Labor court orders employer to pay severance or reinstatement due to lack of serious cause and failure to investigate dismissal reasons.

Työntekijän irtisanomiseen ei ollut ollut irtissanomissopimuksessa tarkoitettua erityisen painavaa syytä. Kun työsuhteen palauttamiselle katsottu olevan edellytykset, työnantaja velvoitettu maksamaan työntekijälle irtisanomisen johdosta irtisanomissopimuksen mukainen korvaus tai vaihtoehtoinen korvaus, mikäli työnantaja määräajassa palauttaa työsuhteen.

Koska työnantajan irtisanomisen perusteeksi ilmoittamat syyt olivat keskeisiltä osin olleet selvitettävissä vasta oikeudenkäynnin yhteydessä, ei työnantajaliiton katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

Kantaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Vastaaja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Kuultava Arctia Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 5.4.1991 29.2.1992 voimassa olevassa majoitus ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työnjohto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus työsopimuksen irtisanomisesta (MaRa HRHL 23.3.1990)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liittojen välisessä sopimuksessa työsopimuksen irtisanomisesta MaRa - HRHL on muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen soveltamisala

Sopimusta sovelletaan majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä sekä esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevilla työehtosopimusaloilla.

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista päättymään a) työntekijästä johtuvasta syystä (TSL 37 §) b) taloudellisista tai tuotannollisista syistä (TSL 37 a §).

Sopimusta ei sovelleta kuitenkaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin yrityksissä, joihin sovelletaan yli 500 työntekijän yhteistoimintasopimusta.

2 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen peruste määräytyy työsopimuslain 37 §:n ja 37 a §:n mukaan.

3 § Irtisanomissyiden selvittely

1. Irtisanomissyitä tulee selvittää ennen irtisanomisen toimittamista. Selvittelyä käydään siten, että puolin ja toisin vastataan toisen osapuolen esittämiin näkökohtiin. Selvittely päättyy sen jälkeen, kun asiaan vaikuttavia näkökohtia ei ole enää esitettävänä.

2. Selvittelyä ei saa tahallisesti viivyttää

3. Työntekijä voi halutessaan ottaa luottamusmiehen avustajakseen neuvotteluissa. Luottamusmiehen puuttuessa voi avustajana toimia esim. muu työpaikan työntekijä. Jos aiottu irtisanominen kohdistuu yhtä useampaan työntekijään, voidaan selvittely käydä työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Tässä kohdassa ei ole tarkoitettu poiketa työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksestä.

4. Ellei irtisanomisen syistä olla yksimielisiä, asian käsittelyä tulee jatkaa jomman kumman osapuolen vaatimuksesta liittojen myötävaikutuksella. Selvittely todetaan päättyneeksi jomman kumman liiton esityksestä. Asiasta laaditaan muistio, josta käy ilmi osapuolten kannat.

4 § Irtisanominen

Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen sen jälkeen kun irtisanomiseen vaikuttavat seikat on selvitetty tämän sopimuksen mukaisella tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Korvaus

1. Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä

Korvaus lainvastaisesta irtisanomisesta, työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen, korvaus työsuhteen jatkuessa ja työsuhteen jatkuessa maksettavaa korvausta koskevan erimielisyyden ratkaiseminen määräytyy työsopimuslain 47 f 47 i §:ien mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Kirsti Ylä-Peräinen oli ollut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäsenyrityksen Arctia Oy:n palveluksessa 6.10.1982 lukien. YläPeräinen oli toiminut tarjoilijana yhtiön Tampereella sijaitsevassa Rosendahl-nimisessä hotelli-ravintolassa.

Ylä-Peräisen palkka oli määräytynyt palvelurahan perusteella eli asiakkailta oli peritty viikonpäivästä riippuen palvelurahaa joko 14 tai 15 prosenttia tarjoiltavien valmisteiden myyntihinnasta. Työnantaja oli maksanut perityn palvelurahan tarjoilijalle tarjoilijan suorittaman myynnin perusteella. Majoitus- ja ravitsemisalan työnantajat olivat vuodesta 1990 lähtien pyrkineet muuttamaan palvelurahapalkkaisten työntekijöiden palkkauksen kiinteäksi palkaksi. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli vastustanut työnantajien yksipuolisesti toteuttamaa palkkaustavan muuttamista. Korkein oikeus olikin vuonna 1991 Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kannan mukaisesti katsonut, ettei palvelurahapalkkaisten työntekijöiden työsopimuksia voitu yksipuolisesti muuttaa.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL oli pyytänyt Ylä-Peräistä toimittamaan kantajaliiton ja yhtiön välisiä neuvotteluja varten selvitystä siitä, että työnantaja oli lomautuksen aikana käyttänyt ulkopuolista työvoimaa ja että työnantaja ei ollut joutunut maksamaan takuupalkkaa työhön jääneille. Ylä-Peräinen oli toimittanut työntekijäliitolle jäljennökset työpaikkansa työntekijöiden käytössä olleista palvelurahapalkkaisten työaika- ja tarjoilupalkkioilmoituksista. Lomautusta koskevien neuvottelujen jatkuessa 1.11.1991 Hotelli Rosendahlin johtaja oli tuonut lomautetulle ja sairaana olevalla YläPeräiselle irtisanomisilmoituksen kotiin. Ylä-Peräinen oli kieltäytynyt allekirjoittamasta täysin perusteetonta irtisanomisilmoitusta. Työnantaja oli pitänyt kuitenkin irtisanomisilmoituksen voimassa. Ylä-Peräinen oli vastustanut irtisanomista edelleen ja pitänyt sitä työehtosopimuksen vastaisena.

Ylä-Peräisen työsuhde yhtiössä oli kestänyt pitkään. YläPeräinen oli pidetty ja asiakkailta runsaasti kiitosta saanut tarjoilija. Tämän vuoksi ja kun yhtiöllä oli Tampereella useita toimipisteitä oli työnantajalla hyvät edellytykset palauttaa Ylä-Peräisen työsuhde.

Ylä-Peräisen keskimääräinen kuukausipalkka oli ollut 11 773 markkaa.

Irtisanomissopimuksen mukaiset neuvottelut Ylä-Peräisen irtisanomissyistä oli käyty 13.11.1991. Työntekijäpuoli oli tuolloin katsonut, ettei työnantajalla ollut erityisen painavaa syytä Ylä-Peräisen työsopimuksen irtisanomiseen. Myös Ylä-Peräisen lomauttaminen oli ollut perusteeton. Työntekijäpuoli oli edelleen katsonut, ettei neuvotteluja asiasta ollut käyty sopimuksen tarkoittamalla tavalla riittävän pitkän ajan puitteissa. Työntekijäpuolen näkemyksen mukaan työnantaja oli halunnut vaikuttaa työntekijöiden luottamusmiesvaaleihin kieltäytymällä neuvottelujen jatkamisesta. Työnantajapuoli ei ollut neuvotteluissa peruuttanut irtisanomisilmoitusta eikä suostunut jatkoneuvotteluihin. Työnantajan edustajat olivat neuvotteluissa ilmoittaneet, että Ylä-Peräisen työsuhde yhtiössä päättyy 14.1.1992. Asia oli neuvotteluissa jäänyt erimieliseksi.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto oli tukenut Arctia Oy:n menettelyä tietoisena siitä, että Ylä-Peräisen työsopimuksen irtisanomisperusteet eivät olleet irtisanomissopimuksen mukaiset. Näin menetellessään työnantajaliitto oli laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Arctia Oy oli irtisanonut Ylä-Peräisen työsopimuksen työehtosopimuksen osana noudatetun työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen MaRa - HRHL:n vastaisesti.

Edelleen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on pyytänyt, että työtuomioistuin harkitsee, ovatko edellytykset Ylä-Peräisen työsuhteen palauttamiselle olemassa ja todettuaan palauttamisedellytysten olevan olemassa velvoittaa Arctia Oy:n suorittamaan irtisanomissopimuksen 6 §:n nojalla työsuhteen jatkuessa maksettavana vaihtoehtoisena korvauksena Ylä-Peräiselle 10 kuukauden palkkaa vastaavat 117 730 markkaa.

Lisäksi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut, että siinä tapauksessa, ettei työsuhteen palauttamiselle katsottaisi olevan edellytyksiä tai yhtiö ei työsuhdetta palauttaisi, työtuomioistuin velvoittaa Arctia Oy:n suorittamaan Ylä-Peräiselle irtisanomissopimuksen 6 §:n nojalla korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavat 282 552 markkaa.

Vielä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työntekijäliiton haastehakemuksessa mainitsemalla palkkaustavan muutoksella ja lomautuksella ei ollut mitään tekemistä nyt käsiteltävänä olevan asian kanssa. Hotelli Rosendahlin johtaja oli yrittänyt irtisanoa Ylä-Peräisen 1.11.1991. Ylä-Peräinen oli kieltäytynyt allekirjoittamasta ja vastaanottamasta irtisanomisilmoitusta. Tämän jälkeen osapuolet olivat yhdessä sopineet, että työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen mukaisesti irtisanomissyyt selvitettäisiin liittojen edustajien kanssa. Irtisanomista ei siis ollut tapahtunut 1.11.1991. Sen sijaan liittojen välillä oli sovittu, että asiasta neuvoteltaisiin 6.11.1991.

Toimitetusta kutsusta huolimatta Ylä-Peräinen ja luottamusmiehet eivät olleet 6.11.1991 pidetyssä neuvottelussa läsnä. Tämän vuoksi asiasta oli neuvoteltu uudelleen 13.11.1991. Kummassakaan tilaisuudessa ei työnantajan esittämiä tapahtumia ja perusteita ollut kiistetty. YläPeräinen itse oli myöntänyt lähes kaikki työnantajan esittämät tapahtumat oikeiksi. Ylä-Peräinen oli vedonnut ainoastaan siihen, että joku toinenkin työntekijä oli menetellyt vastaavalla tavalla. Hotellinjohtajan pyydettyä Ylä-Peräistä nimeämään vastaavalla tavalla toimineet työntekijät Ylä-Peräinen ei ollut nimeämiseen suostunut.

Edellä esitetty Ylä-Peräisen menettely kokonaisuudessaan huomioon ottaen työnantajalla oli ollut erityisen painava syy Ylä-Peräisen työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja ei ollut irtisanonut Ylä-Peräistä ammattiyhdistystoiminnan tai luottamusmiesehdokkuuden vuoksi. Työnantaja ei ollut irtisanomista toimittaessaan ollut edes tietoinen luottamusmiesehdokkaista. Luottamusmiesehdokaslistat oli julkaistu vasta sen jälkeen, kun työnantaja oli 1.11.1991 yrittänyt irtisanoa Ylä-Peräisen.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton näkemyksen mukaan Ylä-Peräisen palkkatulot ajalta 20.12.1990 20.11.1991 olivat olleet 49 579,09 markkaa. Ylä-Peräisen työpäivien lukumäärä edellä mainitulta ajalta oli ollut 111. Näin ollen Ylä-Peräisen keskimääräinen päiväpalkka oli 446,65 markkaa. Jos Ylä-Peräisen päiväpalkka haastehakemuksessa mainitulla tavalla kerrotaan keskimääräisellä työpäivämäärällä kuukaudessa eli 21,5 saatiin Ylä-Peräisen keskimääräiseksi kuukausipalkaksi 9 603,15 markkaa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vielä lausunut, että neuvotteluissa 13.11.1991 oli todettu, että annettujen ohjeiden ja määräysten jatkuva rikkominen oli mahdotonta jo sen vuoksi, että Ylä-Peräinen oli ollut syksystä 1991 saakka lomautettuna. Edelleen neuvotteluissa oli todettu, että Ylä-Peräisen saama 4.2.1991 tapahtunutta työpaikalta poistumista koskeva kirjallinen varoitus oli perusteeton. Työpaikalla oli ennen Ylä-Peräisen saamaa varoitusta ja myös sen jälkeen noudatettu käytäntöä, jonka mukaan palvelurahapalkkaiset työntekijät olivat saaneet poistua työvuorosta ennen työvuoron päättymistä, jos tarjoilijan asemapaikalla ei ollut asiakkaita. Noudatetun käytännön mukaan 4.2.1991 työvuorosta oli poistunut Ylä-Peräisen ohella muitakin tarjoilijoita. Työnantaja ei ollut antanut heille poistumisen vuoksi varoitusta.

Vastineessa esitetty hotellinjohtajan 28.11.1991 laatima muistio osoitti, että hotellinjohtaja oli sepittänyt lisäperusteluita irtisanomiselle sen jälkeen, kun irtisanominen oli jo toimeenpantu ja irtisanomisesta käydyt neuvottelut olivat päättyneet. Irtisanomisilmoituksen toimittaminen lomautetulle sairaana olevalle työntekijälle osoitti, että työnantaja oli kiirehtinyt irtisanomista sen vuoksi, että Ylä-Peräinen oli asettunut ehdokkaaksi luottamusmiesvaaleissa. Ylä-Peräisen irtisanomisella työnantajan edustajat olivat pyrkineet vaikuttamaan luottamusmiesvalintaan. Työnantajan edustajat olivat lisäksi painostaneet työntekijöitä äänestyskäyttäytymisessä tekemällä tiettäväksi seuraamukset, joita olisi odotettavissa, jos Ylä-Peräinen valittaisiin luottamusmieheksi.

Kun Ylä-Peräisen työsopimus oli irtisanottu muusta kuin hänen työstään johtuvista syistä, oli Ylä-Peräisen työsuhteen palauttamisen edellytykset kiistatta olemassa.

Ylä-Peräisen kokonaisansio ajalta 1.1. - 30.10.1991 oli ollut 60 780,05 markkaa. Mainitun ajanjakson kuluessa Ylä-Peräisellä oli ollut työpäiviä yhteensä 111. Näin ollen Ylä-Peräisen päiväpalkka oli 547,57 markkaa. Kun päiväpalkka kerrottiin keskimääräisellä työpäivämäärällä kuukaudessa eli 21,5:llä saatiin Ylä-Peräisen keskimääräiseksi kuukausipalkaksi kanteessa mainittu 11 773 markkaa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Asiassa kuultavana ollut Arctia Oy on osaltaan yhtynyt Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton lausumaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kirsti Ylä-Peräinen on ollut Arctia Oy:n palveluksessa 6.10.1982 lukien toimien tarjoilijana yhtiön Tampereella sijaitsevassa Rosendahl -nimisessä hotelli-ravintolassa. Ylä-Peräinen on ollut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n hallituksen jäsen ja liiton paikallisen ammattiosaston puheenjohtaja.

Yhtiö on 13.11.1991 irtisanonut Ylä-Peräisen työsopimuksen päättymään 14.1.1992 ilmoittaen irtisanomisen perusteeksi, että Ylä-Peräinen oli jatkuvasti rikkonut annettuja ohjeita ja määräyksiä, häirinnyt Hotelli Rosendahlin liiketoimintaa ja sisäistä työrauhaa ja levittänyt luottamuksellisia palkkalistoja ulkopuolisille henkilöille.

Muistion mukaan Ylä-Peräinen oli myös loppukesällä 1991 käyttänyt samana kesänä Vaasanlaivat Oy:ssä työskennelleistä työtovereistaan loukkaavaa nimitystä. Hotellinjohtaja on muistiossa edelleen esittänyt, että Ylä-Peräinen oli yrittänyt saada siirretyksi pois Hotelli Rosendahlista Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n 28.9.1991 pitämän suuren tilaisuuden sen vuoksi, että Hotelli Rosendahl oli tuotannollisista ja taloudellisista syistä lomauttanut viisi tarjoilijaa, heidän joukossaan Ylä-Peräisen. Mainitussa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n Hotelli Rosendahlissa 28.9.1991 pitämässä tilaisuudessa Ylä-Peräinen oli heti orkesterin alettua soittamaan lähtenyt tanssimaan erään asiakkaan kanssa jättäen tarjoilijan työnsä hoitamatta. Muistion mukaan Ylä-Peräinen oli vielä toimittanut tarjoilijoita koskevia palkkatietoja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:ään siitä huolimatta, että kaksi tarjoilijaa oli nimenomaisesti kieltänyt palkkatietojensa toimittamisen työntekijäliitolle.

Ylä-Peräisen työsopimus on Majoitus- ja Ravitsemisalan työehtosopimuksen osana noudatetun työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen MaRa-HRHL:n 2 §:n mukaan voitu irtisanoa vain työsopimuslain 37 §:ssä tarkoitetusta erityisen painavasta syystä.

Kesällä 1990 pidettyihin tennistanssiaisiin osallistunut Alko Oy Ab:n piiritarkastaja on todistajana kertonut, että Ylä-Peräinen oli tanssiaisten aikana huomautellut melko kovaäänisesti eräälle tanssiaisten osanottajalle hänen aikaisemmista käynneistään Hotelli Rosendahlissa. Huomautuksesta loukkaantunut asiakas oli kertonut todistajalle aikovansa tehdä hotellin johtajalle valituksen Ylä-Peräisen käyttäytymisestä. Todistajan käsityksen mukaan YläPeräinen oli kysymyksessä olevassa tilanteessa harkinnut huonosti keskustelun aiheen, mutta hän ei ollut tarkoituksellisesti pyrkinyt loukkaamaan puhuttelemaansa asiakasta. Ylä-Peräinen ei todistajan kertoman mukaan ollut tennistanssiaisissa arvostellut hotellin johtoa.

Hotellinjohtaja on todistajana kertonut kuulleensa hotellin työntekijöiden puhuvan, että Ylä-Peräinen on yrittänyt saada siirretyksi pois Hotelli Rosendahlista siellä 28.9.1991 pidetyn Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n tilaisuuden ottamalla asiassa mahdollisesti yhteyttä keskusjärjestön piirisihteeriin. Piirisihteeri on puolestaan todistajana kertonut, että Ylä-Peräinen ei ollut keskustellut hänen kanssaan keskusjärjestön tilaisuuden siirtämisestä.

Kolme Ylä-Peräisen työtoverina toiminutta tarjoilijaa on todistajana kertonut, että Ylä-Peräinen on hyvin ammattitaitoinen tarjoilija. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n toimitsija on puolestaan todistajana kertonut, että käsiteltäessä 13.11.1991 neuvotteluissa Ylä-Peräisen työsopimuksen irtisanomista oli todettu, että YläPeräinen oli saanut tarjoilijan työstään eri yhteyksissä erityistä kiitosta osittain myös siten, että hotellinjohtaja oli ollut kiitosten välittäjänä. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n palkkasihteeri on myös todistajana kertonut Arctia Oy:n pääjohtajan todenneen palkkasihteerille, että siitä huolimatta, että työnantajalle lähetetyt tarjoilijoiden työtä koskevat kiitoskirjeet olivat kovin harvinaisia, oli pääjohtaja saanut eräältä tärkeältä asiakkaalta kirjeen, jossa Ylä-Peräisen oli todettu toimineen tarjoilijana erityisen kiitettävällä tavalla. Arctia Oy:n pääjohtaja oli palkkasihteerin mukaan muutoinkin pitänyt Ylä-Peräistä hyvänä tarjoilijana.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Ylä-Peräinen olisi kesällä 1990 tennistanssiaisissa arvostellut Hotelli Rosendahlin johtoa tai että hän olisi yrittänyt saada siirretyksi pois Hotelli Rosendahlista siellä 28.9.1991 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n pitämän tilaisuuden. Asiassa on sen sijaan näytetty, että eräs asiakas on kesällä 1990 Hotelli Rosendahlissa pidetyissä tennistanssiaisissa loukkaantunut Ylä-Peräisen esittämistä lausumista ja että Ylä-Peräinen on 4.2.1991 poistunut työpaikaltaan kesken työvuoron. Edelleen on näytetty, että YläPeräinen on käyttänyt kesällä 1991 loukkaavaa nimitystä neljästä työtoveristaan ja että Ylä-Peräinen on 28.9.1991 tanssinut työvuorossa ollessaan erään ravintolan asiakkaan kanssa. Vielä Ylä-Peräisen on näytetty toimittaneen tarjoilijoiden tarjoilupalkkiota koskevia tietoja Hotelli-ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:ään.

Edellä lausuttuun nähden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Arctia Oy:llä olisi ollut irtisanomissopimuksen edellyttämät erityisen painavat syyt irtisanoa Ylä-Peräisen työsopimus. Yhtiö on velvollinen suorittamaan korvausta työsuhteen sopimuksenvastaisesta päättämisestä. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan Ylä-Peräisen keskimääräinen kuukausiansio on ollut 10 441 markkaa.

Asiassa on näytetty, että Ylä-Peräinen on hyvän ammattitaidon omaava tarjoilija. Ylä-Peräisen menettelyä ja hänen saamaansa varoitusta ei voida pitää sellaisena seikkana, jonka vuoksi työsuhteen palauttamiselle ei olisi irtisanomissopimuksen mukaisia edellytyksiä. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, että Arctia Oy:llä on Tampereen alueella muitakin toimipaikkoja, joissa Ylä-Peräinen voi tarjoilijana työskennellä, työtuomioistuin katsoo, että edellytykset Ylä-Peräisen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa.

Kun työnantajan Ylä-Peräisen irtisanomisen perusteeksi ilmoittamat syyt ovat keskeisiltä osin olleet selviteltävissä vasta tämän oikeudenkäynnin yhteydessä, ei Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto asettuessaan tukemaan Arctia Oy:n menettelyä ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Arctia Oy on irtisanoessaan Ylä-Peräisen työsopimuksen menetellyt työehtosopimuksen osana noudatettavan työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen MaRa-HRHL:n vastaisesti.

Arctia Oy velvoitetaan irtisanomissopimuksen 6 § :n nojalla suorittamaan Ylä-Peräiselle korvauksena irtisanomissopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä 160 000 markkaa.

Mikäli Arctia Oy kolmen viikon kuluessa työtuomioistuimen tuomion antamisesta tarjoaa Ylä-Peräiselle hänen työsopimuksensa edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä, velvoitetaan yhtiö irtisanomissopimuksen 6 §:n nojalla edellä mainitun korvauksen sijasta maksamaan Ylä-Peräiselle vaihtoehtoisena korvauksena 40 000 markkaa.

Muilta osin kanne hylätään.

Arctia Oy velvoitetaan suorittamaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 3 600 markkaa 16 prosentin korkoineen työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Äimälä, Uski, Sulkunen ja Hölttä jäseninä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Hölttä, jonka lausuntoon jäsen Sulkunen yhtyi, lausui:

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolla on Kirsti Ylä-Peräisen työsopimuksen irtisanomista edeltävien samana päivänä työpaikalla pidettyjen neuvottelujen aikana ollut mahdollisuus saada sillä tavoin luotettavaa selvitystä työnantajan irtisanomisen perusteeksi esittämistä seikoista, että liitto asettuessaan tukemaan Arctia Oy:n menettelyä, on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Tämän vuoksi tuomitsen Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä Hotellija Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:lle hyvityssakkoa 50 000 markkaa.

Muulta osin yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun.

Jäsen Uski, jonka lausuntoon jäsen Äimälä yhtyi, lausui:

Asiassa ilmenneet olosuhteet huomioon ottaen katson, että edellytyksiä Ylä-Peräisen työsuhteen palauttamiselle ei ole olemassa.

Velvoitan irtisanomissopimuksen 6 §:n nojalla Arctia Oy:n suorittamaan Ylä-Peräiselle korvauksena irtisanomissopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä 110 000 markkaa.

Muilta osin yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun.