Labor court dismissed union claim that Norwegian subsidiary work counted for seniority bonus under Finnish collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim that time worked for a Norwegian subsidiary should count toward seniority bonus eligibility. The union argued that continuous employment between the Finnish parent and Norwegian subsidiary meant the period should be included, citing the collective agreement's reference to vacation law practices. The court ruled that the specific provision for calculating bonus eligibility required the period to fall within the relevant vacation accrual year, which the Norwegian work did not satisfy.
Legislator headnote
AI generatedSection 6 of the Vacation Act; Section 10 of the Collective Agreement: Time spent in a foreign subsidiary's service does not count toward seniority bonus eligibility if it falls outside the specific vacation accrual year defined by the agreement's calculation rules.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen palvelusvuosilisää koskevaa määräystä tulkittiin tukeutuen lähinnä määräyksen sanamuotoon siten, että palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi ei ollut luettava sitä vuoden kestänyttä aikaa, jonka työntekijät, työsopimussuhteensa suomalaiseen työnantajaansa välillä katkeamatta, olivat olleet työnantajansa omistaman tytäryhtiön palveluksessa Norjassa.
Kysymys myös kanteen tutkimisesta.
Kantaja Metallityöväen Liitto r.y. Vastaaja Metalliteollisuuden Keskusliitto MET r.y. Kuultava Outokumpu Finnmines Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 28.2.1990 voimassa olleessa malmikaivosten työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II TYÖPALKAT
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
10 § Erilliset lisät
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
E. P a l v e l u s v u o s i l i s ä
Palvelusvuosilisä
Mom. 7. Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä maksetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto
Lisänä maksettava markka-
määrä lasketaan kaavasta:
10 mutta ei 15 vuotta
2 x Lkk x KTA
15 mutta ei 20 vuotta
4 x Lkk x KTA
20 mutta ei 25 vuotta
6 x Lkk x KTA
25 vuotta tai enemmän
8 x Lkk x KTA
kaavassa
Lkk on edellisen loman-
määräytymisvuoden
lomaan oikeuttavien
kuukausien lukumäärä.
KTA on työehtosopimuksen
11 §:ssä tarkoitettu
kolmannen neljännek-
sen keskituntiansio.
Perusteen totea minen
Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Metallityöväen Liitto on lausunut, että sen jäsenet, korjausmiehet Seppo Laatikainen ja Jouko Liuska olivat muun muassa vuosina 1989 - 1990 olleet työsuhteessa Outokumpu Oy:hyn, nykyisin nimeltään Outokumpu Finnmines Oy. He olivat työskennelleet yhtiön Pyhäsalmen kaivoksella. Outokumpu Finnmines Oy oli Outokumpu Mining Oy:n tytäryhtiö. Outokumpu Mining Oy:llä oli toinen tytäryhtiö, norjalainen A/S Bidjovagge Gruber -niminen yhtiö. Työsopimussuhteensa kestäessä Laatikainen ja Liuska olivat työskennelleet sanotun norjalaisen yhtiön palveluksessa Norjan Kautokeinossa määräaikaisessa työsuhteessa 1.3.1989 - 28.2.1990. Osapuolten kesken oli syntynyt erimielisyyttä siitä, oliko Outokumpu Finnmines Oy:n maksaessaan Laatikaiselle ja Liuskalle työehtosopimuksen 10 §:n mukaista palvelusvuosilisää luettava sanottu Norjassa työskennelty aika palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi.
Metallityöväen Liitto oli katsonut, että työehtosopimuksen mukaan oikeus palvelusvuosilisään oli sidoksissa muun ohella edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärään. Työntekijöiden kirjallisten työsopimusten mukaan Norjassa tehty työ luettiin hyväksi määrättäessä loman pituutta Suomessa. Toisin sanoen ne kuukaudet, joiden aikana työntekijät olivat työskennelleet Norjassa, olivat Outokumpu Finnmines Oy:hyn nähden lomaan oikeuttavia kuukausia.
Metallityöväen Liitto on perustellut kantaansa edelleen sillä, että sekä Outokumpu Finnmines Oy että A/S Bidjovagge Gruber olivat Outokumpu Mining Oy:n omistamia sisaryhtiöitä. Olisi kohtuutonta, jos työsuhteen pituuteen perustuvien palkanlisien kertyminen riippuisi siitä, minkä muodollisesti itsenäisen yksikön kirjoissa työntekijä kulloinkin työskenteli, kun työnantaja todellisuudessa kuitenkin kaiken aikaa pysyi samana. Osakeyhtiö ei voinut päästä lakiin ja sopimuksiin perustuvista velvoitteistaan vain perustamalla tytäryhtiöitä.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Outokumpu Finnmines Oy on velvollinen lukemaan Laatikaiselle ja Liuskalle työehtosopimuksen 10 §:n 7 momentin nojalla palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi sen ajan, jonka he 1.3.1989 - 28.2.1990 ovat työskennelleet A/S Bidjovagge Gruber -nimisen yhtiön palveluksessa Norjassa.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metalliteollisuuden Keskusliitto MET, jonka lausumaan jutussa kuultu Outokumpu Finnmines Oy osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että kanteessa mainitut tapahtumatiedot pitivät sinänsä paikkansa. Työntekijöiden kanssa oli selvitetty hyvin tarkkaan, mitä ehtoja heidän työsuhteissaan noudatetaan heidän työskennellessään Norjassa työsuhteessa A/S Bidjovagge Gruberiin. Jokaisen kanssa asia oli käyty läpi erityisesti korostaen, että kaikki työsuhteen ehdot määräytyivät Norjan lainsäädännön ja norjalaisten työehtosopimusten mukaisesti. Suomen laki tai työehtosopimukset eivät miltään osin soveltuneet tuohon työhön. Tämä asia ei ollut voinut jäädä epäselväksi kenellekään, ei myöskään Laatikaiselle eikä Liuskalle. Samassa yhteydessä oli selvitetty, että Norjassa työskentelyn ajan työntekijöiden vakituinen työpaikka oli Bidjovaggen kaivos. Siten siellä olon aikana ei heille maksettu päivärahojakaan vaan kaikki yhteydet Suomeen oli tältäkin osin katkaistu.
Vuosiloman osalta oli erikseen syytä todeta, että työntekijöiden kanssa sovitun mukaisesti heille maksettiin kaikki ansaitut ja pitämättömät vuosilomat lomakorvauksena heidän lähtiessään Norjaan työhön. Samoin oli tapahtunut kun työsuhde A/S Bidjovagge Gruberiin päättyi; työntekijöille norjalaisen järjestelmän mukaan kuuluneet lomat oli maksettu kokonaisuudessaan rahana. Näin työntekijöillä ei ollut ollut pitämättömiä lomia heidän palatessaan Pyhäsalmen kaivokselle.
Työntekijöiden kanssa tehdyn työsopimuksen tarkoituksena oli ollut, että työntekijä sai lukea hyväkseen työsuhteensa keston Norjassa ja vastavuoroisesti Suomessa tehdyn työn osalta niin, ettei hänen työsuhdettaan katsottu katkenneeksi välillä. Tällä oli merkitystä kaikkien niiden etuuksien kannalta, jotka määräytyivät työsuhteen keston perusteella. Erityinen merkitys tällä oli Outokummun eläkejärjestelyjen johdosta. Työsopimuksen perusteella työntekijä sai lukea niin aikaisemman Suomessa työskennellyn kuin Norjassakin vietetyn ajan hyväkseen mitattaessa sitä, ansaitsiko hän Suomeen palattuaan lomaa kaksi tai kaksi ja puoli päivää kuukauden aikana. Näin työntekijä oli saanut hyväkseen pitkästä työsuhteesta johtuvat vuosilomaedut ollessaan niin A/S Bidjovagge Gruberin kuin Outokummunkin palveluksessa. Muuta tekemistä vuosiloman kanssa ei työsopimuksen määräyksellä ollut.
Työehtosopimuksen 10 §:n 6. momentin mukaan olennaista oli se, kuinka monelta edellisen lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta työntekijät olivat ansainneet vuosiloman työsuhteessaan Outokumpu Oy:hyn tai sittemmin Outokumpu Finnmines Oy:hyn. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa eivät työntekijät olleet ansainneet vuosilomaa ainoaltakaan kuukaudelta, koska eivät olleet sinä aikana tehneet työtä mainituille työnantajille. Siten ei heille myöskään tullut tämän ajan perusteella maksettavaksi palvelusvuosilisää.
Työntekijöiden lähtiessään Norjaan töihin he olivat Outokumpu Oy:n palveluksessa. Heidän työskennellessään Norjassa A/S Bidjovagge Gruberin palveluksessa Outokumpu Oy:n toimintoja oli yhtiöitetty 1.1.1990. Tällöin olivat syntyneet muun muassa Outokumpu Mining Oy ja Outokumpu Finnmines Oy, joille työntekijöiden työsuhteet olivat siirtyneet liikkeen luovutuksen seurauksena. Norjalainen A/S Bidjovagge Gruber oli puolestaan norjalaisten 1970-luvulla perustama kaivosyhtiö, jonka Outokumpu Oy oli ostanut ennen 1980-luvun puolta väliä ja joka oli siirtynyt yhtiöittämisen yhteydessä Outokumpu Mining Oy:n omistukseen.
A/S Bidjovagge Gruber ja Outokumpu Finnmines Oy olivat siten olleet saman omistajan omistuksessa vasta 1.1.1990 lukien eli kanteessa tarkoitetun ajan loppupuolesta lähtien. Kanteessa mainittujen työntekijöiden asema ei olisi mitenkään muuttunut vaikka Outokumpu Oy:n yhtiöittämisprosessia ei olisi tehtykään.
Mitä väitteeseen kohtuuttomuudesta tuli, niin työntekijät olivat saaneet kaikki ne etuudet, jotka heille kuuluivat A/S Bidjovagge Gruberin työsuhteesta. Kaikki heidän työsuhteensa ehdot olivat norjalaisen käytännön ja tason mukaisia.
METALLITYÖVÄEN LIITON VASTASELITYS
Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanne perustui olennaisesti siihen kirjallisesti tehtyjen työsopimusten kohtaan, jossa todetaan yksiselitteisesti, että "kotimaassa lomanmääräytymisvuoden aikana tehty työ luetaan hyväksi määrättäessä loman pituutta Norjassa ja Norjassa tehty työ luetaan vastaavasti hyväksi määrättäessä loman pituutta kotimaassa".
Työehtosopimuksen 10 §:n 7. momentin mukaan kaikki vuosilomaan oikeuttavat lomanmääräytymiskuukaudet on otettava huomioon palvelusvuosilisän maksamisperustetta ja määrää määriteltäessä. Tämä kävi selvästi ilmi palvelusvuosilisän laskentakaavasta, jonka mukaan "Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä". Jos nämä seikat huomioon ottaen olisi tarkoitettu, ettei kyseessä oleva ulkomaantyö kerrytä myös palvelusvuoslisää, tästä olisi pitänyt ottaa nimenomainen ehto kunkin työntekijän työsopimukseen.
Kannetta oli toissijaisesti perusteltu kohtuuttomuusväitteellä. Emoyhtiö, jolla on täysi määräysvalta tytäryhtiöön nähden, oli ainakin tytäryhtiöön tekemien työsopimusten ja niihin liittyvän työnantajan vastuun kannalta suorassa työnantaja-asemassa suhteessa työntekijää. Sama koski sellaisia niin sanottuja sisaryhtöitä, joiden emoyhtiöllä oli täysi määräysvalta tytäryhtöihin nähden. A/S Bidjovagge Gruberin palveluksessa tehty työ on otettava huomioon palvelusvuosilisää laskettaessa myös työoikeudessa yleisesti hyväksytyn työntekijän suojeluperiaatteen perusteella.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ja kuultava ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, vastaaja ja kuultava laillisine korkoineen.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Metallityöväen Liitto on kanteessaan, sellaisena kuin se on oikeudenkäynnin aikana täsmennetty, kertonut Seppo Laatikaisen ja Jouko Liuskan työskennelleen Outokumpu Oy:n, nyttemmin Outokumpu Finnmines Oy:n Pyhäsalmen kaivoksella. Mainitut työntekijät ovat työskennelleet Outokumpu Oy:n omistaman tytäryhtiön A/S Bidjovagge Gruberin palveluksessa Norjassa 1.3.1989 - 28.2.1990 palaten tämän jälkeen entisen työnantajansa palvelukseen työsuhteiden välillä katkeamatta.
Kanteessa on kysymys siitä, onko ne kuukaudet, jotka Laatikainen ja Liuska ovat työskennelleet norjalaisyhtiön palveluksessa, katsottava sellaisiksi lomanmääräytymiskuukausiksi, jotka malmikaivosten työehtosopimuksen 10 §:n 7 momentissa tarkoitettua palvelusvuosilisää laskettaessa on otettava huomioon sopimuksessa tarkoitettuina lomaan oikeuttavina kuukausina.
Siltä osin kun asiassa on kysymys malmikaivosten työehtosopimuksen palvelusvuosilisää koskevan 10 §:n määräyksen tulkinnasta, kuuluu kanteen tutkiminen työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla työtuomioistuimen toimivaltaan. Sen sijaan mainitun lainkohdan mukaan työtuomioistuimella ei ole toimivaltaa tutkia kannetta siltä osin kuin se on perustettu Laatikaisen ja Liuskan työsopimusten määräyksiin. Tämä koskee myös sitä kantajan esittämää väitettä, että kyseiset sopimusmääräykset olisivat kohtuuttomia tai että työnantajan tulkinta niistä olisi vastoin työoikeudessa noudatettavaa työntekijän suojeluperiaatetta. Tämän vuoksi kanne näiltä osin jätetään tutkimatta.
Pääasiaratkaisun perustelut
Malmikaivosten työehtosopimuksen 10 §:n 7 momentin mukaan joulukuun 1 päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä maksetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt. Palvelusvuosilisä lasketaan kertomalla työsuhteen keston mukaan määräytyvällä kertoimella (2 - 8) edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä ja saatu tulos kerrotaan työehtosopimuksessa tarkemmin määritellyllä keskituntiansiolla. Työehtosopimuksessa määrätään edelleen, että työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.
Laatikainen ja Liuska ovat 3.3.1989 tehneet työsopimukset, jotka työnantajatahon puolesta ovat allekirjoittaneet sekä Outokumpu Oy että sen norjalainen tytäryhtiö A/S Bidjovagge Gruber. Työsopimuksissa on sovittu, että vuosiloma määräytyy asemamaan määräysten mukaan. Edelleen on sovittu, että kotimaassa lomanmääräytymisvuoden aikana tehty työ luetaan hyväksi määrättäessä loman pituutta Norjassa ja Norjassa tehty työ luetaan vastaavasti hyväksi määrättäessä loman pituutta kotimaassa. Työsopimuksen kohdassa 10 on sovittu otsikon Työsuhde Outokumpu Oy:öön alla, että työntekijän työsuhde yhtiöön säilyy sopimuksen voimassaoloaikana ja työntekijä palaa sopimuskauden jälkeen Pyhäsalmen kaivoksen palvelukseen.
Ennen Norjaan lähtöä Laatikaiselle ja Liuskalle on maksettu lomakorvauksena kaikki ansaitut ja pitämättömät vuosilomat samoin kuin kertyneet palvelusvuosilisät. Työnantajaliiton ilmoituksen mukaan vastaavasti on menetelty myös määräaikaisen työsopimuksen päätyttyä Norjassa.
Mitä kanteessa esitettyyn vahvistusvaatimukseen tulee siltä osin kuin se kohdistuu maaliskuuhun 1989, niin työtuomioistuin toteaa, että kun palvelusvuosilisämääräyksen soveltamispiiriin kuuluminen ja lisän maksamisen perusteet todetaan vuosittain marraskuun lopussa, jolloin muun muassa todetaan edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä, niin kyseinen maaliskuu jää työehtosopimuksen mukaan 30.11.1990 suoritettavaa tarkastelua edeltävän lomanmääräytymisvuoden ulkopuolelle. Näin olleen sitä ei voida ottaa huomioon kanteessa vaaditun palvelusvuosilisän maksamisen perustetta arvioitaessa.
Malmikaivosten työehtosopimuksen mukaan työntekijät saavat vuosiloman vuosilomalain mukaan. Myös työehtosopimuksen tulkittavana olevassa määräyksessä on viitattu vuosilomalakiin työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä. Vuosilomalain työsuhteen jatkumista koskevan 6 §:n mukaan, sellaisena kuin se on ollut tuolloin voimassa olleessa laissa, työsuhteen ei katsota keskeytyneen siitä syystä, että työntekijä on välittömästi siirtynyt sellaisen yrityksen palvelukseen, jossa aikaisemmalla työnantajalla on määräysvalta. Vastaavat määräykset sisältyvät edellä todetuin tavoin Laatikaisen ja Liuskan työsopimuksiin.
Asianosaisliitot ovat yksimielisiä siitä, että Laatikaisen ja Liuskan työsuhteet ovat jatkuneet työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla keskeytymättä. Näin ollen Norjassa työskennelty aika on otettava huomioon palvelusvuosilisää laskettaessa edellä tarkoitettua, työsuhteen pituuden mukaan määräytyvää kerrointa määrättäessä. Sen sijaan on riidanalaista, onko Norjassa työskennelty aika otettava huomioon palvelusvuosilisää laskettaessa työehtosopimuksen tarkoittamina lomaan oikeuttavina kuukausina.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Jutun laatuun katsoen saavat Metalliteollisuuden Keskusliitto MET ja Outokumpu Finnmines Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Virtanen, Tuulensuu, Leivo ja Pohja jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.