Labor court orders employer and union to pay damages for severance agreement violations and monitoring duty breaches.

Yhtiö oli irtisanonut taloudellisista ja tuotannollisista syistä paperitehtaan vuoromestarina olleen työnjohtajan. Asiassa ei ollut selvitetty, että yhtiön palvelukseen vuoromestarin tehtäviin jääneitä teknisiä toimihenkilöitä olisi ollut pidettävä yrityksen toiminnan kannalta irtisanottua tärkeämpinä tai häntä suuremmassa määrin erikoistehtäviin tarvittuina toimihenkilöinä. Irtisanottu oli työiältään vanhin tuotantolaitoksen teknisistä toimihenkilöistä. Kun hänellä vielä oli työstä aiheutunut kuulovamma, ei yhtiö ollut hänet irtisanoessaan ottanut huomioon irtisanomissuojasopimuksessa määrättyjä tekijöitä. Yhtiö oli siten rikkonut tietensä irtisanomissuojasopimusta.

Työnantajaliitto oli liittoneuvottelussa tullut tietoiseksi irtisanomisjärjestykseen vaikuttavista tekijöistä mutta hyväksynyt työnantajan menettelyn. Liitto oli näin toimiessaan laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Hyvityssakkoa ei voitu pitää korkolaissa tarkoitettuna tai muuna vastaavana velkana, eikä sille voitu korkolain nojalla tuomita viivästyskorkoa.

Kantaja Teknisten Liitto TL r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Yhtyneet Paperitehtaat Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknisten Liitto TL:n ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton välillä 1.3.1990 voimaan tulleessa paperi ja puumassateollisuuden palkkasopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK ry:n välillä sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T ry:n välillä tammikuun 16. päivänä 1990 allekirjoitettuihin pää- ja runkosopimukseen ja saattavat ne voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkasopimuksessa tarkoitetussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. RS Irtisanomisaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa 19.4.1984 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa muutoin on sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Runkosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Työvoiman vähentämisjärjestys Irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto TL on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Porin Paperissa oli suoritettu organisaatiouudistus, jonka seurauksena oli vähennetty 180 työntekijää. Lopetettavalla paperitehtaalla oli työskennellyt 33 teknistä toimihenkilöä, joista 10 oli työskennellyt vuoromestarin tehtävissä. Rakennettava uusi kartonki/hylsytehdas työllistää 12 teknistä toimihenkilöä, joista viisi työskentelee vuoromestarina. Eläke- ja tehtäväjärjestelyjen jälkeen Porin yksikössä oli sanottu irti 11 teknistä toimihenkilöä. Työnjohtaja Markku Tanttisen työsopimus oli irtisanottu 13.6.1991 kuuden kuukauden irtisanomisajoin päättymään 31.12.1991. Irtisanomisen syyksi työnantaja oli ilmoittanut taloudelliset ja tuotannolliset syyt.

Irtisanoessaan Tanttisen Yhtyneet Paperitehtaat Oy oli rikkonut työvoiman vähentämisjärjestystä. Työnjohtaja Tanttinen oli irtisanottu, vaikka hän irtisanomisjärjestysmääräyksen mukaan kuului erityisesti suojattavien toimihenkilöiden joukkoon. Hän oli yrityksen toiminnalle tärkeä ja erikoistehtäviä hallitseva toimihenkilö. Hän oli saman työnantajan työssä menettänyt osan työkyvystään ja hänen työsuhteensa kesto oli pitkä.

Tanttinen oli menettänyt osan työkyvystään Porin paperitehtaan palveluksessa. Kuulon heikkeneminen oli ilmennyt 3.9.1974, ja heikentymisen haitta-aste oli 10 prosenttia. Tanttiselle oli myönnetty elinkorkoa työperäisen haitan perusteella. Kun Tanttinen oli menettänyt osan työkyvystään nykyisen työnantajansa palveluksessa, kuului hän erityisesti suojattavien toimihenkilöiden piiriin. Työkyvyn menettäminen oli rinnastettava irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamaan tärkeät ammattityöntekijät -käsitteeseen muun muassa työtuomioistuimen tuomioiden n:ot 35/1977 ja 70/1981 mukaan.

Tanttisen työsuhde Yhtyneet Paperitehtaat Oy:llä oli alkanut 1.10.1958 jatkuen yhdenjaksoisesti 34 vuotta. Tanttinen oli 49-vuotias, joten hän oli tehnyt koko tähänastisen elämäntyönsä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n palveluksessa. Vuonna 1960 sattuneen käsivamman jälkeen Tanttinen ei ollut ollut lainkaan poissa työstä. Yrityksen palvelukseen oli jäänyt huomattavasti lyhyemmän työhistorian omaavia teknisiä toimihenkilöitä, joita ei voitu myöskään huoltovelvollisuuden perusteella pitää Tanttista suojatummassa asemassa.

Tanttisen työsopimuksen irtisanomisesta oli käyty sekä työpaikkakohtaiset että liittotason neuvottelut pääsemättä yksimielisyyteen.

Irtisanoessaan Tanttisen työsopimuksen Yhtyneet Paperitehtaat Oy oli rikkonut tietensä työehtosopimusta, erityisesti irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ää. Hyväksymällä jäsenyrityksensä menettelyn ja laiminlyödessään työehtosopimuksen vastaisen tilan poistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet senkin jälkeen, kun Teknisten Liitto TL oli 14.10.1991 lähettämällä kirjeellä siitä Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa huomauttanut, oli vastaajaliitto laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Teknisten Liitto TL on vaatinut lisäksi 16 prosentin korkoa hyvityssakoille tuomion antopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat lausuneet, että työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva työehtosopimusmääräys oli sanonnaltaan ja sisällöltään joustava. Ilmaisut "mahdollisuuksien mukaan" sekä "kiinnitetään huomiota" olivat tässä mielessä kuvaavia. Oleellista oli, että työnantaja vähentämisjärjestystä päätettäessä ottaa kunkin määräyksessä mainitun tekijän huomioon. Kysymys oli aina kokonaisarvioinnista, sillä eri tekijöillä ei ollut etusijaa toistensa edellä lukuun ottamatta työnantajan oikeutta säilyttää palveluksessaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia ammattihenkilöitä. Vastaajat ovat viitanneet työtuomioistuimen tuomioon n:o 81/1983. Vaikka tuossa ratkaisussa oli kysymys työntekijäsopimuksen soveltamisesta, voitiin siihen esillä olevassa asiassa vedota, koska irtisanomisjärjestystä koskevat tekstit sanamuodoltaan ja sisällöltään olivat lähes samanlaiset.

Kanteessa tarkoitettu organisaatiouudistus oli johtunut siitä, että voimasäkkipaperin valmistus Porin paperitehtaalla oli lopetettu 20.6.1991. Silloin oli ryhdytty rakentamaan uutta kartonkitehdasta. Uusi tehdas oli työllistänyt 11 teknistä toimihenkilöä, joista kuusi toimi erityistehtävissä, nimittäin sähkö-, laboratorio-, atk-, tehdassuunnittelu-, lähetys- ja mekaanisissa toiminnoissa ja loput viisi vuoromestareina.

Tanttinen ei koulutuksensa puolesta soveltunut edellä todettuihin erikoistehtäviin, joten irtisanomisjärjestystä harkittaessa voitiin hänen osaltaan ottaa huomioon vain vuoromestarin tehtävät. Tältäkin osin hän oli valikoitunut irtisanottavien joukkoon, koska hänen ammattitaitonsa vuoromestarin toimenkuvaan kuuluvissa tehtävissä oli heikko. Tämä oli ilmennyt käytännössä muun muassa vakavina puutteina johtamistaidossa, ihmissuhteissa sekä alaisiin että esimiehiin nähden ja kyvyttömyytenä toimia informaation välittäjänä esimerkiksi vuoronvaihtotilanteessa. Arvioitaessa näiden puutteiden merkitystä oli muistettava, että vuoromestari oli vuorossa yksin vastuun kattaessa koko kartonkitehtaan.

Tanttinen oli tehnyt vuosien varrella joitakin palkittuja aloitteita. Se ei kuitenkaan tehnyt hänestä sopimuksen tarkoittamaa tärkeätä ja erikoistehtäviä hallitsevaa toimihenkilöä. Tätä ei myöskään todentanut Keskuskauppakamarin myöntämä ansiomerkki. Ensiarvoinen tekijä oli ollut se, kuinka kyvykäs henkilö oli ollut ammatillisesti.

Tanttinen ei ollut menettänyt työnantajan palveluksessa osaa työkyvystään. Kymmenen prosentin haitta-asteen meluvammalla ei ollut merkitystä työkyvyn kannalta.

Pitkät työsuhteet olivat olleet työpaikalla tyypillinen ilmiö. Tanttisen työsuhde oli alkanut vuonna 1958. Vuoromestareiksi valittujen teknisten toimihenkilöiden työsuhteista kaksi oli alkanut vuonna 1960, yksi vuonna 1963, yksi vuonna 1969 ja yksi vuonna 1971. Työnantaja oli antanut työsuhteen kestolle irtisanomusjärjestyksessä sille sopimuksen mukaan kuuluvan arvon.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

TEKNISTEN LIITTO TL:N VASTASELITYS

Teknisten Liitto TL on lausunut olevansa vastaajien kanssa samaa mieltä siitä, että työvoiman vähentämisjärjestyksen tuli muodostua kokonaisarvioinnin perusteella. Eri mieltä liitto oli siitä vastaajien käsityksestä, jonka mukaan etusija työvoiman vähentämisjärjestystä muodostettaessa tulisi antaa kriteereille yrityksen toiminnalle tärkeä ja erikoistehtäviin tarvittava. Tähän suojaperusteeseen oli rinnastettu vähentämisjärjestyksen määräys, jonka mukaan etusija tuli antaa niille toimihenkilöille, jotka olivat menettäneet osan työkyvystään saman työnantajan työssä.

Yhdestäkään vastineessa mainitusta seikasta ei Tanttinen ollut saanut huomautuksia eikä varoituksia työsuhteensa kestäessä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy on 13.6.1991 taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanonut Porin Paperin palveluksessa paperitehtaan vuoromestarina olleen työnjohtaja Markku Tanttisen työsuhteen päättymään 31.12.1991.

Asiassa on selvitetty, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Porin voimasäkkipaperia valmistaneen paperitehtaan toiminta on lopetettu kesäkuussa 1991. Tuotantolaitoksen toiminta on jatkunut kartonkitehtaana. Organisaatiomuutoksen seurauksena tehtaan työntekijöitä on vähennetty. Paperitehtaan palveluksessa oli ollut 33 teknistä toimihenkilöä, joista kymmenen toimi vuoromestarina. Toimihenkilöitä on vähennetty siten, että tuotantolaitoksen palvelukseen jäi yksitoista teknistä toimihenkilöä, joista viisi toimii vuoromestarina.

Tanttinen on ollut Porin paperitehtaan palveluksessa 1.10.1958 lukien yhtäjaksoisesti työsuhteensa päättymiseen saakka. Tanttisen työsuhde on ollut pitempi kuin kenenkään vuoromestarina paikkansa säilyttäneen teknisen toimihenkilön työsuhde. Hänen kanteessa kuvattu koulutuksensa ja toimintansa osoittaa, että hän on paperitehtaalla ollut yrityksen toiminnalle tärkeä ja erikoistehtäviin perehtynyt toimihenkilö. Hän on työssään tehtaan palveluksessa saanut kuulovamman, jonka johdosta hänen haittaasteensa on 10 prosenttia. Tällä perusteella Tanttista on pidettävä irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla tavalla osan työkyvystään menettäneenä.

Työnantajapuoli on perustellut Tanttisen valintaa irtisanottavaksi sillä, ettei Tanttinen ammattitaitonsa puolesta soveltunut kartonkitehtaalla vaadittuihin erikoistehtäviin. Tanttisen ammattitaidon on ilmoitettu olleen vuoromestarin toimenkuvaan kuuluvissa tehtävissä heikko. Tätä on perusteltu johtamistaidon puutteella ja ihmissuhdevaikeuksilla.

Työtuomioistuimessa kuultu Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Porin Paperin henkilöstöpäällikkö on kertonut, ettei kellään paperitehtaan vuoromestarilla ollut ammattitaitoa uusiin tehtäviin, koska kartonkia ei tehtaalla aikaisemmin ollut valmistettu ja sitä ryhdyttiin valmistamaan uudella tekniikalla.

Yhtiön palvelukseen vuoromestarin tehtäviin jääneillä teknisillä toimihenkilöillä ei siis ole ilman lisäkoulutusta ollut valmiutta uusiin tehtäviin. Muutoinkaan ei ole selvitetty, että heitä kaikkia olisi pidettävä yrityksen toiminnan kannalta Tanttista tärkeämpinä eikä häntä suuremmassa määrin erikoistehtäviin tarvittuina toimihenkilöinä. Tanttinen on esitetyn selvityksen mukaan ollut työiältään vanhin tuotantolaitoksen teknisistä toimihenkilöistä. Kun hänellä vielä on ollut työstä aiheutunut kuulovamma, Yhtyneet Paperitehtaat Oy ei ole Tanttisen irtisanoessaan ottanut huomioon niitä tekijöitä, joista irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ssä määrätään. Yhtiö on siten irtisanoessaan Tanttisen rikkonut tietoisesti irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä irtisanomisjärjestyksestä.

Teknisten Liitto TL on 14.10.1991 ottanut asiassa kirjallisesti yhteyttä Metsäteollisuuden Työnantajaliittoon. Kirjeessä on selvitetty Tanttisen olleen työnantajan työssä osan työkyvystään menettänyt. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on liittojen välillä 16.9.1991 käydyssä neuvottelussa tullut tietoiseksi muista irtisanomisjärjestykseen vaikuttavista tekijöistä, mutta on hyväksynyt Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n menettelyn. Liitto on näin toimiessaan laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Hyvityssakkoa ei voida pitää työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n säännökset huomioon ottaen korkolaissa tarkoitettuna tai muuna vastaavanlaisena velkana. Hyvityssakolle ei siten voida korkolain perusteella tuomita viivästyskorkoa. Kun osapuolet eivät myöskään ole sopineet koron maksamisesta tuomittaville hyvityssakoille, ei hyvityssakoille tuomittavaa korkoa koskevaa vaatimusta voida hyväksyä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton maksamaan hyvityssakkoa Teknisten Liitto TL:lle, yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 25 000 markkaa ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.

Kanne hylätään siltä osin kuin siinä on vaadittu korkoa hyvityssakoille.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut 2 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Tiitinen, Virtanen, Tuulensuu, Leivo ja Pohja jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.