Labor court orders employer to pay damages for late vacation pay under collective agreement.

Laiminlyödessään työntekijöidensä lomapalkkojen tilityksen työehtosopimuksen määräämänä aikana työnantaja oli tietensä menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Kantaja Rakennusliitto r.y. Vastaajat Suomen Maalarimestariliitto r.y. Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.4.1990 tehdyssä maalarinalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI Sosiaaliset määräykset

26 §

Vuosiloma

1. Työntekijälle annetaan vuosiloma vuosilomalain määräämällä tavalla.

2. Lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan siten kuin rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan. (Rakennusalan vuosilomia koskeva työehtosopimus on sivulla 81. Työnantaja toimittaa työntekijälle tämän vuosilomapalkkaa koskevan tilitysjäljennöksen vuosineljänneksittäin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Viimeksi sanotussa sopimuksessa on sovittu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Lomaraha

Tässä sopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Lomarahan määrä on 18,5 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.

Työajan lyhennyksestä 29.3.1988 allekirjoitetussa sopimuksessa mainittu työajan lyhennysraha otetaan huomioon lomarahaa laskettaessa.

Työntekijällä, joka työsuhteensa kestäessä on ollut työssä vähemmän kuin neljänätoista (14) päivänä, ei ole oikeutta lomarahaan, jos hän itse päättää työsuhteensa tai jos työnantaja purkaa hänen työsuhteensa työsopimuslain 43 §:n nojalla.

Lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa lomarahan viimeisen erän laskentaperusteisiin otetaan lähimpänä joko ennen tai jälkeen lomanmääräytymisvuoden vaihtumista päättyvän palkanmaksukauden loppuun mennessä maksettu palkka ja uuden lomanmääräytymisvuoden ensimmäisen erän laskentaperusteisiin seuraavan palkanmaksukauden alusta maksettu palkka. Kesken olevassa urakassa toimitetaan väliarvio.

5 §

Lomarahojen tilitykset

Työnantajan on tilitettävä lomarahat Postipankkiin Suomen Rakennusteollisuusliiton tilille n:o 160-1 erikseen kultakin vuosineljännekseltä.

Tilitettävä määrä on kunkin vuosineljänneksen aikana tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille maksetuista palkoista edellä 4 §:n mukaisesti määräytyvä lomarahan kokonaismäärä.

Tilitys suoritetaan maksamalla lomarahan kokonaismäärä johonkin rahalaitokseen tai postitoimipaikkaan viimeistään vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden 25. päivänä taikka, jos tilityskuukauden 25. päivä ei ole rahalaitosten tai postitoimipaikkojen aukiolopäivä, viimeistään lähinnä seuraavana aukiolopäivänä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennusliitto on lausunut, että Suomen Maalarimestariliiton jäsenyritys Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy oli rikkonut toistuvasti vuosilomasopimuksen lomapalkkojen maksamista koskevia määräyksiä. Yhtiön olisi pitänyt suorittaa lomanmääräytymisvuoden 1.4.1990 - 31.3.1991 ensimmäisen neljänneksen lomapalkat Postipankkiin Suomen Rakennusteollisuusliiton postisiirtotilille viimeistään 25.7.1990. Palkat oli maksettu tilille vasta 10.9.1990. Sanotun lomanmääräytymisvuoden toisen neljänneksen lomapalkat olivat erääntyneet maksettaviksi 25.10.1990. Yhtiö ei huomautuksista huolimatta ollut suorittanut niitä eräpäivään mennessä. Osa toisen neljänneksen lomapalkoista oli maksettu 9.11.1990. Tilittämättä oli jäänyt edelleen 42:n työntekijän lomapalkkoja lähes 350 000 markkaa. Tällä tavalla Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy oli rikkonut tahallisesti työehtosopimuksen määräyksiä.

Rakennusliiton Uudenmaan piirin maalausalan toimitsija oli puuttunut asiaan kehottaen yhtiötä menettelemään työehtosopimuksen mukaisesti. Kun loppuvuodesta 1990 suuri osa tilitettävistä lomapalkoista oli ollut maksamatta, oli toimitsija lähettänyt asiasta kirjeen Suomen Maalarimestariliitolle. Kirjeen johdosta asiasta oli neuvoteltu liittojen kesken 15.2.1991. Neuvottelussa Rakennusliitto oli huomauttanut, että työnantaja oli jatkuvasti menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti eikä Suomen Maalarimestariliitto ollut ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin, että työnantaja niiden johdosta olisi suostunut noudattamaan työehtosopimusta. Tämän vuoksi Rakennusliitto oli ilmoittanut saattavansa asian työtuomioistuimeen ja vaativansa työnantajan ja Suomen Maalarimestariliiton tuomitsemista hyvityssakkoon.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy on jättänyt työehtosopimuksen vastaisesti tilittämättä työntekijöiden vuosilomapalkkoja ja vuosilomakorvauksia lomanmääräytymisvuoden 1990 - 1991 ensimmäiseltä ja toiselta neljännekseltä. Lisäksi Rakennusliitto on vaatinut Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy:n velvoittamista suorittamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Suomen Maalarimestariliiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINEET

MAALAUS JA RAKENNUS P. APELL OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy on lausunut, että yhtiö oli jättänyt tilittämättä vuosilomapalkkoja ja vuosilomakorvauksia työehtosopimuksen mukaisena määräaikana kanteessa tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden ensimmäiseltä ja toiselta neljännekseltä. Ensimmäisen neljänneksen tilitys oli viivästynyt kanteessa kerrotulla tavalla. Toiselta neljännekseltä aikanaan tilittämättä jääneet 335 553,33 markkaa oli maksettu 22.1.1991. Suorituksen myötä olivat kaikki toisen neljänneksen tilitykset tulleet hoidetuiksi loppuun.

Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy ei ollut rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tilittämättä jättämisen syynä ei kuitenkaan ollut ollut tahallinen tai tuottamuksellinen laiminlyönti vaan maksuvaikeudet.

Kaikki kanteessa tarkoitetuilta ajanjaksoilta maksettavat lomarahat oli tilitetty eikä yksikään työntekijä ollut jäänyt vaille lomarahoja vaan oli voinut nostaa ne työehtosopimuksen edellyttämänä aikana. Yhtiö oli myös informoinut viivästyksistä vakituisia työntekijöitään jo silloin kun viivästys oli tapahtumassa. Kantajaliittokaan ei ollut kärsinyt mitään vahinkoa menettelyn johdosta.

Haastehakemus oli allekirjoitettu 29.8.1991 eli runsaat puoli vuotta viimeisen tilityksen jälkeen. Kantajalla oli ollut hyvää aikaa todeta tilityksen tapahtuneen samoin kuin että työntekijät olivat saaneet nostaa lomarahansa aikanaan. Tästä johtuen oikeudenkäynnin vireille paneminen oli olosuhteet huomioon ottaen perusteetonta. Tämän tulisi vaikuttaa myös oikeudenkäyntikuluja koskevaan ratkaisuun.

Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy:n vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajayhtiö on vaatinut kanteen hylkäämistä. Joka tapauksessa vastaaja on vaatinut, ettei sitä tuomittaisi hyvityssakkoon tai että ainakin sanotut seikat otettaisiin huomioon hyvityssakon määrään vaikuttavina seikkoina.

SUOMEN MAALARIMESTARILIITON VASTINE

Suomen Maalarimestariliitto on lausunut, että liitto oli ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuslain nojalla sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Liitto oli lähettänyt asian johdosta työnantajayhtiölle kaksi kirjattua kirjettä. Ensimmäisessä 16.8.1990 päivätyssä ja 21.8.1990 lähetetyssä kirjeessä liitto oli kehottanut yhtiötä välittömästi suorittamaan lomarahat sopimuksen mukaisesti. Edelleen liitto oli 5.9.1990 lähettänyt yhtiölle edellisenä päivänä päivätyn kirjeen, jossa yhtiötä oli kehotettu suorittamaan lomarahat välittömästi uhalla, että liitto ehdottaa viikon kuluttua jäsenyhdistystään erottamaan yhtiön jäsenyydestään. Yhtiö oli viimeksi sanotun kirjeen vastaanotettuaan suorittanut 10.9.1990 lomanmääräytymisvuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kertyneet lomarahat. Suomen Maalarimestariliitto oli vielä 19.11.1990 lähettänyt yhtiölle lomarahojen tilityksen viivästymisen johdosta kirjeen, jossa yhtiötä oli kehotettu välittömästi suorittamaan lomarahat.

Rakennusliitto oli asian johdosta käydyissä liittojen välisissä neuvotteluissa saanut selvityksen siitä, että Suomen Maalarimestariliitto oli toteuttanut valvontavelvollisuutensa riittävän tehokkaalla tavalla ja että Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy:n jäsenyysasema oli lakannut työnantajayhdistyksessä. Suomen Maalarimestariliiton mielestä ei asia ollut sen laadun suhteen ollut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla sekava ja epätietoinen niin, että kantajalla voitaisiin katsoa olleen Suomen Maalarimestariliittoa vastaan vireille pantuun oikeudenkäyntiin perusteltua aihetta.

Suomen Maalarimestariliiton vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Maalarimestariliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Rakennusliitto ja Suomen Maalarimestariliitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

RAKENNUSLIITON VASTASELITYS

Rakennusliitto on lausunut, että työnantajan rahapula ei oikeuttanut rikkomaan työehtosopimusta tapahtuneella tavalla. Lomapalkkojen maksamatta jättämisellä oli lisäksi käytännön merkitystä sikäli, että palkkaturvalaissa säädetty kolmen kuukauden määräaika erääntymispäivästä palkkaturvahakemuksen jättämiseen laskettiin työehtosopimuksessa sovituista eräpäivistä. Vuosilomakorvausten tilittämisellä työehtosopimuksessa sovittuina eräpäivinä oli siten oikeudellista merkitystä työntekijöiden kannalta. Tämä merkitys vielä korostui sen vuoksi, että työntekijät eivät automaattisesti saaneet tietää vuosilomakorvausten tilittämisen myöhästymisestä. Työehtosopimuksen noudattaminen oli arvo sinänsä. Hyvityssakkoa tuomittiin sen tavallaan aineettoman vahingon aiheuttamisesta, että työehtosopimuksen noudattamista loukattiin.

Suomen Maalarimestariliiton toimenpiteet eivät olleet riittävät valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, kun ne eivät olleet johtaneet työehtosopimusmääräyksen noudattamiseen. Maalaus- ja Rakennus P. Apell Oy:n eroaminen Suomen Maalarimestariliiton jäsenyhdistyksestä ei ollut merkityksellinen seikka. Työehtosopimuslain 4 §:n mukaan se ei vaikuttanut työnantajan velvollisuuteen noudattaa työehtosopimusta eikä työnantajaliiton valvontavelvollisuuteen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy on tilittänyt työntekijöidensä lomapalkat Postipankkiin Suomen Rakennusteollisuusliiton tilille myöhästyneenä siten, että kun 31.3.1991 päättyneen lomanmääräytymisvuoden ensimmäisen neljänneksen lomapalkat olisi ollut suoritettava viimeistään 25.7.1990, ne on maksettu 10.9.1990. Toisen neljänneksen lomapalkat olisi tullut suorittaa viimeistään 25.10.1990. Osa näistä lomapalkoista on maksettu 9.11.1990 ja loppuerä 335 554,33 markkaa 22.1.1991. Lomapalkkojen tilittäminen myöhästyneenä on vastineiden mukaan johtunut yhtiön maksuvaikeuksista. Laiminlyödessään maksujen suorittamisen sopimuksen määräämänä aikana yhtiö on tietensä menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

Ottaen huomioon Suomen Maalarimestariliiton ja sen jäsenyhdistyksen toimenpiteistä esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Suomen Maalarimestariliitto olisi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaen Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy:n menetelleen maalarinalalla työehtosopimuksena sovellettavan rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 1 momentin vastaisesti tuomitsee mainitun yhtiön maksamaan työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa Rakennusliitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 13 000 markkaa.

Maalaus ja Rakennus P. Apell Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Suomen Maalarimestariliittoa vastaan esitetyt vaatimukset hylätään. Asian laatuun nähden mainittu liitto saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Uski, Virtanen, Leivo ja PalankoLaaka jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.