Employer liable for wage scheme breach but union exempted from monitoring duty due to strike ambiguity.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that the employer violated collective agreements by refusing to pay production-based wages during a strike, yet exempted the union from monitoring duties due to the strike's ambiguous nature. The employer was ordered to pay compensation for the breach of the wage scheme and the collective agreement, while the union's liability for the strike was dismissed. Consequently, the plaintiff union was partially awarded damages for the employer's specific violations.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 7 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreements Act: An employer is liable for breach of a production-based wage scheme during a strike, but a union is not deemed to have neglected its monitoring duty if the strike's purpose is ambiguous.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Paperitehtaalla oli työnantajan ja työntekijöiden välillä allekirjoitettu paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavat paperikoneita 7 ja 8 koskeva yhteinen tuotantopalkkiosopimus, paperikonetta 9 koskeva tuotantopalkkiosopimus, kunnossapidon työntekijöitä koskeva palkkiosopimus ja siistauslaitoksen työntekijöitä koskeva palkkiosopimus. Tuotantopalkkiosopimusten mukaan palkkio paperikoneilla määräytyi rullakonenettotuotannon perusteella, kunnossapito-osaston työntekijöiden palkkio puolestaan määräytyi osaksi paperikoneiden tuotannon perusteella ja siistauslaitoksen työntekijöiden palkkio kunnossapidon jalosteen ja kunnossapidon paperitehtaan palkkion perusteella.
Kuljetusalan lakon vuoksi siistauslaitos ja paperikoneet 8 ja 9 oli jouduttu pysäyttämään. Seisokin aikana paperikoneilla ei ollut syntynyt palkkiosopimuksen edellyttämää tuotantoa eikä siistauslaitoksella palkkiosopimuksen edellyttämää siistausmassaa.
Työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan seisokin ajalta tuotantoon perustuvaa osuutta palkkiosopimuksen mukaisesta palkkiosta paperikoneen 9 työntekijöille, kunnossapito-osaston työntekijöille ja siistauslaitoksen työntekijöille. Kun tuotantopalkkiosopimuksen mukaan paperikoneita 7 ja 8 tuli tuotantopalkkioita määrättäessä käsitellä yhtenä yksikkönä, työnantaja oli velvollinen maksamaan paperikoneen 7 tuotannon perusteella määräytyvän palkkion myös paperikoneen 8 työntekijöille. Työnantaja oli jättäessään palkkion maksamatta paperikoneen 8 työntekijöille rikkonut työehtosopimuksen osana noudatettavaa tuotantopalkkiosopimusta.
Kunnossapito-osaston työntekijät olivat työtaistelulla pyrkineet tukemaan vaatimuksiaan tuotantopalkkioiden maksamisesta syntyneessä kiistassa. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen palkkiotyötä koskevaan määräykseen.
Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi työnantajaliiton ei katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)
Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Nokian Paperi Oy Kuultava Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä solmitussa 14.3.1990 29.2.1992 voimassa olleessa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 §. TYÖRAUHAVELVOITE
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
12 § URAKKA- JA PALKKIOTYÖ
1. Urakka- ja palkkiotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa palkkaus kokonaan tai osaksi riippuu suoritetun työn tuloksesta tai määrästä. 2. Työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella, voidaan suorittaa urakkatyönä. Jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten nähtävissä. Hinnoitteluista sovitaan työnantajan tai hänen edustajan ja Paperiliiton paikallisen osaston pääluottamusmiehen välillä.
M u i s t. 1. Urakkatyön hinnoittelun tulee olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuun kausipalkkaan tai, jos on sovittu urakkatavoitepalkasta, sen määrään sekä kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. M u i s t. 2. Palkkiotyön palkkojen tulee vastata ainakin vastaavanlaisessa työssä maksettuja kuukausipalkkoja.
3. Jos työnantajan tai työntekijän aloitteesta tuntityönä suoritettua työtä halutaan muuttaa urakka- tai palkkiotyöksi eikä asianomaisten kesken päästä hinnoittelussa sopimukseen, jatkuu ko. työ tuntityönä ja kysymys siirretään liittojen ratkaistavaksi. 4. Työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuessa voidaan hinnoitteluja tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistamisesta neuvoteltava työntekijäin luottamusmiehen kanssa ja ellei asiasta päästä yksimielisyyteen on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi. Sinä aikana kun asiasta neuvotellaan ja työ suoritetaan entisellä teholla, maksetaan työntekijälle palkka hänen keskituntiansionsa mukaan (15 §).
SOV. Tässä tapauksessa maksetaan kausipalkan tuntipalkan lisäksi keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus. Kausipalkkana käytetään sitä kausipalkkaa, joka on ollut laskennallisena pohjana tehtäessä neuvottelukohteena olevaa suorituspalkkatyötä.
5. Jos voimassa olevia hinnoitteluja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa jostain muusta kuin 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi. 6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteeseen toisen sopimuspuolen painostamiseksi. 7. Jos urakka- tai palkkiotyötä on tehtävä ylityönä tai muuna kuin arkipäivänä, on siitä maksettava 17 §:ssä edellytetty korotettu palkka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE
Kanteen perustelut
Lakko oli kestänyt neljä tuntia ja siihen oli osallistunut noin 55 työntekijää, heidän joukossaan ammattiosaston luottamusmies. Lakolla oli pyritty painostamaan työnantajaa tuotantopalkkiosta syntyneessä kiistassa. Ammattiosasto vastati luottamusmiehensä osallistumisesta työtaisteluun.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 tuomitaan hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.
PAPERILIITON VASTINE
Vastineen perustelut
Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että ylimestari oli kesällä 1991 ennen juhannusta ilmoittanut kunnossapito-osaston luottamusmiehelle, että kunnossapidon palkkiot maksettaisiin alkaneiden seisokkien ajalta edellisen kuukauden keskiarvon mukaan siihen saakka, kunnes koneet taas käynnistetään. Vanhan käytännön pohjalta luottamusmies oli pitänyt asiaa sovittuna.
METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että ylimestari oli kesäkuussa 1991 ehdottanut kunnossapito-osaston luottamusmiehelle, että mekaanisen kunnossapito-osaston kesäkuun palkkio-osuus maksettaisiin toukokuun laskentatulosten mukaan siinä tapauksessa, että osastosihteerin vuosilomansijainen ei pystyisi laskemaan kesäkuun tarkkaa palkkio-osuutta. Ylimestari oli korostanut, että ehdotus koski vain tilannetta, jossa palkkioita ei saataisi oikein lasketuksi. Kesäkuun palkkio-osuus oli kuitenkin pystytty laskemaan ja kesäkuulta oli näin ollen maksettu voimassa olevan palkkiosopimuksen mukainen palkkio. Kun palkkio oli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton toimeenpaneman lakon johdosta pysäytettyinä olleiden paperikoneiden vuoksi jäänyt normaalia pienemmäksi, ylimestari oli tehnyt 9.8.1991 kanteessa kerrotun ehdollisen tarjouksen ylimääräisen korvauksen maksamisesta.
PAPERILIITON KANNE
Kanteen perustelut
Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Nokian Paperi Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Nokian Paperi Oy:n Nokian tuotantolaitoksella oli 20.8.1979 allekirjoitettu yhteinen tuotantopalkkiosopimus paperikoneille 7 ja 8. Tuotantopalkkio oli määräytynyt rullakonenettotuotannon mukaisesti. Sopimuksen mukaan paperikoneita 7 ja 8 tuli tuotantopalkkioita määriteltäessä käsitellä yhtenä yksikkönä. Paperikone 9:n tuotantopalkkio oli sitä koskevan tuotantopalkkiosopimuksen mukaan myös määräytynyt nettotuotannon perusteella. Paperikoneiden tuotantopalkkiosopimusten mukaisten palkkioiden keskiarvio oli puolestaan vaikuttanut paperitehtaan kunnossapidon palkkioihin, joista kaksi kolmasosaa oli muodostunut paperitehtaan tuotannosta. Siistauslaitoksen palkkiosta taas osa oli muodostunut kunnossapidon palkkion perusteella.
Kunnossapidon ylimestari oli kesäkuussa 1991 ilmoittanut luottamusmiehelle, että kunnossapidon palkkiot maksettaisiin edellisen kuukauden keskiarvon mukaisesti. Ylimestarin esittämä menettely oli vastannut tehtaalla aikaisemmin noudatettua käytäntöä. Aikaisemman käytännön mukaan myös paperikoneilla tuotantopalkkion määrä oli laskettu joko viiden tai kolmen edellisen palkkakauden keskiarvona silloin, kun seisokki oli kestänyt koko palkkakauden. Siistauslaitoksella noudatetun käytännön mukaan palkkio taas oli maksettu, jos laitos oli käynyt tunninkin palkkion määräytymisjaksona olevan kuukauden aikana.
Työnantaja oli ilmoittanut 3.7.1991, että tuotantopalkkioita ajalta 17. - 30.6.1991 ei makseta siistauslaitoksella eikä paperikoneilla 8 ja 9. Työnantaja oli kieltäytynyt myös maksamasta palkkiota kunnossapidon työntekijöille ylimestarin kanssa sovitulla tavalla.
Työnantajan olisi tullut maksaa tuotantopalkkiot sopimusten mukaisesti palkkapäivänä 26.7.1991. Palkkiot oli kuitenkin maksettu kaksi viikkoa myöhemmin kuin työehtosopimuksen 13 § edellyttää. Syntyneestä erimielisyydestä oli yksimielisyyteen pääsemättä käyty paikalliset neuvottelut 8.7.1991 ja liittoneuvottelut 4.9.1991.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Nokian Paperi Oy on rikkonut työehtosopimuksen osana noudatettuja paikallisia palkkiosopimuksia kieltäytymällä maksamasta paperikone 8:n työntekijöille seisokin ajalta palkkiota, maksamalla paperikone 7:n työntekijöille palkkion liian pienenä, kieltäytymällä maksamasta paperikone 9:n työntekijöille tuotantopalkkiota, kieltäytymällä maksamasta kunnossapidon työntekijöille tuotantopalkkiota oikean suuruisena ja kieltäytymällä maksamasta siistauslaitoksen työntekijöille palkkiota oikean suuruisena.
Lisäksi Paperiliitto on vaatinut, että Nokian Paperi Oy tuomitaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon.
Vielä Paperiliitto on vaatinut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliitto tuomitaan työehtosopimuslain 8 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA NOKIAN PAPERI OY:N VASTINE
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Nokian Paperi Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton 2.6.1991 toimeenpaneman kuljetusalan lakon seurauksena Nokian Paperi Oy:n Nokian tuotantolaitoksella oli paperikoneet 8 ja 9 jouduttu pysäyttämään 17.6. - 9.7.1991. Paperikone 7 oli kuitenkin pystytty pitämään käynnissä. Kun paperikoneilla 8 ja 9 ei kuljetusalan lakon vuoksi ollut syntynyt tuotantopalkkiosopimuksen mukaista tuotantoa, ei koneilla työskenteleville työntekijöille ollut palkkakaudelta 17. - 30.6.1991 maksettu tuotantopalkkiosopimuksen mukaista palkkiota. Paperikone 7:n työntekijöille sen sijaan oli maksettu tuotantopalkkiosopimuksen mukainen palkkio tehdyn tuotannon perusteella.
Paperikoneiden 7 ja 8 tuotantopalkkiosopimuksen mukaan koneita tuli käsitellä yhtenä yksikkönä. Tämä tuli kuitenkin kysymykseen vain normaalissa tuotantotilanteessa. Nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa ulkopuolinen lakko oli poikkeuksellisesti vaikuttanut tehtaan tuotantoedellytyksiin. Työnantaja oli maksanut työntekijöille lakon alkamisesta alkaen täyden palkan ja palkkion. Kun lakon johdosta paperikone 8 oli ollut pakko pysäyttää, ei työnantajalla ollut enää velvollisuutta maksaa paperikone 8:n työntekijöille palkkiota. Paperikoneilla oli seisokin ajalta maksettu tuotantopalkkio edellisten palkkakausien keskiarvona vain silloin, kun asiasta oli tapauskohtaisesti erikseen sovittu. Kanteessa tarkoitettujen palkkioiden osalta ei työnantajan ja työntekijöiden välillä ollut erillistä sopimusta tehty.
Kunnossapitotehtävissä työskentelevien palkkiojärjestelmää koskevan sopimuksen mukaan kunnossapidon palkkioon osaltaan vaikutti paperikoneiden tuotantomäärä. Palkkion määrään ei näin ollen kantajan väittämällä tavalla vaikuttanut paperikoneiden palkkioiden maksamatta jättäminen. Kun kuljetusalan lakon vuoksi paperitehtaalla ei ollut tuotettu palkkiosopimuksen edellyttämää paperimäärää, ei keskitetyn kunnossapidon eikä paperitehtaan kunnossapidon työntekijöille ollut maksettu sitä osuutta heidän palkkiostaan, joka palkkiosopimuksen mukaan perustui paperitehtaan tuotantoon. Kunnossapidon palkkio oli poikkeuksellisesti maksettu edellisten kausien tai palkkion keskiarvon mukaan silloin, kun maksamisesta oli tapauskohtaisesti paikallisesti sovittu. Kysymyksessä olevassa tilanteessa ei tällaista sopimusta ollut tehty. Palkkiosopimus ei velvoita keskimääräisen palkkion maksamiseen eikä keskimääräistä palkkiota voida vaatia maksettavaksi myöskään aikaisemmin tehtyjen sopimusten perusteella.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Nokian Paperi Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
PAPERILIITON VASTASELITYS
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, Paperiliitto ja Nokian Paperi Oy ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
KUULTAVAN LAUSUNTO
Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Nokian Paperi Oy:n Nokian tuotantolaitoksella on työnantajan ja työntekijöiden välillä allekirjoitettu 20.8.1979 paperikoneita 7 ja 8 koskeva tuotantopalkkiosopimus, 2.4.1973 paperikonetta 9 koskeva tuotantopalkkiosopimus, 7.5.1991 sopimus henkilöjärjestelyistä ja palkkiojärjestelmästä Nokian Paperi Oy:n Nokian tehtaan kunnossapitotehtävissä ja 6.11.1987 siistauslaitoksen palkkausta koskeva sopimus. Paikallisia palkkiosopimuksia on noudatettu työehtosopimuksen osana.
Paperikoneita 7 ja 8 koskevassa tuotantopalkkiosopimuksessa on muun muassa todettu, että tuotantopalkkio määräytyy rullakonenettotuotannon perusteella laskettuna vuorokautta kohti. Sopimuksessa on myös todettu, että sopimus on yhteinen paperikoneille 7 ja 8, joten tuotantopalkkiota määrättäessä niitä käsitellään yhtenä yksikkönä. Paperikonetta 9 koskevassa tuotantopalkkiosopimuksessa on myös todettu, että tuotantopalkkio määräytyy rullakonenettotuotannon perusteella laskettuna vuorokautta kohti. Kunnossapitotehtävissä työskentelevien palkkiojärjestelmää koskevassa sopimuksessa on tehokkuuden ja palkkion määräytymisperusteeksi todettu kuormitusosuus, paperikoneiden 7, 8 ja 9 nettotuotanto sekä jalostelinjojen 64 - 68 tehokkuudet. Siistauslaitoksen palkkausta koskevan sopimuksen mukaan palkkiota maksetaan tehdyille tunneille ottaen huomioon kunnossapidon jalosteen palkkion, kunnossapidon paperitehtaan palkkion, pulperointipalkkion ja pitkäkuitupalkkion.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on ryhtynyt 2.6.1991 alkaen lakkoon. Lakon vuoksi Nokian Paperi Oy:n Nokian tuotantolaitoksella on paperikoneet 8 ja 9 jouduttu pysäyttämään 17.6.1991 - 9.7.1991 ja siistauslaitos 15.6. - ja 8.7.1991. Paperikone 7 sen sijaan on lakosta huolimatta pystytty pitämään käynnissä.
Työntekijäpuoli on katsonut, että tuotantopalkkiosopimuksen mukaan paperikoneita 7 ja 8 olisi tuotantopalkkiota määrättäessä tullut käsitellä yhtenä yksikkönä ja että tehtaalla noudatetun käytännön mukaan tuotantopalkkio paperikoneilla tuli määrätä viiden tai kolmen edellisen palkkiokauden keskiarvona silloin, kun seisokki oli kestänyt koko palkkakauden. Näin ollen työnantaja oli rikkonut paperikoneita koskevia paikallisia tuotantopalkkiosopimuksia maksaessaan sopimuksen mukaisen palkkion palkkakaudelta 17. - 30.6.1991 liian pienenä paperikoneen 7 työntekijöille ja jättäessään sopimuksen mukaisen palkkion palkkakaudelta 17. - 30.6.1991 kokonaan maksamatta paperikoneiden 8 ja 9 työntekijöille.
Varapääluottamusmies on todistajana kertonut, että työnantaja oli maksanut palkkakaudelta 17. - 30.6.1991 palkkiosopimuksen mukaisen palkkion paperikoneen 7 työntekijöille ja paperikoneen 8 massamiehille. Muille paperikoneen 8 työntekijöille työnantaja ei ole maksanut palkkiota. Varapääluottamusmies on edelleen kertonut, että paperikoneen 9 osalta oli yleensä sovittu, että tuotannon keskeytyessä työnantaja maksaa palkkion kolmen tai viiden edellisen tuotantopalkkion keskiarvon mukaisesti. Viimeksi mainittu menettely ei sisältynyt palkkiosopimukseen, mutta siitä oli vuosien varrella muodostunut käytäntö. Palkkion maksamisesta seisokin ajalta oli aina tapauskohtaisesti sovittu.
Kunnossapito-osaston luottamusmies on todistajana kertonut sopineensa kesäkuussa 1991 kunnossapito-osaston ylimestarin kanssa siitä, että kunnossapito-osaston palkkiot maksetaan kesän 1991 ajalta toukokuun palkkioiden mukaisesti. Palkkioiden maksamisesta mainitulla tavalla oli sovittu ylimestarin aloitteesta sen vuoksi, että tilanne palkkioiden maksamisen osalta oli epävakaa palkanlaskijan vuosiloman ja koneiden mahdollisten seisokkien vuoksi. Pääluottamusmies on puolestaan todistajana kertonut, että muun muassa jalostuksen osalta palkkioita oli yleensä kesälomien aiheuttamien seisokkien ajalta maksettu edellisen kuukauden keskiarvon mukaisesti. Maksamisesta oli aikaisemminkin sovittu suullisesti. Tämän vuoksi pääluottamusmies oli pitänyt ylimestarin ja kunnossapito-osaston luottamusmiehen välillä tehtyä kesän 1991 kunnossapitoosaston palkkioita koskevaa suullista sopimusta pätevänä.
Pääluottamusmies on edelleen todistajana kertonut, että siistauslaitoksella maksetun palkkion määrään oli vaikuttanut siistausmassa, paperitehtaan käyttämä raaka-aine ja kunnossapidosta tuleva oma osuus. Siitauslaitoksella palkkio oli maksettu kuukausittain siten, että palkkio maksettiin, jos siistauslaitos oli käynyt tunninkin ajan palkkion määräytymisjaksona olleen kuukauden aikana. Pääluottamusmiehen mukaan työnantaja oli palkanmaksupäivänä 12.7.1991 maksanut siistauslaitoksen työntekijöille palkkion siistauslaitoksen palkkausta koskevan sopimuksen mukaisesti. Seuraavana palkanmaksupäivänä 26.7.1991 työnantaja oli kuitenkin maksanut palkkiota niin vähän, että kunnossapito-osaston työntekijät olivat tuolloin menettäneet 12.7.1991 saamansa sopimuksen mukaisen palkkion. Työnantaja oli näin ollen tosiasiallisesti maksanut kolmen viikon ajalta siistauslaitoksen työntekijöille palkkiota vain kunnossapidosta tulevan osuuden.
Edellä selostetun työntekijöiden 9.8.1991 toimeenpaneman lakon tarkoituksena on ollut tukea työntekijöiden vaatimuksia tuotantopalkkioiden maksamisesta syntyneessä kiistassa. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen 12 §:n palkkiotyötä koskevaan määräykseen. Ammattiosasto vastaa luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon.
Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Nokian Paperi Oy:llä ei ole ollut velvollisuutta maksaa paperikoneiden 7 ja 8 ja paperikoneen 9 tuotantopalkkiosopimuksen, kunnossapitotehtävissä työskentelevien palkkiojärjestelmää koskevan sopimuksen ja siistauslaitoksen palkkiosopimuksen mukaisesta palkkiosta tuotantoon perustuvaa osuutta siltä ajalta, jona tuotantoa ei Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton lakon vuoksi ole ollut. Kun paperikoneita 7 ja 8 tuli tuotantopalkkiosopimuksen mukaan kuitenkin käsitellä yhtenä yksikkönä, olisi Nokian Paperi Oy:n tullut maksaa paperikoneen 7 tuotannon mukainen palkkio myös paperikoneen 8 työntekijöille. Yhtiö on laiminlyödessään tämän palkkion maksamisen rikkonut työehtosopimuksen osana noudatettavaa paperikoneita 7 ja 8 koskevaa tuotantopalkkiosopimusta.
Asia on siinä määrin tulkinnanvarainen, että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ei ole katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Nokian osasto n:o 2:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 10 000 markkaa.
Työtuomioistuin vahvistaa, että Nokian Paperi Oy on menetellyt paikallisen paperikoneita 7 ja 8 koskevan palkkiosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään maksamasta paperikoneen 8 työntekijöille seisokin ajalta palkkiosopimuksen mukaista palkkiota.
Työtuomioistuin tuomitsee Nokian Paperi Oy:n maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Paperiliitolle työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoa 9 000 markkaa.
Muilta osin kanne hylätään.
Asian laatuun ja lopputulokseen nähden asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Rautiainen, Kontio, Sulkunen ja Hynönen jäseninä.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunto.
Jäsen Hynönen, jonka lausuntoon jäsen Sulkunen yhtyi, lausui:
Tämän vuoksi ja samalla kun muilta osin yhdyn työtuomioistuimen tuomioon tuomitsen Metsäteollisuuden Työnantajaliiton työehtosopimuslain 9 §:n nojalla maksamaan Paperiliitolle hyvityssakkoa 9 000 markkaa.