Labor court dismisses union claim against employer for terminating a union rep's contract without valid cause.

Työnantaja oli purkanut luottamusmiehenä toimineen tarjoilijan työsopimuksen ilmoittaen työsuhteen päättämisen perusteeksi ruoka-annoksen hinnan tilittämättä jättämisen. Näyttämättä oli jäänyt, että luottamusmies olisi syyllistynyt väitettyyn kavallukseen. Työnantajalla ei näin ollen ollut ollut tärkeää syytä luottamusmiehen työsopimuksen purkamiseen. Työnantaja oli luottamusmiehen työsuhteen purkaessaan menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti.

Kun työnantaja oli ilmoittanut työnantajaliitolle tehneensä kavalluksesta rikosilmoituksen ja kun rikosilmoitusta koskeva syyttämättäjättämispäätös oli annettu asian ollessa jo vireillä työtuomioistuimessa, ei työnantajaliitto ollut syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Kantaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Vastaaja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Kuultava Karjalatalon Ravintola Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 5.4.1991 29.2.1992 voimassa olevassa majoitus ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiessopimus (LTK-SAK) 6.3.1970

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus työsopimuksen irtisanomisesta (MaRa-HRHL) 23.3.1990

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa keskusjärjestöjen välisessä luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yrityksen muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman supistaminen, on mikäli mahdollista noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi.

Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain 31 §:ssä mainituilla perusteilla. Kuitenkin voidaan hänen työsopimuksensa poikkeuksellisesti irtisanoa, mikäli irtisanominen työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtäväinjaon huomioon ottaen on perusteltua.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 7.4.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Luottamusmiehen työsuhde

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen työsuhteen päättyminen

a) Irtisanominen

Luottamusmiehen irtisanomista koskevat määräykset sisältyvät sopimuksen 4 §:n 2 kohdan 3 ja 4 kappaleisiin. Kollektiivisista (=taloudellisista tai tuotannollisista) syistä tapahtuvan työvoiman supistamisen yhteydessä on, mikäli mahdollista, noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos esimerkiksi rationoinnin takia jokin vain tiettyä, lakkaavaa työtä suorittanut työntekijäryhmä sanotaan irti kokonaisuudessaan, voi toimenpide kohdistua myös heidän luottamusmieheensä. Jos asianomaisen alan toimintaa vain supistetaan ja joitakin työntekijöitä jää työhön, on luottamusmiehen yleensä oltava heidän joukossaan.

Muilla kuin taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei luottamusmiehen työsuhdetta yleensä voida sanoa irti. Hänen irtisanomisensa on kuitenkin - myös rationointitapauksissa - sallittua, mikäli toimenpide työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtävänjaon kannalta on perusteltu. Luottamusmiehen työsuhde voidaan irtisanoa myös niissä tapauksissa, joissa työnantajalla olisi oikeus purkaa hänen työsuhteensa työsopimuslain 31 §:n mainituilla perusteilla. (Kts. seuraava jakso.)

b) Purkaminen

Työsuhteen purkamisella tarkoitetaan työsopimuslain 31 §:n mainituista syistä tapahtuvaa työsuhteen katkaisemista päättymään heti. Tällöin ei työsuhteessa muutoin noudatettavalla irtisanomisajalla ole merkitystä eikä sitä siis noudateta. Työsuhteen purkaminen edellyttää aina työsopimuslain 31 §:ssä mainitun purkuperusteen olemassaoloa.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan 4 kappaleen mukaan työnantajan oikeus luottamusmiehen työsuhteen purkamiseen on kuitenkin poistettu sairauden tai työsopimuslain 15 §:ään sisältyvien järjestysmääräysten rikkomisen osalta. Työsopimuslain 1.2.1968 voimaan tulleella muutoksella poistettiin lain 31 §:n 1 momentin 4 kohtaan aikaisemmin sisältynyt oikeus purkaa työsopimus sairauden vuoksi, joten luottamusmiessopimuksessa on tältä osin otettu huomioon sanottu lain muutos. Muutetun lainkohdan mukaan voidaan työsuhde kuitenkin purkaa, kun työntekijä jatkuvasta syystä on estynyt toimittamasta työsopimuksensa tarkoittamaa työtä. Tätä purkuperustetta voidaan luonnollisesti soveltaa myös luottamusmiehiin. Luottamusmiestehtävien jatkuvaa hoitamista silmälläpitäen olisi kuitenkin suotavaa, että tällöin käytettäisiin irtisanomista eikä työsopimuksen purkamista.

Työsopimuslain 15 §:ään sisältyvillä järjestysmääräyksillä tarkoitetaan määräystä siitä, että työntekijän tulee ahkerasti ja huolellisesti suorittaa tehtävänsä ja säntillisesti noudattaa työaikaa. Luottamusmiehen työsopimusta ei näin ollen voida purkaa sillä perusteella, että hän esimerkiksi jonkun kerran myöhästyy työstä. Jos hän sen sijaan jää ilman pätevää syytä kokonaan pois työstä tai jos hän ryhtyy olemaan työssä epäsäännöllisesti, työajastaan välittämättä, voidaan hänen työsopimuksensa purkaa. Tällöin ei enää ole kysymys vain lain 15 §:ssä olevien järjestysmääräysten rikkomisesta vaan siitä, että luottamusmies on olennaisessa kohdassa jättänyt täyttämättä työsopimuksen määräyksiä tai mitä yleisen tavan mukaan on sellaisessa työssä noudatettava. Tällä perusteella työsopimus voidaan purkaa työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liittojen välisessä sopimuksessa työsopimuksen irtisanomisesta MARA - HRHL on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen soveltaminen

Sopimusta sovelletaan majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä sekä esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevilla työehtosopimusaloilla. Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista päättymään a) työntekijästä johtuvasta syystä (TSL 37 §) b) taloudellisista ja tuotannollisista syistä (TSL 37 a §). Sopimusta ei sovelleta kuitenkaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin yrityksissä, joihin sovelletaan yli 500 työntekijän yhteistoimintasopimusta.

2 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen peruste määräytyy työsopimuslain 37 §:n ja 37 a §:n mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Korvaus

1. Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä

Korvaus lainvastaisesta irtisanomisesta, työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen, korvaus työsuhteen jatkuessa ja työsuhteen jatkuessa maksettavaa korvausta koskevan erimielisyyden ratkaiseminen määräytyy työsopimuslain 47 f-47 i §:ien mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Paula Marjatta Ahtela oli ollut 23.1.1990 lukien Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäsenyrityksen Karjalatalon Ravintola Oy:n palveluksessa tarjoilijana. Ahtela oli valittu syksyllä 1991 työntekijäin luottamusmieheksi. Yhtiö oli 12.1.1992 purkanut Ahtelan työsopimuksen ilmoittaen purkamisen syyksi, että Ahtela oli jättänyt 8.1.1992 tilittämättä kassaan yhden 68 markan arvoisen ruoka-annoksen.

Ahtela oli toiminut 8.1.1992 yhdessä erään työtoverinsa kanssa tarjoilijana yhtiön ravintolassa kello 16.30 alkaneessa yksityistilaisuudessa, johon oli osallistunut 42 henkilöä. Ahtela ja hänen työtoverinsa olivat myyneet osanottajille alku- ja pääruokaan oikeuttavia 68 markan arvoisia ruokalippuja 35 kappaletta. Myytyjen alku- ja pääruoan käsittävien annosten lisäksi yksi osanottaja oli tilannut vain pääruoan. Viimeksi mainitusta tilauksesta ei ollut myyty ruokalippua. Ahtela ja hänen työtoverinsa olivat ilmoittaneet keittiöön tilattujen ruoka-annosten lukumäärän ja tarjoilleet keittiöstä tarjoiluvadeilla saamansa ruoka-annokset asiakkaille. Tämän jälkeen Ahtela oli tehtäviensä hoidon edellyttämällä tavalla lyönyt kassakoneeseen tilattuja ja tarjoiltuja ruoka-annoksia vastaavan määrän ja antanut kassakoneesta saamansa lipukkeet, joita nimitettiin bongilipukkeiksi, keittiöön kokille. Kokki oli tarkistanut, että bongilipukkeiden lukumäärä vastasi keittiöstä toimitettujen ruoka-annosten lukumäärää.

Työvuoron aikana kertyneet rahat oli kerätty juomalasiin. Ahtelan työtoverina toiminut tarjoilija oli tilittänyt työvuoron päätyttyä kassaan rahat sekä omasta myynnistään että Ahtelan suorittamasta myynnistä. Kassaan oli tällöin tilitetty myös yksityistilaisuuden osanottajille myydyistä 35 alku- ja pääruoka-annoksesta ja yhdestä pääruokaannoksesta kertyneet rahat. Työpäivän myynneistä tehty tilitys oli hyväksytty oikeana. Vasta 12.1.1992 työnantaja oli väittänyt, että Ahtela oli jättänyt 8.1.1992 tilittämättä kassaan yhden ruoka-annoksen hinnan.

Ahtela ei ole voinut työnantajan väittämällä tavalla jättää tilittämättä yhden ruoka-annoksen hintaa sen vuoksi, että Ahtela oli ollut velvollinen antamaan keittiöön ruoka-annoksia vastaavan määrän bongilipukkeita. Bongilipukkeen saaminen oli puolestaan edellyttänyt lyöntiä kassaan, jonka kontrollinauhalle kaikki lyönnit olivat kirjautuneet. Ahtela ei ollut myöskään tehnyt työvuoron päätyttyä lopputilitystä. Näin ollen ruoka-annoksen hinnan tilittämättä jättäminen ei ole ollut edes mahdollista.

Ahtelan työsopimuksen purkaminen oli ollut täysin perusteeton. Työsopimuksen purkaminen oli aiheuttanut Ahtelalle kohtuutonta vahinkoa sen vuoksi, että ollessaan epäiltynä jopa rikollisesta teosta Ahtelan oli ollut mahdotonta saada työtä tai elää muutoinkaan tavanomaisesti.

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen osana noudatettavan 6.3.1970 allekirjoitetun luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa katkaista muilla kuin työsopimuslaissa tarkoitetuilla purkuperusteilla. Luottamusmiessopimuksen määräyksen soveltamisohjeiden mukaan luottamusmiehen työsuhteen purkaminen edellytti aina työsopimuslaissa mainitun purkuperusteen olemassaoloa. Yhtiöllä ei ole ollut perustetta purkaa luottamusmiehenä toimineen Ahtelan työsopimusta. Ahtelan työsopimuksen purkaminen oli tapahtunut selvästi ja tahallisesti luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesti. Tämän vuoksi yhtiö oli velvollinen maksamaan Ahtelalle työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen 6 §:n mukaisen korvauksen.

Työntekijäliiton toimitsija oli 13.1.1992 ilmoittanut kirjallisesti työnantajaliitolle, että luottamusmies Ahtelan työsopimus oli purettu työsopimuslain vastaisesti, ja vaatinut liitolta toimenpiteitä työsuhteen palauttamiseksi. Asiasta oli käyty liittotason neuvotteluja siten, että viimeinen neuvottelu oli ollut 14.1.1992. Tuolloin työnantajaliiton edustaja oli ilmoittanut, että Ahtelan työsuhdetta ei palauteta. Työntekijäliiton vaatimuksista ja käydyistä neuvotteluista huolimatta Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ei ollut ryhtynyt toimiin työehtosopimuksen mukaisen tilan palauttamiseksi jäsenyrityksessään. Työnantajaliitto oli näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Karjalatalon Ravintola Oy on menetellyt majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen osana noudatetun luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesti purkaessaan Ahtelan työsopimuksen.

Lisäksi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut, että Karjalatalon Ravintola Oy velvoitetaan työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen 6 §:n nojalla suorittamaan Ahtelalle korvauksena työsuhteen sopimuksen vastaisesta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavat 317 592 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Vielä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on vaatinut, että Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto tuomitaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Oikein suorittamiensa kassalyöntien jälkeen Ahtela oli kuitenkin sanonut työvuorosta vastaavalle esimiehelle, että hän oli vahingossa lyönyt yhden ruoka-annoksen hinnan liikaa. Esimies oli Ahtelan pyynnöstä tehnyt kassaan korjauslyöntinä 68 markan miinuslyönnin. Kassakoneeseen tehtyjen lyöntien perusteella Ahtela oli saanut kassakoneesta keittiöön toimitettavaksi 37 bongilipuketta, mutta korjauslyönnin jälkeen kassaan oli pitänyt tilittää vain 36 ruoka-annoksen hintaa vastaava rahamäärä. Korjauslyöntinä tehty miinuslyönti ei näkynyt keittiöön toimitetuista bongilipukkeista. Tämän vuoksi keittiöhenkilökunta oli uskonut edelleen, että kassakoneeseen oli lyöty hinta kaikista keittiöstä toimitetuista 37 ruoka-annoksesta.

Työvuoron esimies oli 12.1.1992, tarkastaessaan kassakoneen kontrollinauhaa 8.1.1992 osalta, huomannut, että Ahtela oli alunperin lyönyt kassaan ruokailijoiden lukumäärää vastaavan 37 ruoka-annoksen hinnan. Ahtelan pyynnöstä tehdyn korjauslyönnin jälkeen kassaan ei ollut tarvinnut kuitenkaan tilittää kuin 36 ruoka-annoksen hinta. Työvuoron esimies oli muistanut, että yksityistilaisuudessa oli ruokaillut 37 henkilöä. Esimiehen näkemyksen ruokailijoiden lukumäärästä oli kysyttäessä vielä vahvistanut 8.1.1992 keittiövuorossa ollut työntekijä. Kun kassakoneeseen oli tarvinnut tilittää vain 36 ruoka-annoksen hinta, Ahtela oli menettelynsä ansiosta voinut kavaltaa työnantajaltaan yhden ruoka-annoksen hinnan 68 markkaa.

Ahtela ei ollut 12.1.1992 pidetyssä keskustelutilaisuudessa myöntänyt eikä kiistänyt syyllistymistään kavallukseen. Keskustelun jälkeen yhtiön toimitusjohtaja oli purkanut Ahtelan työsuhteen kavalluksen ja epärehellisyyden vuoksi. Ahtela ei ollut vastustanut työsuhteen purkamista.

Yhtiön toimitusjohtaja oli 12.1.1992 tehnyt Ahtelasta rikosilmoituksen. Asiaa tutkinut poliisi oli pitänyt Ahtelan tekoa lievänä kavalluksena ja jättänyt asian syyttäjälle syyteharkintaan. Työvuoron esimiehen poliisitutkintakertomuksesta oli esimiehestä riippumattomista syistä jäänyt puuttumaan maininta siitä, että Ahtela oli toteuttanut kavalluksensa erehdyttämällä esimiehen tekemään kassakoneeseen 68 markan miinuslyönnin. Mikäli edellä mainittu seikka olisi ollut syyttäjän tiedossa, syyttäjä ei oletettavasti olisi päätynyt asiassa 16.3.1992 tekemäänsä syyttämättäjättämispäätökseen. Syyttämättäjättämisen perusteena oli käytetty muun muassa rikoksen vähäpätöisyyttä.

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen mukaan työntekijän työsopimus voidaan purkaa silloin, kun tärkeä syy sitä vaatii. Oikeuskäytännössä epärehellisyyttä on pidetty työsuhteen purkuperusteena. Ahtelan osoittama harkittu ja tietoinen epärehellisyys ja työnantajalle kuuluvien varojen kavaltaminen olivat rikkoneet työsuhteen edellyttämän luottamuksen siten, ettei työnantajalta voitu kohtuudella vaatia työsuhteen jatkamista. Tarjoilijan työtehtävissä Ahtela oli jatkuvasti tekemisissä rahan kanssa ja tällöin työntekijän luotettavuus oli työsuhteen välttämätön edellytys. Epärehellisyystilanteessa luottamusmiesasema ei tuo työntekijälle muista työntekijöistä poikkeavaa työsuhdeturvaa. Työnantajalla oli ollut tärkeä syy Ahtelan työsuhteen purkamiseen. Joka tapauksessa työnantajalla oli ollut erityisen painava syy Ahtelan työsuhteen irtisanomiseen.

Jos työtuomioistuin vastoin työnantajaliiton käsitystä katsoisi, että työnantajalla ei ole ollut riittävää perustetta Ahtelan työsuhteen päättämiseen, on korvausta määrättäessä otettava huomioon Ahtelan menettely asiassa ja Ahtelan työsuhteen lyhyt kesto.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vielä lausunut, että yhtiön toimitusjohtaja oli tehnyt rikosilmoituksen Ahtelan syyksi väitetystä yhden ruoka-annoksen hinnan tilittämättä jättämisestä. Syyttäjä oli tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen 16.3.1992. Sen perustelujen mukaan Ahtelan syyksi väitetystä lievästä kavalluksesta ei ollut näyttöä. Poliisitutkinta ja syyttämättäjättämispäätös osoittivat, että yhtiöllä ei ole ollut perustetta luottamusmies Ahtelan työsopimuksen purkamiseen.

Yksityistilaisuuteen oli aikaisemminkin noudatetun käytännön mukaan tilattu ateria 30-40 henkilölle. Ahtela ja hänen työtoverinaan toiminut tarjoilija olivat myyneet osallistujille ateriaan oikeuttavia lippuja. Liput Ahtela oli saanut viinikassalta. Myytyjen lippujen lukumäärää ei ole voitu selvittää, koska lippuja ei ollut kerätty takaisin. Keittiöön oli annettu tilaus 35 alku- ja pääruoasta ja yhdestä pääruoasta. Ahtela oli kello 18.25 lyönyt kassaan 35 alku- ja pääruokaa ja yhtä pääruokaa vastaavat lyönnit ja toimittanut saamansa bongilipukkeet keittiöön. Myöhemmin Ahtela oli pyytänyt työvuoron esimiestä tekemään kassaan korjauslyöntinä 68 markan miinuslyönnin sen vuoksi, että Ahtelalle oli myöhemmin ilmoitettu, että luennoitsijan ruoka-annoksen hinta laskutetaan tilaisuuden järjestäjältä. Ahtela ei ollut tehnyt kassakonelyöntiä kello 18.31 eikä ole saanut lyönnistä bongilipuketta. Bongilipuke oli jäänyt kassaan korjauslyönnin tositteeksi.

Työvuoron esimies oli poliisitutkinnassa kertonut kuulleensa Ahtelan työtoverina toimineelta tarjoilijalta, että yksityistilaisuudessa oli ollut 37 ruokailijaa. Tarjoilija ei ole kuitenkaan itse kertonut poliisitutkinnassa, että ruokailijoita olisi ollut esimiehen väittämä määrä. Illan myynneistä kertyneet rahat olivat jääneet Ahtelan työtoverina toimineelle tarjoilijalle. Jos jonkin ruoka-annoksen hinta olisi jäänyt tilittämättä, olisi sitä vastaava rahamäärä näkynyt tilityksessä. Tilityksen suorittaneen tarjoilijan kertomuksen mukaan tilityksen yhteydessä ei ollut jäänyt ylimääräistä rahaa.

Ahtelan työsopimus oli purettu tekaistulla syyllä. Yhtiön toimitusjohtaja oli pyrkinyt estämään Ahtelan valinnan luottamusmieheksi. Ahtelan tultua valituksi tehtävään yhtiön toimitusjohtaja oli halunnut päästä Ahtelasta eroon hinnalla millä hyvänsä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Karjalatalon Ravintola Oy on yhtynyt Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Paula Marjatta Ahtela on ollut Karjalatalon Ravintola Oy:n palveluksessa tarjoilijana 23.1.1990 lukien. Ahtela on syksyllä 1991 valittu työntekijäin luottamusmieheksi.

Yhtiö on 12.1.1992 purkanut Ahtelan työsopimuksen ilmoittaen purkamisen perusteeksi, että Ahtela on 8.1.1992 jättänyt tilittämättä kassaan yhden ruoka-annoksen hintaa vastaavat 68 markkaa. Ahtelan kuukausipalkka on työsuhteen päättyessä ollut 13 233 markkaa.

Ahtela on 8.1.1992 toiminut yhdessä työtoverinsa kanssa tarjoilijana yhtiön ravintolassa pidetyssä yksityistilaisuudessa. Tilaisuuteen on osallistunut 42 henkilöä. Suurin osa osanottajista on tilannut 68 markan hintaisen alku- ja pääruoan käsittävän aterian ja yksi osanottaja vain 45 markan hintaisen pääruoan. Ruokailijat ovat maksaneet ruoka-annoksensa tilaisuuden aikana käteisellä lukuun ottamatta luennoitsijaa, jonka ruoka-annoksen hinta 68 markkaa on peritty myöhemmin tapahtuneella laskutuksella tilaisuuden järjestäjältä.

Työtuomioistuimelle esitetystä kassakoneen kontrollinauhasta käy ilmi, että kassakoneeseen on 8.1.1992 kello 18.25 lyöty 35 alku- ja pääruoan hintaa 68 markkaa vastaavat 2 380 markkaa yhteislyöntinä ja tämän lisäksi yhden alkuruoan hinta 45 markkaa. Kassakoneeseen on edelleen kello 18.31 lyöty yhden aterian hintana 68 markkaa. Samoin kello 18.31 työvuoron esimiehenä toiminut kassanhoitaja on Ahtelan pyynnöstä tehnyt kassakoneeseen 68 markan vähennyslyönnin korjauslyöntinä. Kassakoneeseen tehtyjen lyöntien perusteella Ahtelan työtoverina toiminut tarjoilija on työpäivän päättyessä tilittänyt rahamäärän, joka on vastannut 35 alku- ja pääruoan hintaa ja yhtä pelkän pääruoan hintaa.

Ravintolan kassakoneesta on lyönnin yhteydessä saatu lipuke, jota kutsutaan bongilipukkeeksi. Työnantajan ohjeiden mukaan tarjoilijoiden on tullut toimittaa bongilipukkeet keittiöön. Keittiöhenkilökunnan on puolestaan pitänyt bongilipukkeiden avulla tarkastaa, vastasiko keittiöstä toimitettujen ruoka-annosten lukumäärä kassaan lyötyjen ruoka-annosten lukumäärää.

Työnantajapuolen kannan mukaan kysymyksessä olevaan tilaisuuteen on keittiöstä tilattu etukäteen 36 ruoka-annosta. Etukäteen tilattujen annosten lisäksi keittiöstä on tilattu vielä yksi ruoka-annos. Tilaisuudessa on työnantajapuolen mukaan ruokaillut 37 henkilöä, joista 36 on tilannut 68 markan alku- ja pääruoan ja yksi 45 markan pääruoan. Ahtela on kello 18.25 lyönyt kassaan 36 ruokaannoksen ja kello 18.31 yhden ruoka-annoksen hinnan. Kassaan tekemiensä lyöntien perusteella Ahtela on saanut haltuunsa keittiöstä toimitettujen ruoka-annosten lukumäärää vastaavat 37 bongilipuketta. Kun työvuoron esimies on Ahtelan pyynnöstä tehnyt 68 markan korjauslyönnin, on kassaan pitänyt tilittää todellisuudessa myytyjen 37 ruoka-annoksen hinnan asemesta vain 36 ruoka-annoksen hinta. Menettelyllään Ahtela on työnantajapuolen mukaan anastanut tilittämättä jäänen ruoka-annoksen hinnan 68 markkaa.

Kun Ahtela on työsopimuksen purkamisajankohtana ollut luottamusmies, hänen työsopimuksensa on majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen osana noudatettavan 6.3.1970 solmitun luottamusmiessopimuksen 4 §:n mukaan voitu katkaista vain työsopimuslain mukaisella työsopimuksen purkuperusteella.

Tilaisuuteen pääruoan valmistamistanut kokki on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut, että tilaisuuteen oli etukäteen tilattu 36 ruoka-annosta. Etukäteen tilattujen ruoka-annosten lisäksi keittiöstä oli tilattu vielä yksi ruoka-annos. Keittiöstä oli näin ollen toimitettu tilaisuuteen 37 ruoka-annosta. Keittiöön tuotujen bongilipukkeiden mukaan kassaan lyötyjen ja keittiöstä toimitettujen ruoka-annosten lukumäärät olivat vastanneet toisiaan.

Työvuoron esimiehenä toiminut kassanhoitaja on todistajana kertonut saaneensa 8.1.1992 illalla tietää Ahtelan työtoverina toimineelta tarjoilijalta, että tilaisuudessa oli ruokaillut 37 henkilöä. Tämän tiedon olivat kassanhoitajan asiaa myöhemmin tiedustellessa vahvistaneet pääruoan valmistanut kokki ja alkuruoan valmistanut kylmäkkö.

Yhtiön palveluksessa ollut tarjoilija on todistajana kertonut, että kysymyksessä olevan kaltaisiin yksityistilaisuuksiin ennakkotilaukset tehtiin yleensä kymmenen ruokailijan tarkkuudella. Työvuoron esimiehenä toiminut kassanhoitaja on puolestaan todistajana kertonut, että ennakkotilaus kysymyksessä olevaan tilaisuuteen oli tehty 30 - 40 ruokailijalle.

Tilaisuuteen alkuruoat valmistanut kylmäkkö on todistajana kertonut, että aamuvuorossa työskennelleet työntekijät olivat valmistaneet oman ilmoituksensa mukaan 30 tilaisuuteen tulevaa alkuruokaa. Todistaja oli tämän lisäksi itse valmistanut viisi alkuruokaa. Todistajan käsityksen mukaan ruokailijoita oli näin ollen ollut yhteensä 36, kun otettiin huomioon, että yksi ruokailija oli tilannut pelkän pääruoan.

Ahtelan työtoverina tilaisuudessa toiminut tarjoilija on todistajana kertonut, että hänen muistikuvansa mukaan tilaisuuden osanottajista 35 oli tilannut alku- ja pääruoan ja yksi vain pääruoan. Toinen yhtiön palveluksessa oleva tarjoilija on puolestaan todistajana kertonut, että kysymyksessä olevan kaltaisissa tilaisuuksissa tarjoilu oli yleensä suoritettu vadilta. Toisinaan vadille oli asetettu ylimääräisiä ruoka-annoksia ja toisinaan ruoka-annoksia oli puuttunut. Todistajan kertoman mukaan ylimääräiset annokset oli viety joko keittiöön tai ne olivat jääneet tarjoilukärryille käytävään. Ylimääräisistä annoksista ei ollut tehty selvitystä kokille. Tilaisuuteen pääruoan valmistanut kokki on puolestaan todistajana kertonut, ettei hän tiennyt, oliko tilaisuudesta tuotu ruoka-annoksia takaisin keittiöön.

Karjalatalon Ravintola Oy:n toimitusjohtaja on aamulla 12.1.1992 saanut kuulla työvuoron esimiehenä toimineen kassanhoitajan 11.1.1992 illalla havainneen kassakoneen kontrollinauhaa tarkastaessaan, että Ahtela oli jättänyt tilittämättä yhden ruoka-annoksen hintaa vastaavat 68 markkaa. Toimitusjohtaja on 12.1.1992 Ahtelan työsuhteen purettuaan tehnyt Ahtelasta rikosilmoituksen. Virallinen syyttäjä on 16.3.1992 tekemällään päätöksellä jättänyt Ahtelan syyttämättä lievästä kavalluksesta näytön puuttumisen vuoksi.

Näin ollen Karjalatalon Ravintola Oy:n, joka on näyttövelvollinen Ahtelan työsuhteen päättämisperusteen olemassaolosta, on katsottava purkaessaan Ahtelan työsopimuksen ilman tärkeää syytä menetelleen luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesti.

Ahtela on siten oikeutettu saamaan luottamusmiessopimuksen 4 §:n ja työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen 6 §:n mukaan määräytyvän korvauksen työsuhteen sopimuksenvastaisesta päättämisestä.

Karjalatalon Ravintola Oy on ilmoittanut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle purkaneensa Ahtelan työsopimuksen epärehellisyyden perusteella ja tehneensä asiasta rikosilmoituksen. Kun rikosilmoitusta koskeva syyttämättäjättämispäätös on annettu asian ollessa jo vireillä työtuomioistuimessa, Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ei voida katsoa syyllistyneen asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Karjalatalon Ravintola Oy on purkaessaan Ahtelan työsopimuksen menetellyt luottamusmiessopimuksen 4 §:n määräysten vastaisesti.

Karjalatalon Ravintola Oy velvoitetaan maksamaan Ahtelalle korvauksena luottamusmiessopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä 200 000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 13.3.1992 lukien.

Karjalatalon Ravintola Oy velvoitetaan korvaamaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n oikeudenkäyntikulut 3 300 markalla 16 prosentin korkoineen työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Muilta osin kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Niskanen, Kontio, Porttila ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.