Labor court dismisses union claim that weekend days count toward three-day sick leave requirement for full pay.

Virkamies oli ollut sairauden vuoksi poissa työstä perjantaina ja seuranneen viikonlopun jälkeisenä maanantaina. Kun sairaus oli kestänyt yli kolme vuorokautta, eikä virkamies ollut esittänyt sairaudestaan sellaista selvitystä kuin valtion virkamiesasetuksessa ja valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa edellytettiin, työnantaja oli voinut pidättää virkamieheltä palkan maanantailta.

Kysymys myös oikeudesta käyttää kirjallista kertomusta todisteena.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Joulukuun 27 päivänä 1989 tehdyssä valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkaus virantoimituksen keskeytyksen ajalta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §. Virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta (sairauslomaa), jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt virkaansa hoitamasta.

10 §. Milloin 9 §:ssä tarkoitettu virkavapaus on myönnetty todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi, maksetaan virkamiehelle palkkausta seuraavasti: - kiinteä palkkaus vähentämättömänä, mikäli virkavapauspäivien lukumäärä kalenterivuodessa on yhteensä enintään 60, - 75 % kiinteästä palkkauksesta siltä osin kuin virkavapauspäivien lukumäärä kalenterivuodessa on yhteensä yli 60 sekä - 60 % kiinteästä palkkauksesta siltä osin kuin yhdenjaksoisten virkavapauspäivien lukumäärä ylittää 180 keskeytyksen alkamispäivästä lukien.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on valtiovarainministeriötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Turun maanmittauspiirin maanmittaustoimistossa kartanpiirtäjänä työskentelevä Päivi Rosvall oli ollut poissa työstä sairauden johdosta perjantaista 2.3.1990 maanantaihin 5.3.1990 mainitut päivät mukaan lukien. Turun maanmittauspiirin maanmittaustoimisto oli piiri-insinöörin allekirjoittamalla 17.5.1990 päivätyllä päätöksellä myöntänyt Rosvallille sairauden perusteella virkavapautta 2.3. ja 5.3.1990 väliseksi ajaksi, mutta samalla päätöksellä työnantaja oli pidättänyt häneltä palkan maanantailta 5.3.1990. Työnantaja oli katsonut viimeksi mainitun päivän neljänneksi poissaolopäiväksi, jolta Rosvallin olisi pitänyt todistaa sairautensa terveydenhoitajan tai lääkärin antamalla todistuksella.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J oli 21.8.1991 käydyissä keskusneuvotteluissa katsonut, että valtion virkamiesasetuksen 11 §:n mukaisia määräaikoja laskettaessa ei mukaan tullut ottaa lauantai- ja sunnuntaipäiviä. Koska Rosvallin poissaoloaikaan oli sisältynyt vain kaksi työpäivää, hänen omaa ilmoitustaan sairaudesta oli pidettävä valtion virkamiesasetuksen 11 §:n mukaisena luotettavana selvityksenä. STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n taholta oli edelleen katsottu, että koska piiri-insinööri oli ollut tietoinen Rosvallin 2.3.1990 alkaneesta sairaudesta, Rosvallin poissaolo 5.3.1990 oli johtunut valtion yleisen virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti todistetusta sairaudesta, joten työnantajan suorittama palkanpidätys oli ollut aiheeton.

Valtiovarainministeriö oli keskusneuvotteluissa todennut, että valtion yleisen virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaan virkamiehellä oli oikeus saada virkavapautta (sairauslomaa), jos hän oli todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuen työkyvyttömyyden takia estynyt virkaansa hoitamasta. Valtiovarainministeriön taholta oli edelleen todettu, että valtion virkamiesasetuksen 11 §:n 1 momentissa kolmella vuorokaudella tarkoitettiin sanamuotonsa mukaisesti kalenterivuorokausia eikä työpäiviä. Koska Rosvall oli ollut poissa työpaikaltaan 2.3.1990 alkaen, olisi hänen valtiovarainministeriön mielestä valtion virkamiesasetuksen 11 §:n mukaisesti tullut poissaolon jatkuessa viikonlopun jälkeen toimittaa työnantajalle terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus. Myös keskusneuvottelut olivat päättyneet erimielisinä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan valtion yleisen virkaehtosopimuksen 9 §:n oikeaksi sisällöksi, että Rosvallilla on ollut oikeus saada virkavapautta (sairauslomaa) 2.3. ja 5.3.1990 välisen ajan, koska hän todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi oli estynyt virkaansa hoitamasta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Rosvall oli ollut poissa työstä ilmoittamansa mukaan sairaudesta johtuen perjantaista 2.3.1990 maanantaihin 5.3.1990. Turun maanmittauspiirin maanmittaustoimisto oli pidättänyt Rosvallilta palkan maanantailta, koska hän ei ollut todistanut ilmoittamaansa sairautta terveydenhoitajan antamalla todistuksella tai lääkärintodistuksella. Turun maanmittauspiirin maanmittaustoimiston henkilökunnalle oli 3.1.1989 annettu tiedoksi kirjallinen ilmoitus, jossa oli todettu, että yli viikonlopun kestävässä sairaustapauksessa laskettiin lauantai ja sunnuntai sairauspäiviksi ja että yli kolme vuorokautta kestänyt sairaus oli osoitettava terveydenhoitajan tai lääkärin antamalla todistuksella. Kirjeen lopussa oli nimenomaisesti vielä mainittu, että aikaisempi käytäntö virastossa ei ollut muuttunut ja että kirjeen sisältö oli aikaisemman käytännön ja asiaa koskeneen 1.8.1985 päivätyssä kirjeessä esitetyn tulkinnan mukainen.

Valtion yleisen virkaehtosopimuksen 9 §:n ja valtion virkamiesasetuksen 11 §:n mukaisilla kolmella vuorokaudella tarkoitettiin sanamuotonsa mukaisesti kalenterivuorokausia eikä työpäiviä. Koska Rosvall oli ollut poissa työpaikaltaan 2.3.1990 alkaen, hänen olisi valtion virkamiesasetuksen 11 §:n mukaisesti tullut poissaolon jatkuessa viikonlopun jälkeen toimittaa työnantajalle terveydenhoitajan antama todistus tai lääkärintodistus. Rosvall ei kuitenkaan työnantajan pyynnöstä huolimatta ollut toimittanut pyydettyä selvitystä sairaudestaan, joten Turun maanmittauspiirin maanmittaustoimisto oli menetellyt valtion yleisen virkaehtosopimuksen 9 ja 31 §:n mukaisesti pidättäessään Rosvallilta palkan maanantailta 5.3.1990.

Myöntäessään Rosvallille virkavapautta ajaksi 2.3. 5.3.1990 työnantaja ei ollut katsonut Rosvallin poissaolon tulleen todistetuksi siten kuin valtion virkamiesasetuksen 11 §:ssä ja virkaehtosopimuksessa edellytettiin. Valtionhallinnossa asetuksen kysymyksessä olevaa säännöstä oli vakiintuneesti tulkittu siten, että sairauden jatkuessa viikonlopun yli myös lauantai- ja sunnuntaipäivät luettiin asetuksen 11 §:ssä tarkoitetuiksi vuorokausiksi.

Vastineessa esitetty vaatimus

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vielä lausunut, että virkavapauden myöntäminen Rosvallille oli tapahtunut hänen oman ilmoituksensa perusteella eli pelkästään hänen itsensä antama selvitys oli riittänyt valtion virkamiesasetuksen ja virkaehtosopimuksen edellyttämäksi todisteeksi sairaudesta. Koska Rosvallille oli myönnetty valtion yleisen virkaehtosopimuksen 9 §:n tarkoittama virkavapaus, hänellä oli myös oikeus saada tuolta ajalta virkaehtosopimuksen 10 §:n mukainen palkka. Työnantaja ei ollut edes väittänyt, että Rosvall ei olisi ollut samasta sairaudesta johtuen työstä poissa maanantaina 5.3.1990.

Työnantajan tulkinta, jonka mukaan sairauden kestoaika ja virkavapausaika olivat aina saman pituiset, ei ollut oikea. Jos tämä työnantajan näkemys hyväksyttäisiin, virkamiehet joutuisivat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, koska sairaus oli alkanut. Sairauslomaa koskevissa valtion virkamiesasetuksen säännöksissä ja valtion yleisen virkaehtosopimuksen määräyksissä oli pyritty turvaamaan virkamiehen oikeus olla poissa töistä lyhytaikaisen sairauden aikana ilman, että tästä tarvitsi esittää erityistä selvitystä. Asetuksen säännöksiä ja virkaehtosopimuksen määräyksiä ei voitu tulkita siten, että ne turvasivat työnantajalle oikeuden rajoittaa virkamiehen poissaoloa sairauden takia.

Nyt kysymyksessä oleva sairaustilanne voitiin rinnastaa valtion virkamiehelle raskauden ja synnytyksen sekä lapsen hoidon vuoksi myönnettävästä virkavapaudesta tehdyn virkaehtosopimuksen 5 §:ssä tarkoitettuun tilanteeseen. Mainitussa virkaehtosopimuksen määräyksessä oli sovittu, että virkamiehelle myönnettiin lapsen äkillisesti sairastuessa hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi virkavapautta eli tilapäistä hoitovapaata ajaksi, johon sisältyi enintään neljä työpäivää. Samassa määräyksessä todettiin lisäksi, että tilapäisen hoitovapaan kolmelta päivältä maksettiin virkamiehelle kiinteä palkkaus samojen perusteiden mukaisesti kuin valtion yleisen virkaehtosopimuksen 10 ja 19 §:ssä oli sairausajan palkkauksen osalta sovittu. Näitä kolmea palkallista virkavapauspäivää laskettaessa ei otettu huomioon enintään kahta muusta syystä johtuvaa virkavapausaikaan sisältyvää vapaapäivää.

Viimeksi mainituilla virkaehtosopimuksen määräyksillä oli turvattu virkamiehen asema häntä kohdanneessa ongelmatilanteessa. Määräyksiä ei ollut laadittu sitä varten, että työnantaja voisi niitä hyväksi käyttäen rajoittaa virkamiehen oikeutta ansioitaan menettämättä olla poissa työstä oman lyhytaikaisen tai lapsensa äkillisen sairauden johdosta. Kysymys siitä, miten sairaus kummassakin tapauksessa todistettiin, ratkaistiin muiden säännösten ja määräysten nojalla.

Turun maanmittauspiirin maanmittaustoimiston henkilökunnalle tiedoksi annetussa 3.1.1989 päivätyssä piiri-insinöörin allekirjoittamassa tiedotteessa oli todettu, mitkä päivät laskettiin sairauspäiviksi. Sairauspäivänä oli lääketieteellisesti pidettävä myös lauantaita ja sunnuntaita, jos virkamies tällöin oli ollut sairas. Sen sijaan työoikeudellisesti kysymyksessä oli ollut virkamiehen vapaapäivä, jolloin hän oli ollut sairas. Virkamiehen ei tarvinnut esittää työnantajalle selvitystä sairastamisestaan vapaapäivänä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuimella ei ole erityistä syytä sallia STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n jättämän Päivi Rosvallin avopuolison antaman, 13.4.1992 päivätyn Rosvallin sairautta koskevan kirjallisen todistuksen käyttämistä todisteena tässä asiassa. Tämän vuoksi työtuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 §:n 1 momentin nojalla jättää huomiotta todistuksessa esitetyn.

Turun maanmittauspiirin maanmittaustoimiston palveluksessa kartanpiirtäjänä työskentelevä Rosvall on ollut sairauden vuoksi poissa työstä perjantaina 2.3.1990. Rosvall on sairautensa jatkuttua ollut poissa työstä vielä seuranneena maanantaina 5.3.1990. Hän on ilmoittanut sairastumisestaan puhelimitse työpaikalle perjantaina. Kun Rosvall ei työhön palattuaan ole toimittanut sairaudestaan terveydenhoitajan tai lääkärin antamaa todistusta, on Turun maanmittauspiirin maanmittaustoimisto piiri-insinöörin 17.5.1990 tekemällä päätöksellä myöntänyt Rosvallille sairauden perusteella virkavapautta ajaksi 2.3. - 5.3.1990, mutta samalla päätöksellä pidättänyt häneltä palkan maanantailta 5.3.1990. Palkanpidätystä koskeva päätös on perustunut työnantajan ilmoituksen mukaan siihen, että virastossa on sairauspoissaolojen ilmoittamisessa noudatettu käytäntöä, jonka mukaan yli kolmen vuorokauden poissaolo on todistettava joko terveydenhoitajan tai lääkärin antamalla todistuksella.

Kanteessa on katsottu, että Rosvallilta ei ole voitu pidättää palkkaa, koska kysymyksessä on ollut kahden päivän työstä poissaolo. Kanteessa on edelleen katsottu, että koska Rosvallille on myönnetty sairauden perusteella virkavapautta ajaksi 2.3. - 5.3.1990, työnantaja on tällä menettelyllään myöntänyt Rosvallin olleen todistetusti sairaana mainitun ajan.

Turun maanmittauspiirin maanmittaustoimiston piiri-insinööri on antanut henkilöstölle tiedoksi ja noudatettavaksi 3.1.1989 päivätyt ohjeet sairauspäivien tulkinnasta. Ohjeissa todetun mukaan sairauspäiviksi lasketaan viikonpäivät samanlaisina. Viikonlopuksi sattunut sairastuminen on aina osoitettava lääkärin tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella sellaisessa tapauksessa, että poissaolo on alkanut perjantaina tai sitä ennen ja jatkuu vielä maanantaina.

Valtion yleisen virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaan virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta, jos hän on todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt virkaansa hoitamasta. Virkamiehellä on virkaehtosopimuksen 10 §:n mukaan oikeus saada palkkaus määräyksestä ilmenevin tavoin, kun 9 §:ssä tarkoitettu virkavapaus on myönnetty todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi.

Valtion virkamiesasetuksen 11 §:ään sisältyvät säännökset siitä, miten virkamiehen on todistettava sairautensa hakiessaan virkavapautta sairauden perusteella. Sairaus on asetuksen mukaan todistettava sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskeskuksen terveydenhoitajan antamalla todistuksella taikka viraston osoittaman terveydenhoitajan antamalla todistuksella. Jos sairaus kestää enintään kolme vuorokautta, virkamies voi todistaa sairautensa myös muulla virkavapauden myöntävän viranomaisen hyväksymällä tavalla.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun valtiovarainministeriön hallitussihteerin kertoman mukaan valtion virkamiesasetuksen edellä olevaa säännöstä on käytännössä sovellettu siten, että jos sairaus on alkanut esimerkiksi perjantaina ja jatkunut yli viikonlopun, on viikonlopun päivät luettu valtion virkamiesasetuksen edellä olevassa säännöksessä tarkoitettuihin kolmeen vuorokauteen. Kun asetuksessa puhutaan nimenomaan vuorokausista eikä työpäivistä, on tätä säännöstä työtuomioistuimen mielestä tulkittava siten, että tässä tarkoitettuihin vuorokausiin luetaan myös viikonlopun päivät ja muut mahdolliset vapaapäivät.

Valtion virkamiehelle raskauden ja synnytyksen sekä lapsen hoidon vuoksi myönnettävästä virkavapaudesta tehdyn virkaehtosopimuksen tilapäistä hoitovapaata koskevista määräyksistä ei työtuomioistuimen mielestä ole saatavissa tukea STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n esittämälle tulkinnalle, koska mainitun virkaehtosopimuksen 5 §:ssä on nimenomaisesti sovittu siitä, että virkamiehelle on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään ajaksi, johon sisältyy neljä työpäivää. Kysymyksessä olevassa määräyksessä on myös nimenomaisesti sovittu siitä, että virkaehtosopimuksen mukaisia palkallisia virkavapauspäiviä laskettaessa ei virkamiehen kahta muusta syystä johtuvaa, virkavapausaikaan sisältyvää vapaapäivää oteta huomioon.

Se STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n taholta esitetty seikka, että piiri-insinööri on ollut tietoinen Rosvallin 2.3.1990 alkaneesta sairaudesta, ei osoita työtuomioistuimen mielestä, että Rosvallin poissaolo 5.3.1990 on johtunut virkaehtosopimuksen 9 §:ssä määrätyin tavoin todistetusta sairaudesta johtuneesta työkyvyttömyydestä. Tätä ei osoita työtuomioistuimen mielestä myöskään se, että Rosvallille on myönnetty sairauden vuoksi virkavapautta ajaksi 2.3. - 5.3.1990, koska virkavapauspäätöksessä on samalla ilmoitettu palkan pidättämisestä kiistanalaiselta maanantaipäivältä.

Koska Rosvallille on edellä mainitulla päätöksellä myönnetty sairauden vuoksi virkavapautta ajaksi 2.3. - 5.3.1990, ei STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:llä ole oikeudellista tarvetta saada vahvistetuksi kanteessa esitettyä vaatimusta siinä muodossa kuin se on esitetty. Kannetta onkin ajettu lähtien siitä, että kysymys on Rosvallin oikeudesta saada palkkansa vähentämättömänä edellä mainitulta ajalta, joksi hänelle on todistetun sairauden vuoksi myönnetty virkavapautta.

Kun Rosvall ei ole todistanut sairauttaan siten kuin virkaehtosopimuksessa edellytetään, ei hänellä ole oikeutta saada palkkaansa vähentämättömänä siltä osin kuin virkavapauden perusteena ei ole ollut virkaehtosopimuksessa edellytetyin tavoin todistettu sairaus. Näin ollen Rosvallilla ei ole oikeutta saada palkkaa maanantailta 5.3.1990.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Ekuri, Pohjanoksa, Lehto-Kannisto ja Vertanen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.