Labor court dismisses union strike claims but orders fines for employer and union breaches of collective agreement.

Vastalauseena tehdaspalvelutoiminnan uudelleenorganisoinnista aiheutuneille työntekijäsiirroille sellutehtaan työntekijät olivat aloittaneet lakon, johon olivat yhtyneet konserniin kuuluvien paperi-, kartonki- ja kemiallisen tehtaan työntekijät. Lakon laajentuminen oli aiheutunut siitä, että työnantaja keskeytti palkanmaksun työntekijöiltä, joiden se katsoi sellutehtaan lakon vuoksi jääneen vaille tuotannollisesti mielekästä työtä. Kaksi ammattiosastoa vastasi lakosta työrauhavelvollisuuden rikkomisena. Työntekijäliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työnantaja oli rikkonut tieten yhteistoimintamenettelyä koskevia määräyksiä.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantaja olisi palkanmaksun keskeyttämisellä enempää kuin ilmoittaessaan sen uhasta pyrkinyt painostamaan työntekijäpuolta työntekijäin siirtoa koskevassa asiassa.

Kysymys myös siitä, oliko liittojen kesken sovittu, ettei työtaistelun johdosta nosteta uusia kanteita.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metsä-Serla Oy Kuultavat Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77 r.y. Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13 r.y. Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä voimassa olevassa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § PALKANMAKSU

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13.7 Palkattomat poissaolot

Päivätyössä (tam 15,16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta kertomalla poissaolotuntien määrä työntekijän tuntipalkalla. Keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 37, 17 ja 27) palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta suhteessa työntekijän työvuorojärjestelmän mukaisiin työvuoroihin ja vuorovapaisiin. Tes-seisokin (6 § 4.1.) sisältäminä palkkakausina kausipalkasta vähennetään palkaton poissaolo keskeytymättömässä sekä jatkuvassa vuorotyössä (tam 37, 17, 27) kertomalla poissaolotuntien määrä työntekijän tuntipalkalla, mikäli työntekijän työvuorojärjestelmän säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden lukumäärä kerrottuna luvulla 8 on vähemmän kuin 80. Mikäli työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta palkkakauden aikana, kausipalkkaa tai sen osaa ei työntekijälle kuitenkaan makseta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale. Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII SUHDEMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

34 § KOULUTUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen 8.5.1989 allekirjoittamaa sopimusta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä.

Edellä mainitun keskusjärjestöjen allekirjoittaman sopimuksen yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä 1.2. kohdasta poiketen ovat osapuolet sopineet, että yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohtien mukaiset yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat, 6 a § neuvotteluvelvoitteen toteaminen liikkeen luovutuksen tai sulautumisen jälkeen, 6 b § henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, 7 § yhteistoimintamenettely, 7 a § neuvotteluesitys, 8 § neuvotteluvelvoitteen täyttyminen sekä 8 a § neuvottelun tuloksen kirjaaminen sekä 15 a § hyvitys ovat tämän työehtosopimuksen osia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kohta 14

Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein. Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. Edellä viimeisen kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Sunnuntaina 22.3.1992 pääluottamusmies oli soittanut Metsä-Sellu Oy:n tuotantopäällikölle noin kello 18.15. Hän oli kertonut, että sellutehdas pysähtyy 23.3.1992 kello 7. Syyksi työtaisteluun pääluottamusmies oli ilmoittanut asioiden hoidon yhteisten osastojen muodostamisessa. Metsä-Sellu Oy oli lähettänyt työtaistelu-uhan johdosta kirjeen ammattiosastolle sekä 22.3. että 23.3.1992. Työntekijät olivat aloittaneet kuitenkin Metsä-Sellu Oy:n Äänekosken sellutehtaalla työtaistelun maanantaina 23.3.1992 kello 7. Työntekijät olivat ilmoittaneet lopettavansa työtaistelun keskiviikkona 25.3.1992 kello 6. Työtaistelu oli keskeyttänyt sellutehtaan toiminnan kokonaan. Siitä oli seurannut myös sellutehtaan tuottamaa sellua käyttävän paperitehtaan paperikoneen toiminnan keskeytyminen sekä kemian tehtaan toisen tuotantolinjan toiminnan keskeytyminen. Työtaisteluun osallistui noin 170 työntekijää.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamies oli ollut yhteydessä Paperiliiton toiseen puheenjohtajaan sunnuntaina 22.3.1992. Työnantajaliitosta oli myös lähetetty Paperiliitolle asiasta kirje 23.3.1992. Paperiliiton toimenpiteet työtaistelun johdosta eivät olleet olleet riittäviä. Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77:n pääluottamusmies oli ilmoittanut työtaistelusta ja sen kestosta ja ollut toimeenpanemassa työtaistelua. Ammattiosaston vastuu korostui sen johdosta, että sen puheenjohtaja oli ilmoittanut työnantajalle ainoan tavan estää lakko olevan peruuttaa henkilösiirrot. Liitto ja ammattiosasto olivat vastuussa työtaistelusta. Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on edelleen lausunut, että pääluottamusmies oli 24.3.1992 kertonut Äänekosken tehtaiden henkilöstöpäällikölle, että työtaistelu ei pääty ennakkoilmoituksen mukaisesti 25.3.1992 kello 7. Samana iltana noin kello 22 kartonkitehtaalta olivat loppuneet yhdentoista hiomon ja kartonkikoneen työntekijän työt. Pian tämän jälkeen nämä työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Kartonkitehtaan muut työssä olleet työntekijät olivat lopettaneet työnteon 24.3.1992 noin kello 22 mielenosoituksena edellä kerrotulle yhdentoista työntekijän työn keskeytymiselle. Äänekosken paperitehtaan työntekijät olivat aloittaneet lakon keskiviikkona 25.3.1992 aamuyön aikana niin, että koko tehtaan toiminta oli keskeytynyt kello 6:een mennessä. Metsä-Serla Chemicals Oy:n työntekijät olivat aloittaneet lakon 25.3.1992 kello 22.

Siltä osin kuin asiassa oli kysymys työtaistelusta, jossa olivat mukana Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy:n, MetsäSerla Chemicals Oy:n sekä Metsä-Serla Oy:n palveluksessa olevat työntekijät, asiasta vastasi Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13. Tietoon oli tullut, että torstaina 26.3.1992 Paperiliiton Äänekosken osastot n:o 77 ja n:o 13 olivat pitäneet kokouksen. Molemmat ammattiosastot olivat tuolloin päättäneet jatkaa lakkoa, jonka päättymiselle ei ollut asetettu takarajaa. Työtaisteluun, joka päättyi sunnuntaina 29.3.1992 kello 22, otti osaa noin 900 työntekijää.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton, Paperiliiton Äänekosken osaston n:o 77:n ja Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että Metsä-Serla Oy, jonka tytäryhtiö Metsä-Sellu Oy on, oli joulukuussa 1991 ilmoittanut luopuvansa kaikesta tuotannollisesta ja tuotantoa palvelevasta toiminnasta Äänekoskella. Jo aikaisemmin Metsä-Serla Oy:n toimintoja oli yhtiöitetty niin, että tuotannollista toimintaa harjoittamaan oli perustettu Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy ja Metsä-Serla Chemicals Oy. Myöhemmin työnantajataho oli kuitenkin muuttanut suunnitelmiaan siten, että Metsä-Serla Oy:n yksiköksi perustettiin yhteiset alueelliset tehdaspalvelutoiminnot, joihin oli siirretty toimintoja tehdaskunnossapidosta.

Pääluottamusmies oli vaatinut työnantajalta päivittäin töiden käynnistämistä ja palkanmaksun aloittamista kaikille työntekijöille. Vaatimustaan pääluottamusmies oli perustellut muun muassa huoltotöillä ja sillä, että tehtaalla kesken ollutta koulutusta olisi pystytty hyvin antamaan. Työsulun kestäessäkin työntekijät olivat tehneet kahteen eri otteeseen työnantajan pyytämiä töitä seitsemälle suurasiakkaalle.

Metsä-Sellu Oy:n työnseisauksen alettua oli Paperiliiton toinen puheenjohtaja ollut yhteydessä ammattiosasto n:o 77:n edustajiin vaatien tilanteen välitöntä normalisoimista. Paperiliiton toinen puheenjohtaja oli myös ollut työntekijöiden kokouksessa torstaina 26.3.1992, minkä lisäksi Paperiliitosta oli muutenkin määrätty palauttamaan työrauha.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Työehtosopimuksen osana noudatettiin muun muassa yhteistoimintalain 6 a §:n säännöstä, jonka mukaan liikkeen luovutuksen ja sulautumisen tapahduttua on yhteistoimintamenettelyssä todettava, onko liikkeen luovutuksella tai sulautumisella neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvia vaikutuksia. Tällaista yhteistoimintamenettelyä ei MetsäSerla Oy:ssä ollut käyty. Tätä yhteistoimintamenettelyä koskeva neuvotteluesitys olisi tullut tehdä viimeistään viikon kuluttua luovutuksen tapahtumisesta. Ohittamalla ehdottoman työehtosopimuksen määräyksen työantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Metsä-Serla Oy oli rikkonut työehtosopimuksen 34 §:n osana olevia yhteistoimintalain 6 a §:n säännöksiä laiminlyömällä yhteistoimintamenettelyn, jossa olisi todettu, onko 1.2.1992 tapahtuneella liikkeen luovutuksella neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvia vaikutuksia. Edelleen Paperiliitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla sekä Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA METSÄ-SERLA OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat lausuneet, että Paperiliiton puheenjohtajan esityksestä oli sovittu 29.3.1992 valtakunnansovittelijan, Paperiliiton puheenjohtajan ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton toimitusjohtajan saapuvilla ollen siitä, että edeltäneen viikon lakkojen johdosta ei uusia kanteita nosteta eikä vahingonkorvausvaatimuksia esitetä.

Kemian tehdas olisi voinut käydä sellutehtaan lakon aikana. Kemian tehtaan tuotantopäällikkö oli yhdessä vuoromestarin kanssa kiertänyt läpi kaikki tehtaan työpisteet ja kehottanut työntekijöitä työhön. Heidän läsnäollessaan tehtaan eräs työntekijä oli soittanut tehtaan luottamusmiehelle ilmoittaen puhelun päätyttyä luottamusmiehen kieltäneen töiden tekemisen.

Paperiliiton kanteessa väitettiin, että työnantaja olisi voinut antaa työntekijöille koulutusta sellutehtaan lakon aikana. Kemian tehtaalla piti 25.3.1992 olla koulutustilaisuus. Tätä ei vuoromestarin mukaan kuitenkaan ollut pidetty, koska luottamusmies oli ilmoittanut osallistujille työsuojeluvaltuutetun soittaneen, että koulutustilaisuus tuli keskeyttää. Työnantaja oli yrittänyt järjestää seuraavana päivänä koulutusta tehdasalueen ulkopuolella olevassa ammattikoulussa, mutta luottamusmies oli saanut sinne saapuneet työntekijät poistumaan paikalta. Laboratorion työntekijöille järjestettyyn koulutustilaisuuteen 27.3.1992 ei ollut ilmaantunut osallistujia, vaikka kaikille oli ilmoitettu, että koulutustilaisuus pidetään. Pääluottamusmies oli kieltänyt työsuhdeasiainhoitajaa soittamasta työntekijöille ja kutsumasta heitä koulutukseen.

Työnantaja ei ollut keskeyttänyt sellutehtaan lakon johdosta palkanmaksua muilta kuin sanotuilta yhdeltätoista työntekijältä. Tämän jälkeen toiset ammattiosasto n:o 13:n työntekijät olivat aloittaneet lakon, mistä syystä heille ei voitu maksaa palkkaa. Työnantaja oli koko ajan ollut valmis ottamaan työhön ne työntekijät, joille olisi voitu tarjota tuotannollisesti mielekästä työtä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTASELITYS

Paperiliitto on lausunut tehdaspalvelutoimintojen uudelleen järjestelyn osalta, että Metsä-Serla Oy oli 1.11.1991 tehnyt edellä tarkoitetun ilmoituksen nimissään tapahtuvan tuotannollisen ja tuotantoa palvelevan toiminnan lopettamiseksi Äänekosken tehtailla. Työnantajan kannan muutoksesta oli ilmoitettu vasta 29.1.1992. Silloin oli kerrottu, että Metsä-Serla Oy otti vastattavakseen tehdaspalvelutoiminnoista. Yrityskaupasta ei tuolloin vielä ollut puhuttu. 1.11. ja 4.12.1991 pidetyissä kokouksissa ei asiaa ollut siten käsitelty niin kuin Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli esittänyt.

Ammattiosasto n:o 77:n osalta sen toimihenkilöt olivat toimineet parhaan kykynsä mukaan tilanteen normalisoimiseksi. Pääluottamusmies oli tilanteesta tiedon saatuaan ilmoittanut työnantajalle, että sellutehdas oli pysähtymässä. Tämä oli normaalia käytäntöä, koska pääluottamusmiehen oli kerrottava työnantajalle kaikista tietoonsa tulleista tämän laatuisista asioista.

Pääluottamusmies on kiistänyt keskeyttäneensä työntekijöiden koulutustilaisuuksia. Pääluottamusmies on perustellusti vaatinut koko ajan, että kaikille työntekijöille maksetaan palkkaa ja tarjotaan työtä.

Ammattiosasto n:o 13:n jäsenten työnseisaus oli ensisijaisesti mielenosoitus työnantajan toimeenpaneman työtaistelun johdosta. Työntekijät eivät olleet vaatineet mitään muutoksia työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Osaston puheenjohtaja oli ollut aamulla 25.3.1992 selvittämässä tilannetta tehtaalla, vaikka olikin tuolloin ollut vapaalla. Hän ei ollut itse tarjoutunut töihin, mutta hän oli järjestänyt työnantajan pyynnöstä työntekijöitä töihin tapauksissa, joissa oli kysymys tärkeistä tilauksista.

Mitä tuli väitettyyn asiasta sopimiseen valtakunnansovittelijan toimistossa, niin asiasta ei ollut sovittu 29.3.1992 mitään. Äänekosken tehtaalla 30.3.1992 käydyssä neuvottelussa pääluottamusmies oli kertonut käsityksenään, että työnantaja oli antanut lupauksensa siitä, ettei työnantajan puolelta uusia kanteita ja korvausvaatimuksia nosteta. Paperiliiton neuvottelijoiden käsityksen mukaan keskustelut, jotka sivusivat uusien kanteiden nostamista, olivat koskeneet pelkästään Kauttuan voimalakiistan johdosta toimeenpantuja tukilakkoja.

Mitä vielä tuli Metsä-Serla Oy:n tapahtumiin, niin vastaanottavassa yhtiössä eli Metsä-Serla Oy:ssä olisi tullut käydä yhteistoimintalain 6 a §:n mukaiset neuvottelut. Niitä ei ollut kuitenkaan käyty. Työnantajan oman informaation sekavuus huomioon ottaen oli ymmärrettävää, etteivät työntekijätkään olleet voineet yksilöidä neuvoteltavia asioita.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että työtaisteluun oli ottanut osaa muiden ohella yhdeksän ammattiosasto n:o 13:n toimikunnan jäsentä, joista neljä toimi myös työosaston luottamusmiehenä, ja heidän lisäkseen viisi muuta työosaston luottamusmiestä.

Ammattiosasto n:o 77:n puheenjohtaja, joka oli myös luottamusmies, oli osallistunut lakkoon, koskei hän ollut tullut työpaikalleen eikä ollut ollut työnantajan käytettävissä. Neljä muuta työosaston luottamusmiestä oli ollut lakossa. Työnantaja ei ollut saanut tietoonsa muiden osasto n:o 77:n toimikunnan jäsenten nimiä kuin ammattiosaston puheenjohtajan nimen. Pääluottamusmies oli kieltäytynyt ilmoittamasta toimikunnan jäsenten nimiä henkilöstöpäällikölle.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on jatkanut, että työnantajalla oli oikeus keskeyttää lakkotilanteessa palkanmaksu niiltä työntekijöiltä, joilta asianomaisen oma tai muu mielekäs työ lakon johdosta päättyi. Työnantajan ei yleisen työoikeudellisen periaatteen mukaan tarvinnut työtaistelun aikana järjestää työntekijöille koulutusta. Hyväksytty periaate oli myös se, että lakon aikana ei lakon syynä olevasta erimielisyydestä neuvotella.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on jatkanut, että Paperiliiton väite siitä, että Metsä-Serla Oy olisi joulukuussa 1991 ilmoittanut luopuvansa kaikesta tuotannollisesta ja tuotantoa palvelevasta toiminnasta Äänekoskella, ei pitänyt paikkaansa. Sanotusta suunnitelmasta oli ilmoitettu Metsä-Serla Oy:n kokouksissa ja Metsä-Sellu Oy:n yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksissa niin kuin Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vastineessa edellä kerrottiin.

Mitä tapahtumiin Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy:ssä tuli, niin henkilöstöpäällikkö oli ilmoittanut 24.3.1992 iltapäivällä pääluottamusmiehelle, että työnantaja ei halunnut kärjistää tilannetta. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on näiltäkin osin viitannut edellä vastineessaan lausumaansa.

Koulutuksen järjestäminen työntekijöille sellutehtaan lakon aikana ei ollut mahdollista, koska pääluottamusmies oli keskeyttänyt sekä kemian tehtaan henkilöstön koulutustilaisuuden että laboratorion koulutustilaisuuden 26.3.1992 ajamalla niihin osallistuneet työntekijät pois.

Työnantaja ei ollut keskeyttänyt sellutehtaan lakon johdosta palkanmaksua muilta kuin sanotuilta yhdeltätoista työntekijältä. Sen jälkeen muut ammattiosasto n:o 13:n tehtaalla työskentelevät työntekijät olivat aloittaneet lakon, mistä syystä heille ei ollut luonnollisestikaan maksettu palkkaa. Työnantaja oli koko ajan ollut valmis ottamaan työhön ne työntekijät, joille olisi voitu tarjota työtä.

Ammattiosasto n:o 13:n osalta työtaistelulla pyrittiin painostamaan työnantajaa maksamaan palkkaa tilanteessa, jossa työehtosopimus ei siihen velvoita. Lisäksi työtaistelulla pyrittiin painostamaan työnantajaa teettämään sellaista työtä, mikä ei tuotannollisesti ollut mielekästä. Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen ja palkkamääräyksiin. Ammattiosasto ei ollut yrittänyt saada työtaistelua päättymään. Pääluottamusmies oli ollut aktiivisesti järjestämässä työtaistelua ja ylläpitänyt sen jatkumista asettamalla sen päättymiselle lakiin ja työehtosopimukseen perustumattomia ehtoja.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13, jonka jäsenmäärä on noin 1150 henkeä, ja Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77, jäsenmäärältään noin 230 henkeä, ovat yhtyneet Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy on yhtynyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vastineessa lausuttuun.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja kuultavat ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsä-Sellu Oy, Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy ja Metsä-Serla Chemicals Oy ovat Metsä-Serla Oy:n Äänekoskella toimivia tytäryhtiöitä. Vuoden 1992 alusta toteutetun yhtiöittämisjärjestelyn jälkeen on ollut tarkoitus, että Metsä-Serla Oy ryhtyy huolehtimaan tytäryhtiöittensä tehdaspalvelutoiminnoista. Siinä tarkoituksessa Metsä-Sellu Oy on 1.2.1992 myynyt muun muassa metallialan työstökoneet, sorvit, jyrsinkoneet, aarporakoneet, varaston hoidossa tarvittavat atk-laitteet, suunnitteluosaston tietokoneohjelmat sekä muita tehdaspalvelutoiminnassa käytettyjä tarvikkeita ja laitteita Metsä-Serla Oy:lle.

Metsä-Serla Oy:n ja Metsä-Sellu Oy:n henkilöstöryhmille on 29.1.1992 pidetyssä yhteistoimintatiedotustilaisuudessa ilmoitettu arviolta 33 työntekijän siirtyvän tehdaspalvelutoiminnan uudelleenorganisoinnin seurauksena Metsä-Sellu Oy:n palveluksesta Metsä-Serla Oy:n palvelukseen.

Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77 on 5.3.1992 kirjallisesti ilmoittanut Metsä-Sellu Oy:lle, ettei se hyväksy työntekijöitten pakkosiirtoja Metsä-Sellu Oy:n palveluksesta Metsä-Serla Oy:n palvelukseen.

Äänekosken tehtaiden tehdaspalvelun uudelleen organisoinnista on pidetty Äänekoskella ensimmäinen tiedotustilaisuus 1.11.1991. Pääluottamusmiehille on 4.12.1991 selostettu suunnitelman toteutumista organisaatiorakenteita myöten. Asiaa on käsitelty henkilöstöryhmien edustajien kanssa myös 16. ja 20.12.1991. Sen jälkeen kun 29.1.1992 henkilöstölle on ilmoitettu työntekijöitten siirtymisestä Metsä-Sellu Oy:n palveluksesta Metsä-Serla Oy:n palvelukseen, asiaa on vielä käsitelty 6.2. Metsä-Serla Oy:n ja 2.3. Metsä-Sellu Oy:n yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa. Lisäksi asiaa on käsitelty 17.2. kummankin yhtiön tehdaspalveluosaston luottamusmiehille järjestetyssä tilaisuudessa ja 20.2. niille työntekijöille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, jotka oli tarkoitus siirtää Metsä-Sellu Oy:n palveluksesta Metsä-Serla Oy:n palvelukseen.

Ammattiosaston jätettyä toimenpidettä vastustavan kannanottonsa työnantaja on pyytänyt osastoa täsmentämään ne asiat, joiden suhteen osasto pitää käytyjä yhteistoimintaneuvotteluja puutteellisina. Ammattiosasto ei ole vastannut tiedusteluun. Metsä-Sellu Oy:n 1.2.1992 tekemästä kaupasta, jonka perusteella Metsä-Sellu Oy:n palveluksessa olleen henkilökunnan siirto Metsä-Serla Oy:n palvelukseen on tapahtunut, on annettu tieto työntekijäin edustajille 30.3.1992.

Metsä-Sellu Oy:n Äänekoskella toimivan sellutehtaan työntekijät ovat aloittaneet lakon maanantaina 23.3.1992 kello 7. Ilmoituksen lakon alkamisesta on tehnyt tehtaan tuotantopäällikölle edellisenä iltana Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77:n pääluottamusmies. Ilmoituksen mukaan lakko päättyisi keskiviikkona 25.3.1992 kello 7. Lakko on kuitenkin jatkunut sunnuntaihin 29.3.1992 kello 22:een saakka. Sellutehtaan lakkoon on ottanut osaa lähes 200 sanottuun ammattiosastoon jäsenenä kuuluvaa työntekijää, heidän joukossaan kantajan luettelemat luottamusmiehet ja toimikunnan jäsenet. Lakko olisi ammattiosaston edustajien ilmoituksen mukaan estynyt, jos työnantaja olisi peruuttanut Metsä-Sellu Oy:n 23.3.1992 lukien toimeenpanemat työntekijöiden siirrot Metsä-Serla Oy:n palvelukseen. Työtaistelu on siten kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta.

Tiistaina 24.3.1992 on työnantajalle ilmoitettu, ettei työtaistelu päättyisi alunperin ilmoitetuin tavoin 25.3.1992. Lisätietoja on ilmoitettu annettavan, kun ammattiosasto pitää torstaina 26.3.1992 iltapäivällä kokouksen. Sellun tuotannon päättymisen vuoksi on sellutehtaan tuottamaa sellua raaka-aineena käyttävillä MetsäSerla Paperi ja Kartonki Oy:n kartonki- ja paperitehtailla jouduttu ennakoimaan tuotannon keskeytyminen ja työn loppuminen. Työnantaja on ilmoittanut pääluottamusmiehelle palkanmaksun keskeyttämisestä lakon johdosta työtä vaille jääviltä työntekijöiltä. Kartonkitehtaan hiomon ja kartonkikoneen yhdeltätoista työntekijältä on lopetettu palkanmaksu 24.3.1992 illalla kello 22. Näiden työntekijöiden työ on keskeytynyt siitä syystä, että kysymyksessä oleva kartonkikone oli ollut korjausseisokissa eikä koneen ylösajon aloittaminen seisokin jälkeen ollut mielekästä, kun oli tullut tieto sellutehtaan lakon jatkumisesta.

Hiomon työntekijäin työn ja palkanmaksun keskeytyminen tässä tilanteessa on liittynyt sellun loppumiseen, kun kartongin valmistuksessa käytetään hiokkeen ohella sellua ja kun hiokkeen valmistaminen sen heikon säilyvyyden vuoksi ei ollut mielekästä. Kartonkitehtaan muut työntekijät ovat lopettaneet työnteon 24.3.1992 noin kello 22. Paperitehtaan työntekijät ovat lopettaneet työnteon seuranneena aamuna 25.3.1992 kello 6 niin, että koko tehdas pysähtyi. Metsä-Serla Chemicals Oy:n työntekijät ovat lopettaneet työnteon samana päivänä kello 22.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton kanteen hylkäämistä muun ohessa sillä perusteella, että liittojen puheenjohtajien kesken on valtakunnansovittelijan luona 29.3.1992 sovittu suullisesti, että Äänekosken käynnissä olleen työtaistelun vuoksi ei nosteta uusia kanteita.

Valtakunnansovittelijan sovittelu on ensisijaisesti koskenut Kauttuan tapahtumia. Paperiliiton puheenjohtajan tahdonilmaisu, joka on koskenut luopumista uusien kanteiden vireillepanosta, on voinut hänen erehdyksensä vuoksi saada sellaisen muodon, että sen on ymmärretty koskeneen myös Äänekosken tehtaiden tapahtumia. Työtuomioistuimen mielestä esitetyn ristiriitaisen näytön perusteella ei kuitenkaan voida pitää selvitettynä, että Paperiliitto olisi sitoutunut olemaan nostamatta uusia kanteita myös Äänekosken tapahtumien osalta.

Työehtosopimuksen 34 §:ssä on sovittu yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 a §:n ottamisesta työehtosopimuksen osaksi. Sen mukaan liikkeen luovutuksen tapahduttua on yhteistoimintamenettelyssä todettava, onko liikkeen luovutuksella neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvia vaikutuksia. Työntekijäin siirto Metsä-Sellu Oy:stä Metsä-Serla Oy:een on aiheutunut siitä, että niiden laitteiden omistusoikeus, joilla he kunnossapitotoiminnoissa työskentelivät, oli siirtynyt Metsä-Sellu Oy:ltä MetsäSerla Oy:lle. Jättämällä ilmoittamatta työntekijöille siirron perusteena olevan kaupan Metsä-Serla Oy on rikkonut sanottua työehtosopimusmääräystä.

Henkilöstöpäällikön ja pääluottamusmiehen keskustelussa tiistaina 24.3.1992 on käsitelty Metsä-Serla Oy:n työntekijöiden palkanmaksua. Keskustelun aikana on ollut epätietoisuutta siitä, loppuuko sellutehtaalla lakko ilmoitettuna aikana 25.3.1992 aamulla vai jatkuuko se. Kun työnantajan edustaja on saanut 24.3.1992 kello 16.30 aikaan puhelimitse pääluottamusmieheltä tiedon siitä, että sellutehdasta ei ajeta seuranneena aamuna ylös, hän on ilmoittanut ammattiosaston edustajalle palkanmaksun keskeytyksestä hiomolta ja kartonkikoneelta. Palkanmaksun keskeytys yhdeltätoista työntekijältä on johtunut siitä edellä sanotusta syystä, ettei kartonkikoneen ylösajolle ole seisokin jälkeen vallinneessa tilanteessa ollut edellytyksiä ja ettei kartonkia pelkällä hiokkeella saatu valmistetuksi eikä hioketta pilaantumisvaaran vuoksi ollut aihetta vallinneessa tilanteessa säilöä.

Työntekijäin ryhdyttyä lakkoon niin, että tuotantolaitosten toiminta päättyi kokonaan, ei laajempaan palkanmaksun keskeyttämiseen edellä sanotusta syystä ollut ehditty. Tilannetta ei saatu selvitetyksi tapahtunutta aikaisemmin pääluottamusmiehen edellytettyä lakon lopettamisen ehtona myös niiden työntekijäin työhön ottamista, joilta työnantaja oli katsonut työn loppumisen vuoksi voivansa keskeyttää palkanmaksun. Työnantajapuoli on taas pitänyt kiellettyä työtaistelua työmarkkinakäytännön mukaisesti esteenä erimielisyyskysymyksestä neuvottelemiselle. Näyttämättä on jäänyt, että Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy olisi palkanmaksun keskeyttämisellä enempää kuin ilmoittaessaan sen uhasta pyrkinyt painostamaan työntekijäpuolta työntekijäin siirtoa koskevassa asiassa ja että yhtiö näin olisi syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen.

Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77 ja osasto n:o 13 vastaavat työtaistelusta työrauhavelvollisuuden rikkomisena. Niiden edustajat eivät ole toimineet työtaistelun estämiseksi tai rajoittamiseksi, ja ammattiosastot vastaavat myös edustajiensa osallistumisesta lakkoihin.

Paperiliitto on vastineessaan ilmoittanut, että MetsäSellu Oy:n lakon alettua sen edustaja on ollut yhteydessä ammattiosaston edustajiin vaatien tilanteen välitöntä normalisointia. Liiton edustaja on vastineen mukaan ollut 26.3.1992 työntekijöiden kokouksessa ja liitosta on muutenkin vedottu työntekijöihin ja vaadittu palauttamaan työrauha. Kuitenkin on Paperiliiton toisen edustajan työtaistelun kestäessä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton edustajille esittämistä lausumista käynyt ilmi liiton haluttomuus ryhtyä toimenpiteisiin asiassa. Kun vielä otetaan huomioon työtaistelun laajuus ja kesto, ei Paperiliiton toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ole näytetty riittävän nopeiksi ja tehokkaiksi liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Metsä-Serla Oy on edellä kerrotuin tavoin jättämällä ilmoittamatta työntekijöille työntekijöitten siirron perusteena olleen kaupan rikkonut työehtosopimuksen 34 §:n määräyksiä.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Metsä-Serla Oy:n maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Paperiliitolle 20 000 markkaa sekä Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13:n ja Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, edellisen 30 000 markkaa ja jälkimmäisen 20 000 markkaa. Lisäksi työtuomioistuin tuomitsee Paperiliiton maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 40 000 markkaa.

Paperiliiton kanne hylätään enemmälti.

Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 13 ja Paperiliiton Äänekosken osasto n:o 77 sekä Paperiliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 4 200 markalla ja Metsä-Serla Oy Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 3 900 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Tiitinen, Pohjanoksa, Nouro, Sulkunen ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.