely

1. Irtisanomissyitä tulee selvittää ennen irtisanomisen toimittamista. Selvittelyä käydään siten, että puolin ja toisin vastataan toisen osapuolen esittämiin näkökohtiin. Selvittely päättyy sen jälkeen, kun asiaan vaikuttavia näkökohtia ei ole enää esitettävänä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Ellei irtisanomisen syistä olla yksimielisiä, asian käsittelyä tulee jatkaa jomman kumman osapuolen vaatimuksesta liittojen myötävaikutuksella. Selvittely todetaan päättyneeksi jomman kumman liiton esityksestä. Asiasta laaditaan muistio, josta käy ilmi osapuolten kannat.

4 § Irtisanominen

Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen sen jälkeen kun irtisanomiseen vaikuttavat seikat on selvitetty tämän sopimuksen mukaisella tavalla.

5 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksittä:

* enintään viisi vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa,

* yli viisi vuotta, mutta enintään kymmenen vuotta kahden kuukauden pituista irtisanomisaikaa ja

* yli kymmenen, mutta enintään 15 vuotta kolmen kuukauden pituista irtisanomisaikaa sekä

* yli 15 vuotta neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava kahden viikon pituista irtisanomisaikaa ja työsuhteen jatkuttua 10 vuotta yhden kuukauden irtisanomisaikaa.

6 § Korvaus

1. Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä

Korvaus lainvastaisesta irtisanomisesta, työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen, korvaus työsuhteen jatkuessa ja työsuhteen jatkuessa maksettavaa korvausta koskevan erimielisyyden ratkaiseminen määräytyy työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain 19-23 §:ien mukaan.

2. Irtisanominen taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä

Korvaus lainvastaisesta irtisanomisesta määräytyy työsopimuslain 51 §:n mukaan.

3. Menettelymääräysten rikkominen

Tämän sopimuksen menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei työnantajaa tuomita työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon.

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan kuitenkin huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

7 § Laista poikkeaminen

Tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvissa irtisanomisissa ei sovelleta yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7, 7 a ja 8 §:iä eikä irtisanomismenettelylain 3, 4, 7, 10-16 ja 18 §:iä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja muiden ohella Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 21.12.1990 tehdyssä hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Muiden ohella asianosaisliittojen kesken 5.4.1991 tehdyssä sopimuksessa työtaisteluiden lopettamisesta on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Allekirjoittaneet järjestöt ja yhtiöt sopivat majoitus- ja ravitsemisalan 28.3.1991 kello 16.00 alkaneiden työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta seuraavaa:

1. Osapuolten väliset alan työehtosopimukset laaditaan valtakunnansovittelija Jorma Reinin 4.4.1991 antaman sovintoehdotuksen mukaisina ja osapuolten sopimilla muutoksilla.

2. Työsulut ja lakot todetaan päättyviksi 5.4.1991 kello 12.00.

3. Työsulussa ja lakossa olleet henkilöt palaavat ns. vanhoina työntekijöinä työpaikoilleen 6.4.1991 alkavaan työvuoroonsa. Työsulussa ja lakossa olleet henkilöt säilyttävät oikeutensa työnantajan palveluksessa ns. vanhoina työntekijöinä, mikäli työntekijät ilmoittautuvat työnantajalle viimeistään 9.4.1991 alkavaan työvuoroon. Sairauden tai muun pakottavan syyn johdosta ilmoittautuminen työhön voi tapahtua vielä edellä mainitun ajankohdan jälkeenkin edellyttäen, että esteestä on ilmoitettu työnantajalle tai työnantajan edustajalle viimeistään 9.4.1991 ja että työntekijä palaa työhön heti esteen päätyttyä. Jos esteestä ilmoittaminen estyy ylivoimaisesta syystä, on työntekijän ilmoitettava työnantajalle työhönpaluunsa ajankohta viipymättä esteen päätyttyä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Osapuolet ovat yhtämieltä siitä, että mikäli majoitus- ja ravitsemisalan taloudellinen tilanne johtaa yrityksissä taloudellisista- ja tuotannollisista syistä tapahtuviin lomauttamisiin ja irtisanomisiin, eivät työtaistelujen aikaiset tapahtumat saa millään tavoin vaikuttaa harkittaessa, keihin työntekijöihin toimenpiteet kohdistetaan.

Perusteltujen toimenpiteiden toteuttamista ei pidetä painostustoimenpiteenä. Jos tällaiset toimenpiteet johtavat lomautuksiin, irtisanomisiin tai muihin työntekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin, ei toimenpiteitä saa toteuttaa tai kohdentaa siten, että ne tosiasiassa muodostavat tässä sopimuskohdassa tarkoitetun kielletyn painostustoimenpiteen.

7. Kohtien 5 ja 6 tarkoittamat tapaukset käsitellään kiireellisinä liittojen välisessä neuvottelujärjestelmässä. Kummallakin osapuolella on mahdollisuus saattaa erimieliseksi jäänyt asia erikseen asetetun toimikunnan ratkaistavaksi. Toimikunta koostuu Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton, Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton, Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön edustajista (1 + 1 + 1 + 1). Toimikunnan puheenjohtajana toimii valtakunnansovittelija. Kiistakysymys on ratkaistava toimikunnassa 2 viikon kuluessa liittotason neuvottelujen päättymisestä. Toimikunnan toiminta päättyy 31.12.1991.

8. Tällä sopimuksella on työehtosopimuslain mukaiset työehtosopimuksen oikeusvaikutukset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on lausunut, että majoitus- ja ravitsemisalalla oli 28.3.1991 alkanut työnantajien julistama työsulku ja työntekijäpuolen julistama lakko. Työtaistelut olivat päättyneet valtakunnansovittelijan 5.4.1991 tekemään sovintoehdotukseen. Koska oli ollut pelättävissä, että työtaistelujen jälkeen puolin tai toisin ryhdyttäisiin lakosta johtuviin painostustoimiin, oli osapuolten kesken valtakunnansovittelijan esityksestä sovittu työtaisteluiden lopettamista koskevan sopimuksen 6 kohdassa, että kaikkinainen työtaisteluista johtuva painostaminen oli kielletty. Kyseisen sopimuksen 7 kohdassa oli perustettu erityinen toimikunta ratkaisemaan kiistakysymykset muun muassa 6 kohdan tarkoittamissa painostustapauksissa.

Pietarsaaressa majoitus- ja ravitsemisliikettä Hotelli Fontellissa harjoittava Oy Best-Rest Ab oli välittömästi työtaistelujen päättymisen jälkeen 7.4.1991 purkanut yökerhon tarjoilijan Mervi Raisa Leiviskän työsopimuksen päättymään heti ja 9.4.1991 irtisanonut yökerhon vastaavan hoitajan Nina Maria Tiluksen työsopimuksen päättymään 9.5.1991. Tarjoilijan työsopimuksen purkaminen ja Tiluksen työsopimuksen irtisanominen olivat tapahtuneet kummankin osalta heti ensimmäisenä päivänä heidän palattuaan töihin. Kumpikin työntekijä oli 10.4.1991 riitauttanut työsuhteiden päättämiset ja pitänyt työnantajan menettelyä kiellettynä lakosta johtuvana painostamisena. Kumpikin työntekijä oli työtaistelujen aikana ollut lakossa ja toiminut lakkovahtina. Tilusta oli työnantajan toimesta ennen työtaisteluiden alkamista voimakkaasti painostettu jäämään töihin ja uhattu vaikeuksilla tulevaisuudessa, mikäli hän jäisi lakkoon.

Pietarsaaressa majoitus- ja ravitsemisliikettä Hotelli Poolissa harjoittava Oy Orpa Ab oli Oy Best-Rest Ab:n tytäryhtiö. Hotelli Poolissa tarjoilijana ja vastaanottovirkailijana toiminut Eija Inkeri Niskanen oli 8.4.1991 kutsuttu palaveriin välittömästi hänen palattuaan lakon päätyttyä töihin. Oy Orpa Ab oli irtisanonut hänen työsopimuksensa samana päivänä päättymään kuukauden kuluttua irtisanomisesta eli 8.5.1991. Irtisanomista oli perusteltu sillä, että Hotelli Pool suljettaisiin. Niskanen oli pitänyt irtisanomista lakosta johtuvana painostuksena ja riitauttanut irtisanomisen 10.4.1991.

Tiluksen ja Niskasen irtisanomisissa oli käytetty työnantajaliiton laatimaa irtisanomislomaketta, johon työnantaja oli merkinnyt kohtaan 4 "irtisanomisen syitä selvitetty yrityksessä" rastin ruutuun "yksimielinen". Mitään tosiasiallista yksimielisyyttä irtisanomisista ei työnantaja kuitenkaan ollut hakenut eikä saavuttanut, vaan kyseessä oli ollut työnantajan yksipuolinen irtisanomistoimenpide. Irtisanomisen syitä ja perusteita ei ollut tarkasteltu sillä tavalla perinpohjaisesti kuin työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen 3 §:ssä edellytettiin.

Liittojen väliset neuvottelut 17.4.1991 olivat päättyneet erimielisinä. Työntekijäliitto oli saattanut asian työtaisteluiden lopettamisesta tehdyn sopimuksen 7 kohdassa tarkoitettuun toimikuntaan, joka oli 25.6.1991 tehnyt asiassa päätöksen. Toimikunnan enemmistön mielestä kyseessä oli ollut sopimuksen vastainen menettely. Toimikunta ei ollut tuominnut vaadittuja korvauksia toimivallan puuttumisen vuoksi.

Kaikkien kolmen työntekijän työsuhteiden päättämiset olivat johtuneet heidän osallistumisestaan lakkoon. Tätä osoitti se, että työsuhteet oli päätetty välittömästi työntekijöiden palattua töihin ja jopa niin, ettei työtaisteluiden lopettamisesta solmitussa sopimuksessa säädetty töihin paluuaika ollut ehtinyt kulua umpeen. Asiallisia perusteita työsuhteiden päättämisille ei ollut esitetty yhdenkään työntekijän osalta. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvaa työn vähyyttä ei työpaikoissa ollut ollut.

Oy Best-Rest Ab oli Tiluksen osalta ilmoittanut, että hänen töitään tulisivat jatkossa tekemään yhtiöiden omistajien aviopuolisot. Tämä ei pitänyt paikkaansa, vaan Tiluksen töitä yökerhossa olivat tehneet Hotelli Fontellin ravintolan tarjoilijat ja hotellin vastaanoton työntekijät. Todellista Tiluksen töiden vähyyttä ei siis ollut esiintynyt.

Leiviskältä ja Niskaselta oli tiedusteltu halukkuutta kesätöihin melko nopeasti sen jälkeen, kun työsuhteiden päättämiset oli riitautettu. Sekin osoitti, ettei työn vähyyttä tosiasiassa ollut olemassa.

Kaikkien kolmen työntekijän työsopimukset oli päätetty vastoin työtaisteluiden lopettamisesta tehtyä sopimusta. Oy Best-Rest Ab:llä ei ollut ollut työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen 2 §:n mukaisia perusteita irtisanoa Tiluksen työsopimusta eikä Oy Orpa Ab:llä irtisanoa Niskasen työsopimusta. Tämän vuoksi Tilukselle ja Niskaselle tuli tuomita työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen 6 §:n mukainen korvaus. Majoitus- ja ravitsemisalan työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Työnantajaliiton olisi pitänyt ymmärtää, että sen jäsenyritykset rikkoivat työehtosopimuksen määräyksiä. Koska työnantajaliitto oli täysin hyväksynyt jäsenyrityksensä menettelyn, se oli velvollinen suorittamaan työntekijäliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuslain nojalla.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

VASTINE

Vastineen perustelut

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on lausunut, että Hotelli Fontell oli Pietarsaaressa sijaitseva, Oy Best-Rest Ab:n omistama hotelli-ravintola, jossa majoitustilojen lisäksi oli tanssiravintola, kaksi pubia ja helmikuussa 1991 avattu yökerho. Koko yksikön asiakasmäärä, myynti ja kannattavuus olivat voimakkaasti heikentyneet yleisen taloudellisen kehityksen myötä. Erityisesti yökerhon kehitys ei ollut vastannut odotuksia. Henkilökunnan ja yksikössä tehtyjen työtuntien määrä oli ollut liian suuri. Yökerhossa oli jouduttu myös maksamaan työehtosopimuksen mukaisia takuupalkkoja, koska palvelurahapalkka olisi jäänyt liian alhaiseksi.

Yökerhossa oli toiminut emäntänä ja esimiestehtävissä Tilus ja hänen lisäkseen neljä työntekijää, joista Tiluksen palkkaama Leiviskä oli ollut koeajalla. Yksikön keskimääräinen viikkotyöaika kolmiviikkoisjaksossa oli ollut noin 600 tuntia. Sen jälkeen kun Tiluksen työsopimus oli irtisanottu ja Leiviskän työsopimus purettu koeaikana, olivat yksikön kolmiviikkoisjaksojen työajat vaihdelleet 300 - 320 tunnin välillä. Samassa yhteydessä yökerhon aukioloaikaa oli supistettu niin, että se oli ollut kokonaan suljettuna päivän viikossa. Tällä hetkellä yksikössä oli kaksi vakituista työntekijää ja se oli suljettuna kaksi päivää viikossa. Hotelli Fontellin palveluksessa olevien henkilöiden määrä oli keväästä 1991 laskenut 60:stä 45:een. Kolmentoista työntekijän työsuhde oli kokonaan päättynyt, kaksi työntekijää oli lomautettu toistaiseksi ja yksi oli äitiyslomalla. Lisäksi yksi työntekijä oli lyhennetyllä työviikolla ja yksi työntekijä oli määrä lomauttaa marraskuussa 1991.

Tiluksen ja Leiviskän työsuhteet oli siis päätetty taloudellisella ja tuotannollisella syyllä työn vähyyden vuoksi. Yökerhon hoitajan tehtävä oli lopetettu kokonaan ja työhön liittyneet esimiestehtävät hoiti ravintolapäällikkö ja muu työnjohto. Leiviskän oli ollut työntekijöistä viimeksi taloon tullut, joten työnantaja oli pitänyt luontevana, että juuri hänen työsuhteensa päättyi. Leiviskältä oli jo tällöin tiedusteltu alustavasti halukkuutta työhön siinä tapauksessa, että Hotelli Fontelliin palkattaisiin kesälomasijaisia tai muuten olisi työvoiman tarvetta. Tilus puolestaan on ilmoittanut jo irtisanomisen yhteydessä, että hänellä oli uusi työpaikka.

Hotelli Fontellin johtaja oli maaliskuun alussa 1991 antanut hotellin ravintolapäällikölle tehtäväksi yhteistoimintalain mukaisesti kutsua henkilökunta koolle neuvotteluja varten. Neuvotteluesitys olisi tullut antaa kolmen päivän ilmoitusajalla ja neuvottelujen olisi tullut alkaa 7.3.1991. Koska majoitus- ja ravitsemisalalla oli maaliskuun alussa 1991 alkanut sopimukseton tila ja liittojen väliset neuvottelusuhteet olivat olleet erittäin kireät, työnantajan mielestä tilannetta entisestään kärjistävistä toimenpiteistä oli yhtiöissä pidättäydyttävä. Hotellin johtaja, joka oli työnantajaliiton hallituksen jäsen, oli päättänyt luopua neuvottelun järjestämisestä. Johtaja oli työmatkaltaan ottanut yhteyttä ravintolapäällikköön ja ilmoittanut, ettei neuvotteluesitystä tässä tilanteessa annettaisi, vaan lykättäisiin neuvottelu siihen saakka, kunnes uusi työehtosopimus olisi voimassa.

Neuvottelutilanne oli ajautunut 28.3.1991 alkaneeseen lakkoon ja työsulkuun, jotka olivat päättyneet 5.4.1991. Hotelli Fontellin koko asiakaspalveluhenkilökunta neljää lukuunottamatta oli osallistunut lakkoon. Työt oli kuitenkin pidetty käynnissä lähinnä omistajien ja heidän sukulaistensa avulla. Hotelli Poolin koko henkilökunta oli osallistunut lakkoon. Hotelli ja ravintola oli jouduttu sulkemaan kokonaan. Kolme työntekijää oli tosin hakeutunut työhön Hotelli Fontelliin ensimmäisen lakkopäivän jälkeen.

Lakon päätyttyä Hotelli Fontellissa oli palattu työvoiman vähentämiskysymykseen. Hotellin johtaja oli ottanut yhteyttä myös työnantajaliiton asiamieheen, jonka kanssa oli käyty ennen neuvottelua käsiteltävät asiat läpi. Hotelli Fontellissa oli järjestetty yhtiön ja hotellin taloudellista tilannetta koskeva yhteistoimintaneuvottelu 8.4.1991. Neuvottelussa oli käyty läpi hotellin taloudellinen kehitys sekä vaikeasta tilanteesta ja työn vähyydestä johtuva tarve töiden uudelleen järjestelyyn, toimenkuvien muuttamiseen, aukioloaikojen muuttamiseen ja mahdolliseen työvoiman vähentämiseen.

Oy Orpa Ab ei alle 30 työntekijän yrityksenä kuulunut lainkaan yhteistoimintalain piiriin. Niskasen irtisanominen oli tapahtunut työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen mukaisesti. Myös hänen kanssaan oli ennen irtisanomista selvitetty irtisanomisen syyt ja selvittely oli päättynyt yksimielisyyteen, jonka työntekijä itse oli merkinnyt irtisanomisilmoitukseen. Missään vaiheessa Niskaselle ei ollut ilmoitettu, että Hotelli Pool suljettaisiin kokonaan.

Oy Best-Rest Ab:n taloudellisesta tilasta ja sen johdosta tarpeellisista toimenpiteistä oli ollut tarkoitus pitää yhteistoimintaneuvottelu jo ennen lakon alkamista. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuen työvoiman vähentäminen oli kohdistettu Leiviskään, jonka työsuhde oli alkanut 15.2.1991 ja joka oli viimeisenä tullut Hotelli Fontellin palvelukseen, sekä Tilukseen, koska yökerhon hoitajan tehtävästä oli luovuttu kokonaan. Oy Orpa Ab:stä oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella syyllä yrityksen palvelukseen viimeisenä tullut työntekijä Niskanen, koska työn määrä oli vähentynyt olennaisesti aukioloaikojen supistumisen myötä. Yhtiöiden lähes koko henkilökunta oli osallistunut lakkoon.

Työsuhteiden päättämiseen oli ollut taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Lakkoon osallistuminen ei ollut millään tavoin vaikuttanut siihen, kenen työsuhteet oli jouduttu päättämään. Työnantaja ei esimerkiksi ollut edes tiennyt Niskasen olevan järjestäytynyt, koska työnantaja ei ollut perinyt hänen palkastaan ay-jäsenmaksua.

Irtisanomiset oli toteutettu työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen mukaisesti ja myös työntekijät olivat olleet yksimielisiä irtisanomisten syistä. Vasta työntekijäliiton toimitsijan puututtua asiaan työsuhteiden päättämiset oli riitautettu, koska luottamusmiehen kertoman mukaan työntekijäliiton ohjeiden mukaisesti kaikki työpaikoilla tehtävät toimenpiteet oli riitautettava. Se, että työsuhteiden päättämiset oli toimitettu lakon päättymisen jälkeen, ei tarkoittanut, että kyseessä olisi ollut työtaisteluiden lopettamista koskevan sopimuksen 6 kohdassa tarkoitettu kielletty painostustoimenpide.

Työtaistelussa keväällä 1991 oli ollut kysymys paitsi lakosta myös työnantajaliiton hallituksen julistamasta työsulusta, jonka vuoksi työntekijät eivät edes olisi voineet olla työssä. Lakkoon osallistuminen ei ollut ollut syynä työsuhteiden päättämiseen.

Työtaisteluiden lopettamista koskevassa sopimuksessa tarkoitettu toimikunta oli 25.6.1991 joutunut antamaan ratkaisunsa erittäin suppean aineiston ja tutkinnan perusteella. Toimikunnan enemmistö oli tehnyt ratkaisunsa sillä perusteella, että työsopimukset oli päätetty työhön paluuajan kuluessa, millä ei sopimuksen mukaan ollut mitään merkitystä toimenpiteen 6 kohdan mukaisuutta arvioitaessa. Liioin ei voitu perusteluna käyttää yhteistoimintaneuvottelujen laiminlyöntiä, koska neuvotteluvelvollisuutta ei ollut työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen mukaan lainkaan. Työnantaja ei ollut rikkonut työtaisteluiden lopettamista koskevan sopimuksen 6 kohtaa. Sillä perusteella, että työsuhteet oli päätetty välittömästi työntekijöiden palattua työhön töihinpaluuajan kuluessa, ei työsuhteiden päättämisiä voitu pitää sopimuksen vastaisina.

Oy Best-Rest Ab:llä ja Oy Orpa Ab:llä oli ollut työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen 2 §:n mukaiset perusteet työsopimusten irtisanomisiin. Lakkoon osallistuminen ei ollut vaikuttanut työsopimusten päättämiseen eikä siihen, kenet irtisanottiin, joten työnantajat eivät olleet menetelleet lakon lopettamissopimuksen 6 kohdan vastaisesti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto, Oy BestRest Ab ja Oy Orpa Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

MUUT LAUSUMAT

Asianosaiset ovat esivalmistelussa ilmoittaneet, ettei toimikuntakäsittelyä koskevalla työtaisteluiden lopettamissopimuksen määräyksellä ollut tarkoitettu sulkea pois mahdollisuutta ajaa kannetta työtuomioistuimessa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Majoitus- ja ravitsemisalalla on 28.3.1991 lukien julistettu alkaneiksi työntekijäpuolelta lakko ja työnantajapuolelta työsulku. Työtaistelutoimenpiteiden on sovittu päättyvän asianosaisliittojen 5.4.1991 työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin tekemällä sopimuksella työtaisteluiden lopettamisesta. Sopimuksen 6. kohdan mukaan, mikäli majoitus- ja ravitsemisalan taloudellinen tilanne johti yrityksissä taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin lomautuksiin ja irtisanomisiin, työtaistelujen aikaiset tapahtumat eivät millään tavoin saaneet vaikuttaa harkittaessa, keihin työntekijöihin toimenpiteet kohdistettiin. Perusteltujen toimenpiteiden toteuttamista ei sopimuskohdan mukaan pidetty painostustoimenpiteenä, mutta jos tällaiset toimenpiteet johtivat lomautuksiin, irtisanomisiin tai muihin työntekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin, toimenpiteitä ei saanut toteuttaa tai kohdentaa siten, että ne tosiasiassa muodostivat edellä tarkoitetun kielletyn painostustoimenpiteen.

Oy Best-Rest Ab on 7.4.1991 päättänyt Hotelli Fontellin yökerhon tarjoilijan Mervi Raisa Leiviskän työsopimuksen heti ja 9.4.1991 irtisanonut yökerhon vastaavan hoitajan Nina Maria Tiluksen työsopimuksen päättymään 9.5.1991. Oy Best-Rest Ab:n tytäryhtiö Oy Orpa Ab on 8.4.1991 irtisanonut Hotelli Poolissa tarjoilijana ja vastaanottovirkailijana toimineen Eija Inkeri Niskasen työsopimuksen päättymään 8.5.1991. Oy Best-Rest Ab on perustellut Leiviskän työsopimuksen päättämistä ja Tiluksen työsopimuksen irtisanomista taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä sekä Leiviskän osalta lisäksi koeajalla. Oy Orpa Ab on perustellut Niskasen irtisanomista taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Tilus, Niskanen ja Leiviskä olivat osallistuneet lakkoon.

Hotellien johtaja ja yhtiöiden hallituksen jäsen Veli Esko Juhani Palokari sekä Tilus, Niskanen ja Leiviskä ovat työtuomioistuimessa kuultuina kertoneet työsopimusten päättämisten tapahtuneen siten, että Palokari oli kutsunut Tiluksen, Niskasen ja Leiviskän kahdenkeskeiseen keskusteluun ja suorittanut tilaisuudessa Tiluksen ja Niskasen irtisanomisen sekä Leiviskän koeaikaisen työsopimuksen päättämisen. Palokarin mukaan Tilusta ja Niskasta irtisanottaessa oli samalla suoritettu irtisanomissopimuksen 3 §:n 1. kohdassa tarkoitettu irtisanomissyiden selvittely.

Työnantajapuoli on katsonut irtisanomissyiden selvittelyn tapahtuneen asianosaisliittojen välisen irtisanomissopimuksen 3 §:ssä määrätyllä tavalla ja siinä ollun yksimielisiä, kun taas työntekijäliitto on katsonut, etteivät Tilus ja Niskanen olleet irtisanomistilaisuuksissa Palokarin käyttäytymisen vuoksi pitäneet työsuhteittensa jatkamista mahdollisena.

Irtisanomistilaisuuksista saamansa selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, ettei Tiluksella ja Niskasella ole tosiasiassa ollut mahdollisuutta esittää Palokarin kannasta poikkeavaa käsitystä irtisanomisten perusteesta. Sen vuoksi irtisanomisilmoituksiin tehdystä merkinnästä huolimatta irtisanomisen syistä ei työtuomioistuimen mielestä ole oltu irtisanomissopimuksen 3 §:n 4. kohdassa tarkoitetuin tavoin yksimielisiä.

Työnantajapuoli on työtuomioistuimessa esittänyt, että sekä Hotelli Fontellin että Hotelli Poolin henkilökuntaa on asiakasmäärän, myynnin ja kannattavuuden heikentymisestä johtuvan työn vähenemisen vuoksi jouduttu supistamaan keväällä 1991. Hotelli Fontellin henkilökunnan määrä oli laskenut 61 työntekijästä 45 työntekijään. Hotelli Poolin henkilökuntaa oli muun muassa aukioloaikojen supistamisen vuoksi jouduttu vähentämään yhdeksästä viiteen. Työtuomioistuimelle esitetyn Oy Best-Rest Ab:n tuloslaskelman mukaan yhtiön tappio oli 31.3.1991 päättyneellä vuoden pituisella tilikaudella ollut noin 5,5 miljoonaa markkaa sen oltua edellisellä samanpituisella tilikaudella vajaat 1,2 miljoonaa markkaa.

Työtuomioistuimen mielestä esitetty selvitys osoittaa, että yhtiöillä on ollut taloudellisista ja tuotannollisista syistä tarve vähentää työvoimaa. Toteutetut aukioloaikojen supistamiset ja muut toiminnan uudelleenjärjestelyt ovat myös tehneet mahdolliseksi hotellien toiminnan jatkamisen entistä vähemmällä henkilöstöllä. Hotelli Fontellin osalta on myös käyty asianmukaiset yhteistoimintaneuvottelut, joissa on keskusteltu työntekijöiden sijoittamisesta uudelleen. Sanotunlaisten neuvottelujen käyminen Hotelli Poolin osalta ei ole ollut tarpeen, koska yrityksen henkilöstön määrä on ollut alle 30. Yhteistoimintamenettelyä irtisanomisten johdosta ei asianosaisliittojen välisen irtisanomissopimuksen 7 §:n mukaan ole ollut tarpeen käydä.

Vaikka asiassa onkin jäänyt näyttämättä, että niihin tehtäviin, joita Tilus ja Niskanen olivat suorittaneet, olisi otettu uusia työntekijöitä, heidän irtisanomistensa todellinen syy ei esitetyn selvityksen mukaan ole ollut työn väheneminen vaan heidän osallistumisensa lakkoon eli työsopimuslain 37 §:n mukaan, johon irtisanomissopimuksen 2 §:ssä myös viitataan, kielletty syy. Yhtiöt ovat siten tietensä rikkoneet myös asianosaisliittojen välisen irtisanomissopimuksen määräyksiä.

Oy Best-Rest Ab on velvollinen maksamaan Tilukselle ja Oy Orpa Ab Niskaselle korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Korvaus määräytyy irtisanomissopimuksen 6 §:n 1. kohdan mukaan irtisanomismenettelystä annetun lain 19 - 23 §:n mukaan. Kun irtisanomissopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen seuraamukseksi on määrätty velvollisuus vahingonkorvauksen maksamiseen, ei työnantajaa samalla perusteella voida velvoittaa erikseen maksamaan työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettua hyvityssakkoa. Sen vuoksi yhtiöihin kohdistetut hyvityssakkovaatimukset on hylättävä.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on tukenut työnantajien työsuhteiden päättämismenettelyä. Hotellien johtaja kuuluu jäsenenä Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton hallitukseen. Työnantajaliitto ei kuitenkaan ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan pelkästään hallitukseensa kuuluneen hotellien johtajan suorittamien toimien takia. Sitä vastoin, kun työnantajaliiton olisi tietoisena irtisanomisten ajankohdasta pitänyt huolellisemmin perehtyä irtisanomisiin johtaneisiin syihin ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan saamaan yhtiöt peruuttamaan toimenpiteensä, työantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa Oy Best-Rest Ab:n ja Oy Orpa Ab:n tietensä rikkoneen työtaistelujen lopettamisesta tehdyn sopimuksen 6. kohdan määräyksiä päättäessään Oy Best-Rest Ab Tiluksen ja Oy Orpa Ab Niskasen työsopimuksen.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Tiluksen ja Niskasen irtisanominen on tapahtunut vastoin irtisanomissopimuksen määräyksiä, ja velvoittaa Oy Best-Rest Ab:n suorittamaan Tilukselle korvauksena 42 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 19.10.1991 lukien sekä Oy Orpa Ab:n suorittamaan Niskaselle korvauksena 26 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 19.10.1991 lukien.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden, ja velvoittaa sen suorittamaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:lle työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa 10 000 markkaa.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto, Oy BestRest Ab ja Oy Orpa Ab velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Muilta osin kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Iirola, Uski, Kontio, Pohja ja Vertanen jäseninä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Kontio, jonka lausuntoon jäsen Uski yhtyi, lausui:

Katson jutussa selvitetyksi, että työnantaja oli aloittanut yhteistoimintamenettelyn valmistelun jo ennen majoitus- ja ravitsemisalan työtaistelua ja siirtänyt irtisanomisten toimeenpanoa työnantajaliiton suosituksesta uhkaamassa olleen työtaistelun vuoksi.

Yhtiöllä on näytetty olleen taloudelliset ja tuotannolliset perusteet työsuhteen päättämisille. Yrityksellä on näytetty olleen tarve vähentää työvoimaa ja se on myös vähentänyt sitä juuri niistä töistä, joita Tilus ja Niskanen olivat tai olisivat mahdollisesti olleet ammattitaitonsa puolesta kykeneviä tekemään. Työvoiman vähentämistarpeen ollessa notoorisesti tiedossa ei voida pitää tarpeellisena kunkin tehtävän kohdalta erikseen perustella sitä, minkä vuoksi irtisanottavaa henkilöä ei voida kouluttaa tehtävään eikä sitä ettei tehtävää ole tuotannollisesti mielekästä tarjota.

Kantaja ei ole mielestäni jutun taustat ja siinä esitetty näyttö huomioon ottaen näyttänyt toteen, että työsuhteen päättämisten kohdistaminen Tilukseen ja Niskaseen olisi tapahtunut lakonlopettamissopimuksessa kielletyssä painostamistarkoituksessa.

Edellä olevan perusteella hylkään kanteen kokonaisuudessaan. Asian laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.