Labor court dismisses union strike against bank dismissals and orders fines for collective agreement violations.

Pankkitoimihenkilöiden toimeenpaneman lakon ja lakkouhkausten tarkoituksena oli ollut vastustaa pankin suunnittelemia järjestäytyneiden toimihenkilöiden irtisanomisia ja painostaa työnantajaa suostumaan maksamaan irtisanottaville toimihenkilöille ylimääräinen rahakorvaus. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan oikeutta ottaa ja erottaa toimihenkilö sekä määrätä työn johtamisesta, ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Paikallinen toimihenkilöyhdistys tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toimihenkilöliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.3.1990 tehdyssä pankkialan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. TYÖSUHDE

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa muiden ohella Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 12.2.1990 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1991 lukien työehtosopimuslaista poiketen 13 400 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että KansallisOsake-Pankki oli käynnistänyt helmikuussa 1992 yhteistoimintalain 7 a §:n mukaisen neuvottelumenettelyn toimintojen supistamisen aiheuttamien henkilöstövaikutusten johdosta. Yhteistoimintaneuvottelut olivat päättyneet 29.5.1992. Neuvottelujen loppuvaiheessa 16.5.1992 työnantajan tietoon oli tullut tieto uhkaavista työtaistelutoimenpiteistä. Kansallis-Osake-Pankin henkilöstöpäällikkö oli tämän vuoksi ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen ja vaatinut tätä ryhtymään toimenpiteisiin työtaisteluuhan poistamiseksi.

Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n Harjun ammattiosasto oli pitänyt 20.5.1992 kokouksen, jossa läsnä olivat olleet myös Pankkitoimihenkilöliiton palkkasihteeri ja liiton lakimies. Myös pankin pääluottamusmies, joka oli toimihenkilöliiton hallituksen jäsen, oli ollut paikalla. Kokouksessa oli tehty päätös työtaistelujen toimeenpanemisesta siten, että Harjun, pääkonttorin ja keskusvaraston ammattiosaston jäsenet olisivat lakossa 22.5.1992 kello 12 - 17, edellä mainittujen ammattiosastojen sekä pääkaupunkiseudun konttorien toimihenkilöt 27.5.1992 kello 12 - 17 ja kaikkien muiden maan eri konttoreiden toimihenkilöt 29.5.1992 kello 12 - 17.

Edellä mainitusta ammattiosaston päätöksestä oli tiedotettu pankin luottamusmiehille sähköisen postin välityksellä. Tiedotteessa pääluottamusmies oli muun muassa todennut, että pankkitoimihenkilöt eivät hyväksyneet järjestäytyneiden jäsenten irtisanomisia. Lähetetty viesti oli sisältänyt myös Harjun ammattiosaston puheenjohtajan tiedotteen ja työntekijäpuolen vaatimukset. Tiedotteessa yksi neuvottelevista luottamusmiehistä oli uhannut muun muassa työtaisteluiden laajenemisella, mikäli ulosmarssi ei auttanut.

Pankin henkilöstöpäällikkö oli ammattiosaston päätöksen johdosta ottanut 21.5.1992 yhteyttä pääluottamusmieheen ja vaatinut tätä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin laittomien ja työehtosopimuksen vastaisten työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja työrauhan takaamiseksi.

Pankkialan Työnantajaliitto oli ollut asian johdosta yhteydessä kirjallisesti Pankkitoimihenkilöliittoon ja edellyttänyt liitolta välittömästi riittäviä toimenpiteitä työehtosopimukseen kohdistuvan laittoman työtaistelun estämiseksi. Työnantajaliitto oli vaatinut Pankkitoimihenkilöliittoa saattamaan Kansallis-Osake-Pankin henkilöstön tietoon, että Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut järjestämässä mainittuja laittomia työnseisauksia eikä se hyväksynyt sitä edustavien luottamusmiesten osallistumista työnseisauksiin. Pankkitoimihenkilöliitto ei ollut kuitenkaan ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja työrauhan takaamiseksi.

Toimihenkilöt olivat poistuneet työpaikoiltaan 22.5.1992 kello 12. Kansallis-Osake-Pankki oli samana päivänä pääluottamusmiehelle kirjallisesti ilmoittanut katsovansa työtaistelutoimenpiteet laittomiksi. Lisäksi pääluottamusmiehelle oli samassa yhteydessä selvitetty, että alan työehtosopimuksen mukaista ei ollut ylimääräisen rahakorvauksen maksaminen irtisanotuille toimihenkilöille irtisanomisajan palkan lisäksi.

Pankin henkilöstöpäällikkö oli 26.5.1992 todennut toimihenkilöpuolen edustajille 27.5. ja 29.5.1992 suunniteltujen työtaistelutoimenpiteiden ja uhatun maksuvälityssaarron olevan laittomia. Viimeksi mainittu toimenpide oli ollut tarkoitus toteuttaa 4.6.1992 lukien. Henkilöstöpäällikkö oli välittänyt pääluottamusmiehelle myös tiedon, jonka mukaan irtisanomisia voitaisiin myöhentää viikolla, jotta yhteistoimintaneuvottelukunnan voimavaratyöryhmässä voitaisiin varmistua siitä, että irtisanottaviksi suunniteltujen toimihenkilöiden kanssa olisi keskusteltu kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Henkilöstöpäällikön ja pääluottamusmiehen välisten neuvottelujen seurauksena ei suunnitelluiksi aiottuja lakkoja eikä maksuvälityssaartoa ollut toteutettu.

Toimeenpannulla ja suunnitelluilla laittomilla työtaistelutoimenpiteillä oli vastustettu irtisanomisia ja vaadittu työehtosopimuksen vastaisia ylimääräisiä irtisanomisajan palkkoja niille toimihenkilöille, joiden työsuhde päättyisi. Lakkoon oli osallistunut yhteensä noin 1 100 toimihenkilöä, heidän joukossaan neuvottelevat luottamusmiehet ja työpaikan luottamusmiehet. Yksi lakkoon osallistuneista neuvottelevista luottamusmiehistä oli Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n hallituksen jäsen.

Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet ainakin työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohtaan ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteillä Pankkitoimihenkilöliitto ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. olivat rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Pankkitoimihenkilöliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että yhteistoimintaneuvottelujen loppuvaiheessa eli toukokuun 18 päivänä 1992 alkaneen viikon alussa Kansallis-Osake-Pankin henkilöstö oli saanut tietoonsa, mikä oli pankin kanta neuvottelujen kohteena olevassa asiassa. Tämän mukaan 1.6.1992 tultaisiin irtisanomaan 50 - 100 henkilöä. Henkilöstön kannan mukaan yhteistoimintaneuvottelut yksikkö- ja osastotasolla olivat tuolloin vielä olleet pahasti kesken. Irtisanottavien toimihenkilöiden joukossa oli ollut myös sellaisia henkilöitä, jotka tekivät sellaisia työtehtäviä, jotka olivat loppumassa mahdollisesti vasta yhden tai kahden vuoden kuluttua.

Samaan aikaan kun pankki oli ilmoittanut irtisanomisista, pankin palveluksessa oli ollut noin 80 määräaikaisessa työsuhteessa olevaa toimihenkilöä Uudenmaan alueella. Esimerkiksi pääkonttorin kirjauskeskuksessa oli toukokuun lopussa jatkettu 19:n määräaikaisen toimihenkilön työsopimusta. Lisäksi pankkiin oli palkattu kesäapulaisia sekä konttoreihin että pääkonttorin eräisiin yksiköihin. Kansallistiedossa käytettiin konsultteja ja myös konsulttisopimuksia oli osin uusittu. Henkilöstön kannan mukaan ainakin osa tehtävistä oli sellaisia, että ne olisi voitu hoitaa nykyisellä henkilöstöllä ilman ulkopuolista työvoimaa.

Henkilöstön kannan mukaan Kansallis-Osake-Pankissa olivat olleet osittain täysin keskeneräisessä vaiheessa työsopimuslain 37 a §:n mukaiset sijoittamisneuvottelut. Pankkitoimihenkilöiden mielestä oli ollut olemassa uhka siitä, että tapahtuisi irtisanomisia, joiden peruuttaminen oli vallitsevan oikeusjärjestyksen mukaan vaikeaa.

Henkilöstö oli perustellusti käynnistänyt neuvottelut tukipaketista eli lähtörahasta. Pankki oli maksanut esimiestehtävissä oleville huomattaviakin lähtörahoja, minkä vuoksi henkilöstön kannan mukaan tasapuolisuus olisi edellyttänyt, että koko henkilöstöä tältä osin kohdeltaisiin samalla tavoin.

Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtokunta ei ollut kokouksissaan käsitellyt asiaa, eikä työtaisteluun ollut osallistunut johtokunnan jäseniä. Sen sijaan neuvottelevat luottamusmiehet ja työpaikan luottamusmiehet olivat osallistuneet lakkoon. Kanteessa ilmoitettu työtaistelun laajuutta koskeva tieto oli ilmeisesti oikea. Koko Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n alueella oli yhdeksän Kansallis-Osake-Pankin palveluksessa olevien toimihenkilöiden ammattiosastoa ja näissä oli yhteensä 3 036 yhdistyksen jäsentä. Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:hyn kuului kaikkiaan noin 11 300 jäsentä.

Päätöstä maksuvälityssaarron toimeenpanemisesta ei ollut tehty eikä tällaista ollut edes suunniteltu.

Pankkitoimihenkilöliitto oli aktiivisesti myötävaikuttanut siihen, että työtaistelujen laajeneminen estettiin. Pankkitoimihenkilöliitto oli etenkin pääluottamusmiehen kanssa 26.5.1992 käydyissä keskusteluissa korostanut sitä, että tärkein tavoite neuvotteluissa oli saada lisää aikaa. Neuvottelut pankissa oli käyty tältä pohjalta ja todettu, että yksikkökohtaisia neuvotteluja käytäisiin 18.6.1992 asti kaikkien mahdollisten sijoitusvaihtoehtojen tutkimiseksi.

KANTAJAN VASTASELITYS

Pankkialan Työnantajaliitto on vielä lausunut, että yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa 29.5.1992 pankki oli esittänyt neuvottelujen päättämistä niiltä osin, kuin asiat oli paikallistasolla saatettu päätökseen ja muilta osin neuvotteluja jatkettavaksi 18.6.1992 saakka. Henkilöstön edustajat olivat kuitenkin 29.5.1992 pidetyssä kokouksessa esittäneet, että vaikeutettu yhteistoimintamenettely todettaisiin kokonaan päättyneeksi, mutta että irtisanottavien ja osa-aikaistettavien toimihenkilöiden osalta käydyt henkilökohtaiset keskustelut käytäisiin läpi yhteistoimintaneuvottelukunnan voimavaratyöryhmässä, jotta voitaisiin varmistua irtisanottavien kanssa keskustellun kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Kesäapulaisten palkkaamisesta oli sovittu yhteistoimintaneuvottelukunnan voimavaratyöryhmässä. Pankissa voimassa olevat määräaikaiset työsuhteet oli solmittu jo aikaisemmin, eivätkä ne loukanneet nyt irtisanottavien toimihenkilöiden työsuhdeturvaa. Näillä määräaikaisilla työsuhteilla pankki ei laiminlyönyt työllistämis- ja takaisinottovelvollisuuttaan, koska kysymyksessä olevat määräaikaiset työsuhteet päättyivät ennen irtisanottavien työsuhteiden päättymistä.

Kansallistiedon käyttämät konsultit edustivat tiedollista erityisosaamista, jota nykyisellä henkilöstöllä ei ollut ja jota heille ei voitu meneillään olevan Honeywell-IBMsiirtoprojektin vaarantumatta opettaa. Niiltä osin kuin se oli mahdollista, tultaisiin konsulttisopimukset päättämään ja konsultit korvaamaan Kansallistiedon omalla henkilöstöllä. Näiltä osin konsultteja koskevat sopimukset oli käyty läpi yhdessä luottamusmies- ja yhteistoimintaorganisaation kanssa. Keskeneräisiä neuvotteluja oli ilmoitettu jatkettavan kuten edellä oli esitetty.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. on osaltaan yhtynyt Pankkitoimihenkilöliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kansallis-Osake-Pankissa on helmikuussa 1992 käynnistetty yhteistoimintaneuvottelut pankin toimintojen supistamisen aiheuttamien henkilöstövaikutusten osalta. Kun neuvottelujen loppuvaiheessa toimihenkilöpuolen tietoon on tullut, että pankin tarkoituksena on irtisanoa 50-100 toimihenkilöä 1.6.1992, on Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n Harjun ammattiosasto 20.5.1992 pitämässään kokouksessa tehnyt päätöksen, jonka mukaan Harjun, pääkonttorin ja keskusvaraston ammattiosaston jäsenet ovat lakossa 22.5.1992 kello 12 - 17, edellä mainittujen ammattiosastojen jäsenet ja pankin pääkaupunkiseudun konttoreissa työskentelevät toimihenkilöt 27.5.1992 kello 12 - 17 sekä pankin eri konttoreissa työskentelevät toimihenkilöt koko maassa 29.5.1992 kello 12 - 17.

Tehdyn päätöksen mukaan 22.5.1992 toimeenpantuun lakkoon on osallistunut noin 1 100 pankin palveluksessa olevaa toimihenkilöä, heidän joukossaan työpaikkojen luottamusmiehet ja neuvottelevat luottamusmiehet. Pankin edustajan ja Pankkitoimihenkilöliiton edustajien sekä pääluottamusmiehen välillä 26.5.1992 käytyjen neuvottelujen tuloksena ei muita päätöksessä tarkoitettuja lakkoja ole toimeenpantu.

Toimeenpannulla lakolla ja lakkouhkauksilla on vastustettu pankin suunnittelemia järjestäytyneiden toimihenkilöiden irtisanomisia ja painostettu työnantajaa suostumaan maksamaan irtisanottaville toimihenkilöille irtisanomisajan palkan lisäksi ylimääräinen rahakorvaus. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskevat työnantajan oikeuttaa ottaa ja erottaa toimihenkilö sekä määrätä työn johtamisesta, ja palkkausta koskeviin määräyksiin.

Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että toimihenkilöpuolella olisi tehty päätös maksuvälityssaarron toimeenpanemisesta. Näyttämättä on myös jäänyt, että Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n johtoelimiin kuuluvia toimihenkilöitä olisi ollut mukana tekemässä työtaistelutoimenpiteitä koskevia päätöksiä. Yhdistys vastaa kuitenkin edellä mainittujen luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, ottaen huomioon keskusjärjestöjen välisen hyvityssakkojen enimmäismäärää koskevan pöytäkirjan määräykset, Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y:n ja Pankkitoimihenkilöliiton maksamaan hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle, ensiksi mainitun työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 markkaa ja jälkimmäisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 15 000 markkaa. Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y. ja Pankkitoimihenkilöliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Uski, Sulkunen ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.