Strike targeting union rights and dismissal protections constitutes a breach of collective agreement peace obligations.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the union branch to pay a fine and cover legal costs for violating collective agreement peace obligations. Although the union argued the strike targeted government policy rather than employer rights, the court found the timing and content linked the action to the collective agreement's dismissal protection and management rights clauses. Consequently, the court ruled that the strike was a partial breach of the employer's protected rights under the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 8 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreements Act; Section 10 of the Collective Agreements Act: A strike aimed at pressuring an employer regarding dismissal protections and management rights constitutes a breach of the employer's peace obligation under the collective agreement.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Tehtaan aamu-, ilta- ja päivävuoron työntekijät olivat olleet lakossa työvuoronsa kaksi viimeistä tuntia. Vaikka lakolla oli osaltaan pyritty kiinnittämään huomiota maan hallituksen toimiin ja niiden seuraamuksiin, oli lakko kuitenkin kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä myös työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta sekä irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskeviin määräyksiin.
Kantaja Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Vastaaja Puutyöväen liitto r.y. Kuultava Puutyöväen liiton Iskun ammattiosasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen liiton välillä 3.4.1990 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Yleiset sopimukset STK, SAK
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1. Yleissopimus (15.5.1946)
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4. Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen (24.4.1984)
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen liiton välillä on 14.6.1991 allekirjoitetulla pöytäkirjalla sovittu, että puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 1990 - 1992 osana noudatetun Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä 24.4.1984 allekirjoitetun irtisanomista ja lomautusta koskevan yleissopimuksen ja sen soveltamisohjeiden sijasta noudatetaan 1.9.1991 lukien Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n välillä 14.6.1991 solmittua irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen.
Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 15.5.1946 allekirjoitetussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5. k o h t a : Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi. Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n välillä 14.6.1991 allekirjoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa soveltamisohjeineen on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1 § Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
16 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Työsopimuksella tai työsuhteen kestäessä muutenkin voidaan työntekijän tai työnantajan aloitteesta sopia työntekijän lomauttamisesta. Lomauttamisoikeutta voidaan laajentaa työehtosopimuksella tai sopimuksella, jota tarkoitetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/78) 8 §:ssä.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 31 §:ssä.
Soveltamisohje
Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkan maksamisen keskeyttämistä toistaiseksi tai määräajaksi lakkauttamatta kuitenkaan työsuhdetta. Sopimuskohdan määräykset koskevat mm. lomautuksen ennakkoilmoitusta, lomautusaikaa, työn alkamisesta ilmoittamista sekä muun työn ottamismahdollisuutta ja asuntoetua lomautusaikana. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain ja alakohtaisten työehtosopimusten mukaisesti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Puusepänteollisuuden Liitto on kanteessaan lausunut, että sen jäsenyrityksen Isku Oy:n Lahden tehtailla oli kesästä 1991 alkaen jouduttu lomauttamaan osa tehtaan työntekijöistä joko kokonaan tai osaksi tilauskannan supistumisesta johtuvista tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Toimeenpannut lomautukset oli neuvoteltu ja toteutettu täysin lain ja sopimusten mukaisesti. Helmikuun 1992 aikana työnantajan ja työntekijöiden välillä oli käyty yhteistoimintalain edellyttämiä neuvotteluja tuolloin toistaiseksi lomautettuina olleiden noin sadan työntekijän mahdollisesta irtisanomisesta. Neuvottelut olivat sujuneet asiallisesti eikä työntekijöiden taholta ollut esitetty sellaisia vaihtoehtoja, joiden perusteella työnantaja olisi voinut päätyä joihinkin muihin ratkaisuihin kuin irtisanomisiin. Neuvottelujen jälkeen työnantaja oli 18.2.1992 irtisanonut 78 työntekijää tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella. Irtisanomisten lisäksi hieman yli 20 työntekijän lomautus oli jatkunut edelleen.
Yhtiön henkilöstöpäällikkö oli 13.2.1992 iltapäivällä saanut Puutyöväen liiton Iskun ammattiosaston kirjallisen tiedotteen, jossa ilmoitettiin, että Isku Oy:n Lahden tehtaan tuotannollinen toiminta tulisi olemaan pysähdyksissä 14.2.1992 kunkin työvuoron kaksi viimeistä tuntia. Henkilöstöpäällikkö oli keskustellut lakosta 14.2.1992 aamupäivällä pääluottamusmiehen kanssa. Henkilöstöpäällikkö oli ilmoittanut, että työnantaja piti iltapäivällä alkavaksi ilmoitettua lakkoa laittomana. Henkilöstöpäällikkö oli myös muistuttanut pääluottamusmiestä ammattiosaston velvollisuudesta ylläpitää työrauhaa työrauhavelvoitteen voimassa ollessa. Henkilöstöpäällikkö oli edelleen vaatinut pääluottamusmiestä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin uhkaavan työtaistelun välttämiseksi. Keskustelun yhteydessä pääluottamusmies oli kertonut henkilöstöpäällikölle ammattiosaston päättäneen työtaistelun toteuttamisesta.
Työtaistelu oli 14.2.1992 toteutunut tiedotteessa ilmoitetulla tavalla. Lakkoon olivat osallistuneet tehtaan aamu-, ilta- ja päivävuoron työntekijät. Lakossa oli ollut ammattiosaston noin tuhannesta jäsenestä 543, heidän joukossaan pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja ja kaikki työvuorossa olleet osastojen luottamusmiehet.
Työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 5. kohdan mukaan työnantajalla oli oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta lain ja sopimusten edellyttämällä tavalla. Työntekijät olivat lakolla pyrkineet painostamaan työnantajaa ja estämään tätä käyttämästä työnantajalle kuuluvia lain ja sopimuksen mukaisia oikeuksia.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut Puutyöväen liiton Iskun ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Puutyöväen liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Isku Oy:n Lahden tehtaan työntekijät olivat poistuneet työpaikalta 14.2.1992. Työpaikalta poistumisella työntekijät olivat osoittaneet mieltä porvarihallitusta vastaan. Työpaikalta poistumista koskeva tiedote jo osoitti, että poistuminen oli kohdistunut maan hallitukseen. Poistuminen oli suunnattu hallituksen toteuttamia muun muassa raippaveroa, sairasvakuutusmaksua ja työttömyyspäivärahaa koskevia toimenpiteitä vastaan. Ammattiosasto oli työpaikalta poistumisella vaatinut myös hallitusta pikaisesti elvyttämään maan taloutta.
Työpaikalta poistumisella työntekijät eivät olleet pyrkineet painostamaan työnantajaa. Työpaikalta poistuminen ei ollut kohdistunut mihinkään puusepänteollisuuden työehtosopimuksen määräykseen.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Puutyöväen liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.
KUULTAVAN LAUSUNTO
Puutyöväen liiton Iskun ammattiosasto on yhtynyt Puutyöväen liiton vastineessa esitettyyn.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Puusepänteollisuuden Liiton jäsenyrityksen Isku Oy:n Lahden tehtailla on kesästä 1991 alkaen tilauskannan supistumisesta johtuvista taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomautettu osa tehtaan työntekijöistä joko osaksi tai kokonaan. Vuoden 1992 helmikuun aikana yhtiössä on myös käyty yhteistoimintalain edellyttämiä neuvotteluja toistaiseksi lomautettuina olevien sadan työntekijän mahdollisesta irtisanomisesta.
Yhtiön henkilöstöpäällikölle on 13.2.1992 iltapäivällä toimitettu Puutyöväen liiton Iskun ammattiosaston nimissä laadittu tiedote, jossa on ilmoitettu, että tehtaan tuotannollinen toiminta on 14.2.1992 pysähdyksissä kunkin työvuoron kaksi viimeistä tuntia. Henkilöstöpäällikkö on 14.2.1992 aamupäivällä ilmoittanut pääluottamusmiehelle toimeenpantavan lakon olevan laiton, muistuttanut pääluottamusmiestä ammattiosastolla olevasta velvoitteesta ylläpitää työrauhaa ja vaatinut pääluottamusmiestä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun välttämiseksi.
Työtaistelu on toteutettu tiedotteessa tarkoitetulla tavalla siten, että 14.2.1992 tehtaan aamu-, ilta- ja päivävuoron työntekijät ovat olleet lakossa työvuoronsa kaksi viimeistä tuntia. Lakkoon on osallistunut ammattiosaston noin 1000 jäsenestä 543, heidän joukossaan pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja ja kaikki työvuorossa olleet osastojen luottamusmiehet.
Työnantajapuolen näkemyksen mukaan lakolla on pyritty painostamaan työnantajaa luopumaan toteutetuista ja suunnitteilla olevista lomautuksista sekä suunnitteilla olevista irtisanomisista ja työtaistelu on näin ollen kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen määräyksiin.
Työntekijäpuolen näkemyksen mukaan lakolla ei ole pyritty painostamaan työnantajaa, vaan lakko on suunnattu maan hallituksen toimenpiteitä vastaan. Lakko ei näin ollen ole kohdistunut puusepänteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiin.
Puutyöväen liiton Iskun ammattiosaston nimissä 13.2.1992 laaditussa lakkoa koskevassa tiedotteessa on muun muassa todettu, että Isku Oy:n Lahden tehtailla 14.2.1992 toimeenpantavan mielenosoituslakon syynä on Isku Oy:n suunnittelemat lomautettujen työntekijöiden irtisanomiset ja jo toimeenpannut lomautukset sekä valtakunnan hallituksen saamattomuus, kun se ei pysty konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla työttömien määrää saataisiin pienennetyksi.
Yhtiön henkilöstöpäällikkö on todistajana kertonut, että ammattiosaston tiedotteen mukaan lakon syynä oli kaksi eri asiaa. Lakko oli toisaalta kohdistunut yhtiössä käynnissä olleisiin yhteistoimintalain mukaisiin neuvotteluihin ja toisaalta maan hallituksen toimiin.
Kun mielenosoituslakon toimeenpaneminen on ajoittunut samaan ajankohtaan Isku Oy:n suunnittelemien työntekijöiden irtisanomista ja lomauttamista koskevien ratkaisujen kanssa ja kun mielenosoituslakon toimeenpanemista koskevassa tiedotteessa on mainittu, että mielenosoituksen syynä on muun ohessa ollut Isku Oy:n suunnittelemat lomautettujen työntekijöiden irtisanomiset ja jo toimeenpannut lomautukset, työtuomioistuin katsoo, että työtaistelu, jolla on osaltaan pyritty kiinnittämään huomiota maan hallituksen toimiin ja niiden seuraamuksiin, on myös osaksi työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen osana noudatetun yleissopimuksen työnjohtoa koskevaan määräykseen sekä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen määräyksiin.
Päätös lakosta on tehty ammattiosaston nimissä luottamusmieskollegiossa, johon ovat kuuluneet pääluottamusmies sekä 23 luottamusmiestä. Pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja ja työvuorossa olleet osastojen luottamusmiehet ovat osallistuneet lakkoon. Ammattiosasto vastaa edustajiensa toiminnasta.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Puutyöväen liiton Iskun ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Puusepänteollisuuden Liitolle 15 000 markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Iirola, Rautiainen, Virtanen, Kolula ja Mäkinen jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.