Labor court dismissed union claim that employer violated vacation rules by scheduling transferred leave in continuous shift system.

Paperitehtaalla sovelletussa työvuorojärjestelmässä vuosilomat keskeytymättömässä kolmivuorotyössä oli työehtosopimuksen mukaisesti sijoitettu työvuorojärjestelmään vuosilomalain säännöksistä poikkeavasti. Siirretyn vuosiloman työnantaja voi etukäteen siitä työntekijälle erikseen ilmoittamatta sijoittaa työvuorojärjestelmään merkityille vapaapäiville tai vuorovapaapäiville. Kun työntekijä oli saanut hyväkseen kaikki ansaitsemansa vuosilomapäivät ja vuorovapaapäivät, yhtiö ei ollut menettelyllään tieten rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajaliitto ei ollut myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

Kantaja Paperiliitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Yhtyneet Paperitehtaat Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 §. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6.8. Keskeytymätön vuorotyö (tam 37)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6.8.6. Vuorovapaajärjestelmä (tam 37) Vuotuisen työajan tasaaminen keskimäärin 34,5 tuntiin viikossa toteutetaan vuorovapaajärjestelmällä. Keskeytymättömässä vuorotyössä ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana vuorovapaita tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6.8.8 Vuorovapaan antaminen (tam 37) Vuorovapaiden antokausi on verotusvuosi. Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti työntekijän työvuorojärjestelmän mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26 § VUOSILOMAT

26.1. Vuosilomalaki ja keskusjärjestöjen välinen lomapalkkasopimus Työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja keskusjärjestöjen välillä 6.3.1973 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta sekä siihen 29.12.1973 ja 4.4.1978 tehtyjä muutoksia noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26.3. Loma keskeytymättömässä vuorotyössä

26.3.1. Loma vaihtoehdossa 1, jossa kesäajaksi vuoro jaetaan enintään viiteen ryhmään

Jokainen vuoron ryhmä saa 26 vuorokauden yhdenjaksoisen vapaan 18.5. - 16.9. välisenä aikana. Vapaajaksoon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 106 vuorokauden aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan 14 vuorokauden vuorovapaajakson tai kahden 6 vuorokauden vuorovapaajaksojen aikana. Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 26 vuorokauden vapaan ja syksyn kahden 6 vuorokauden vuorovapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan 6 vuorokauden vuorovapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma). Mikäli em. järjestelyjen johdosta vuorovapaita jää antamatta menetellään näiden vuorovapaiden suhteen 6 § 8.8. kohdan mukaisesti.

SOV. Työntekijällä, jolla on oikeus 30 lomapäivään jää syksyn 14 vrk:n vapaajaksoon yleensä 8 - 12 lomapäivää. Loput jaksoon sisältyvästä 14 vrk:n vapaasta on työvuorojärjestelmän mukaisesti vuorovapaapäiviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26.3.5. Vuosiloman siirto työntekijän sairastuessa Työntekijän sairastuessa ennen kesällä olevaa vuosilomajaksoa tai syksyllä olevia 14 vuorokauden tai kahden tai kolmen 6 vuorokauden vuorovapaajaksoa loma siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että yhtiön Kaipolan tehtaalla keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle vuorokorjausmies Voitto Hakaselle oli ilmoitettu vuosiloman pitoajaksi 1. - 26.7.1990 ja 10. - 12.10.1990. Hän oli sairastunut ennen vuosiloman alkua ja hänen työkyvyttömyytensä oli jatkunut 10.7.1990 saakka. Tämän vuoksi hänen kahdeksan vuosilomapäiväänsä oli siirretty myöhemmin annettaviksi.

Työnantaja oli sijoittanut siirretyt lomapäivät työntekijän työvuorojärjestelmään siten, että 13.10.1990 oli annettu yksi lomapäivä, 30.10. - 2.11.1990 oli annettu neljä lomapäivää ja 19. - 21.11.1990 oli annettu kolme lomapäivää. Siirretyn loman antamisajankohdat olivat kuitenkin työvuorojärjestelmän mukaisesti olleet muutoinkin työntekijän vapaapäiviä tai työajan lyhennyksestä johtuvia vuorovapaapäiviä.

Työehtosopimuksen 26 §:n 3.5. kohdassa oli määräys vuosilomien siirtämisestä työntekijän sairastuessa. Sopimusmääräystä oli vuodesta 1980 alkaen yhteisymmärryksessä asianosaisliittojen välillä tulkittu siten, että siirrettyä lomaa ei ollut voitu sijoittaa työvuorojärjestelmään vapaapäivien tai työajan lyhennysvapaiden päälle, vaan siirretty loma oli annettu muuna aikana vuosilomalain mukaisesti.

Vuosien 1988 - 1990 työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 19 kohdan mukaisesti sovitun työaikatyöryhmän työskentelyn aikana asiaa oli käsitelty perusteellisesti ja selvennetty sairastumisen johdosta tapahtuvaan vuosiloman siirtoon liittyviä ohjeita. Erimielisyyksiä ei ollut esiintynyt siitä, miten sairauden johdosta vuosiloma tulisi siirtää. Työryhmään olivat osallistuneet työntekijäliiton kaksi palkkasihteeriä ja pääluottamusmies sekä työnantajaliiton johtaja, apulaisjohtaja ja asiamies.

Yhtiö oli menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimuksen vuosiloman siirtoa koskevaa määräystä ja työnantajaliitto oli asian tultua sen tietoon hyväksymällä paikallisen työnantajan menettelyn laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy on tietensä rikkonut työehtosopimuksen vuosiloman siirtoa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koskevia määräyksiä antamalla sairauden johdosta siirtyneen vuosiloman ajankohtana, joka olisi muutoinkin ollut työntekijän vapaapäivä tai työajan lyhennysvapaa. Lisäksi työntekijäliitto on vaatinut yhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla ja työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä työehtosopimuslain 8 §:n nojalla.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat lausuneet, että keskeytymättömän kolmivuorotyön niin sanotussa viisivuorojärjestelmässä annettiin laista poiketen vuosilomaa työehtosopimuksen mukaan siten, työvuorojärjestelmään sijoitettiin 18.5. ja 16.9. välisenä aikana 26 vuorokauden yhdenjaksoinen vapaa, jolle sijoittuvat arkipäivät ovat vuosilomapäiviä, ja loppuosa lomasta annetaan syksyn 14 vuorokauden tai kahden 6 vuorokauden vapaajakson aikana. Näiden jaksojen vuorovapaat voivat siis olla sekä vuorovapaita että lomapäiviä.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevän työntekijän vuosiloman siirtämisestä sairauden johdosta määrättiin työehtosopimuksen 26 §:n 3.5. kohdassa. Sen mukaan loma siirrettiin vuosilomalain mukaisesti työntekijän pyynnöstä.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön viikkotyöaika tasattiin keskimäärin 34,5 tunniksi vuoden pituisena ajanjaksona ansaintaperiaatteen mukaisella vuorovapaajärjestelmällä. Tämän mukaan työntekijä ansaitsi ansaintakautena tekemistään säännöllisistä työvuoroista työehtosopimuksen 6 §:n 8.6. kohdassa olevan taulukon osoittaman määrän vuorovapaita. Vuorovapaat annettiin ansaintakauden kuluessa ja ensisijaisesti työntekijän oman työvuorojärjestelmän mukaisesti.

Kanteessa esitetyt ajankohdat pidetyn vuosiloman ja sen siirrettyjen osien osalta pitivät paikkansa. Siirrot perustuivat työntekijän pyyntöön.

Vuorokorjausmies Hakanen työskenteli vuonna 1990 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Tehtaan työvuorokalenteriin 1990 oli merkitty työntekijän vapaajakso 1. 26.7.1990. Sairastumisen takia ajalle 1. - 10.7.1990 sisältyneet vuosilomapäivät yhteensä kahdeksan päivää oli työntekijän pyynnöstä siirretty. Siirretyt loma-ajat olivat olleet 13.10.1990, 30.10. - 2.11.1990 ja 19. 21.11.1990. Sellaiset lomapäivät, jotka työvuorokalenteriin oli merkitty vuorovapaiksi, laskettiin sekä lomaettä vuorovapaapäiviksi.

Työehtosopimus edellytti, että verotusvuoden lopussa todettiin, että oliko työntekijä saanut työehtosopimuksen mukaan ansaitut vuorovapaat. Tarkastelu oli osoittanut, että Hakanen oli pitänyt 43 vuorovapaata. Tehtyjä työvuoroja hänellä oli ollut 203, jotka oikeuttivat 40 - 44 vuorovapaaseen. Vuosilomakirjanpidon mukaan hän oli myös pitänyt kaikki ansaitsemansa 25 vuosilomapäivää.

Hakanen oli saanut ja pitänyt vuosilomalain ja työehtosopimuksen perusteella ansaitsemansa vuosiloman ja vuorovapaat. Työnantajan menettely oli näin ollut työehtosopimuksen mukaista.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Paperiliitto on vielä lausunut, että työehtosopimuksen 26 §:n määräysten mukaan vuosiloma voitiin sijoittaa työvuorojärjestelmään kahdella eri tavalla riippuen siitä, kumpi järjestelmä työpaikalla oli valittu käyttöönotettavaksi. Yhtiön Kaipolan tehtaalla oli valittu järjestelmä, johon vuosiloma sijoitettiin työehtosopimuksen 26 §:n 3.1. kohdan määräysten mukaisesti. Loman sijoittaminen tässä järjestelmässä poikkesi vuosilomalain säännöksistä, mihin laissa olevan valtuutuksen perusteella asianosaisliitoilla oli sopimusoikeus.

Työehtosopimuksella oli vuosilomalain määräyksistä poikkeavasti sovittu ainoastaan varsinaisen vuosiloman sijoittamisesta työvuorojärjestelmään. Määräyksiä ei sovellettu poikkeustapauksiin kuten esimerkiksi vuosiloman siirtoon työntekijän sairastuessa. Sairauden johdosta vuosiloman antamista siirrettäessä sovellettiin työehtosopimuksen 26 §:n 3.5. kohdan määräystä, jonka mukaan loma siirretään vuosilomalain mukaisesti työntekijän pyynnöstä. Vuosilomalain 5 § rajoitti työnantajan oikeutta määrätä siirretyn loman antamisen ajankohdasta. Edelleen asiasta oli säännös vuosilomalain 4 §:n 1 momentin 4 virkkeessä.

Hakanen, joka oli työaikamuodossa 37 eli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevä vuorokorjausmies, oli pyytänyt lomansa osan siirtämistä. Työntekijälle ei ollut ilmoitettu, milloin hän pitäisi siirretyn loman osan. Kun työntekijä oli tiedustellut asiaa, hänelle oli vastattu, että loma oli pidetty jo aiemmin vuorovapaajaksojen yhteydessä.

Siirretty loma oli aloitettu kolmena eri kertana työntekijän vapaapäivänä ja lisäksi kokonaan merkitty työntekijälle muutoinkin työvuorojärjestelmän mukaisten vapaapäivien ja vuorovapaiden kanssa samanaikaisesti kulumaan, mikä teknisesti oli tapahtunut jakamalla loman osa kolmeen lyhyeen jaksoon.

Työntekijä ei ollut hyväksynyt menettelyä, vaan oli edellyttänyt loman antamista työehtosopimuksen mukaisesti. Työntekijä oli työnantajalta pyytänyt ainoastaan vuosilomansa siirtoa vuosilomalain mukaisesti, mutta siirtopyynnön yhteydessä ei ollut käyty keskusteluja siirretyn loman antamisesta.

Vuosilomalain loman siirtoa koskevien säännösten eikä työehtosopimuksen vuorovapaita koskevien määräysten tarkoituksen ja hengen mukaista ollut, että sellaiset lomapäivät, jotka työvuorokalenteriin oli merkitty vuorovapaiksi, laskettaisiin sekä loma- että vuorovapaapäiviksi. Ei olisi yleensäkään mielekästä pyytää vuosiloman siirtoa, jos se voitiin antaa muuten ansaitun vapaan kanssa päällekkäin.

Vuoden 1990 verotusvuoden eli 18.12.1989 ja 16.12.1990 välisenä aikana Hakasella olisi ollut työvuorojärjestelmän mukaisesti vuorovapaisiin oikeuttavia työvuoroja yhteensä 208. Vähintään 196 työvuoroa olisi oikeuttanut 40 - 44 vuorovapaaseen. Työnantajalla olisi ollut oikeus teettää takaisin yksi vuorovapaapäivä 26.5.1991 mennessä, koska Hakanen oli pitänyt verotusvuoden 1990 aikana 45 vuorovapaata.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Paperiliitto, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kaipolan tehtaalla keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevän vuorokorjausmies Voitto Hakasen vuosiloma yhteensä 25 vuosilomapäivää on työnantajan toimesta tehtaalla noudatetun työvuorojärjestelmän mukaisesti määrätty pidettäväksi 1. - 26.7.1990 ja 10. - 12.10.1990. Ennen vuosiloman alkua hän on kuitenkin sairastunut ja ollut työkyvyttömänä 10.7.1990 saakka. Hän on aloittanut lomansa 11.7.1990. Sairausloman vuoksi pitämättä jääneet kahdeksan vuosilomapäivää on Hakasen pyynnöstä siirretty myöhemmin annettaviksi.

Työnantaja on antanut siirretyt kahdeksan vuosilomapäivää Hakaselle 13.10.1990, 30.10. - 2.11.1990 ja 19. 21.11.1990 ilmoittamatta ennakolta siirrettyjen lomapäivien ajankohtia hänelle.

Yhtiön Kaipolan tehtaalla sovelletussa työvuorojärjestelmässä vuosiloma keskeytymättömässä vuorotyössä on työehtosopimuksen 26 §:n 3.1. kohdan mukaisesti sijoitettu työvuorojärjestelmään vuosilomalain säännöksistä poikkeavasti. Työntekijän sairastuessa ennen kesällä olevaa vuosilomajaksoa vuosiloma työehtosopimuksen 26 §:n 3.5. kohdan nojalla siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään. Erimielisyys koskee siirretyn loman antamisajankohdan määräämistä kolmivuorotyön työvuorojärjestelmässä.

Työnantaja on sijoittanut siirretyistä lomapäivistä ensimmäisen 13.10.1990, joka on merkitty tehtaan työvuorojärjestelmässä vuorovapaaksi ja vuosilomapäiväksi, sekä neljä seuraavaa vuosilomapäivää 30.10. - 2.11.1990, jotka on merkitty työvuorojärjestelmässä 30.10. vapaapäiväksi ja lomapäiväksi sekä 31.10. - 2.11. lomapäiviksi ja vuorovapaapäiviksi. Kuultavayhtiön Jämsänkosken tehtaan henkilöstön kehityspäällikkö on todistajana kertonut, että mikäli edellä mainitut päivät eivät olisi olleet lomapäiviä, niin ne olisivat olleet Hakasen työpäiviä. Edelleen työnantaja on sijoittanut viimeiset kolme siirrettyä vuosilomapäivää 19. - 21.11.1990, joista ensimmäinen olisi tehtaan työvuorojärjestelmässä ollut vapaapäivä ja muut kaksi vuorovapaapäiviä.

Sijoittaessaan kolme lomapäivää viimeksi mainittuun ajanjaksoon työnantaja on ottanut huomioon Hakasen siihen mennessä pitämät ja hänen työehtosopimuksen mukaan ansaitsemansa vuorovapaat. Lomapäivien sijoittuminen 20. ja 21.11.1990 on merkinnyt, etteivät ne ole olleet samanaikaisesti vuorovapaapäiviä. Työehtosopimuksen mukaan Hakanen on verotusvuoden loppuun 1990 mennessä ollut oikeutettu 40 - 44 vuorovapaapäivään, jotka hän on selvityksen mukaan myös saanut hyväkseen. Esitetty selvitys työtuomioistuimen mielestä osoittaa myös, ettei työnantaja ole sijoittanut siirrettyjä kahdeksaa lomapäivää siten, että Hakanen olisi ollut estynyt saamasta kaikkia ansaitsemiaan 25 vuosilomapäivää.

Siirretyn vuosiloman antamisajankohtaa määrättäessä työnantaja voi työtuomioistuimen käsityksen mukaan ottaa huomioon keskeytymätöntä kolmivuorotyötä varten laaditussa työvuorojärjestelmässä olevat vapaapäivät ja vuorovapaapäivät, joiden sijoittelussa on jo ennakolta otettu huomioon muun ohella tehtaan jatkuva käynnissäpito. Työnantaja voi sijoittaa siirretyn loman työvuorojärjestelmään merkityille vapaapäiville tai vuorovapaapäiville etukäteen siitä työntekijälle erikseen ilmoittamatta, koska työntekijä on jo ennen kalenterivuoden alkua saanut tietää työvuorojärjestelmään vapaapäiviksi merkityt päivät. Kun Hakanen on saanut hyväkseen kaikki ansaitsemansa vuosilomapäivät ja myös ansaitsemansa vuorovapaapäivät, yhtiö ei ole menettelyllään tieten rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Näin ollen myöskään työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Äimälä, Tuulensuu, Pohja ja Palanko-Laaka jäseninä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Palanko-Laaka, jonka lausuntoon jäsen Pohja yhtyi, lausui:

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen (14.3.1990 29.2.1992) 26 §:n 3.5. kohdan mukaan loma siirretään työntekijän sairastuessa hänen pyynnöstään vuosilomalain mukaisesti. Kantajan asiamiehen suullisessa esivalmistelussa kertoman mukaan osapuolet olivat sopineet, että sairasloman takia siirrettyä loman osaa annettaessa noudatetaan vuosilomalakia. Vastaajan asiamies on kertonut, että normi ei ollut selvä ja riidaton.

Vuosilomalain 16 §:n 1 momentin mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön. Kysymys siitä, voidaanko vuosiloman siirtämisestä, antamisajankohdasta ja vuosiloman ajasta ilmoittamisesta sopia työehtosopimuksella toisin, on tulkinnanvarainen. Tämän vuoksi katson, että jutussa olisi pyydettävä työneuvostolta lausunto siitä, oliko työnantajan menettely sijoittaessaan siirretyn loman tehtaalla noudatetussa työvuorojärjestelmässä merkityksi lomapäiväksi, vapaapäiväksi ja vuorovapaapäiväksi etukäteen siitä työntekijälle ilmoittamatta vuosilomalain ehdottomien säännösten vastaista.

Edellä olevan perusteella katson, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy on rikkonut tietensä paperiteollisuuden työehtosopimuksen vuosiloman siirtoa koskevia määräyksiä sekä että Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa sekä tuomitsen yhtiön työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle 15 000 markkaa ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle 20 000 markkaa. Samalla velvoitan Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton korvaamaan yhteisvastuullisesti Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 2 300 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.