Labor court dismisses union claim that employer association must implement Easter Sunday work hour changes.

Näyttämättä oli jäänyt, että optikoiden työehtosopimukseen osallisten välillä olisi sovittu loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutuksista alan työaikajärjestelyihin siten kuin talous- ja tulopoliittisen sopimuksen tarkistamista koskevan esityksen erillisessä liitteessä oli ehdotettu sovittavaksi. Myöskään keskusliittojen välillä käydyissä neuvotteluissa ei asiasta ollut päästy yksimielisyyteen.

Työtuomioistuimen tuomiolla ei ollut mahdollista korvata syntymättä jäänyttä sopimusta tai velvoittaa työnantajaliittoa tekemään asiassa kanteessa vaaditun mukaista sopimusta. Näin ollen ei työnantajaliitolla ollut myöskään velvollisuutta huolehtia siitä, että sen jäsenyritykset toteuttaisivat työajan lyhentämisen kanteessa vaadituin tavoin.

Kantaja Suomen Optikoiden Ammattiliitto r.y. Vastaaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 26.6.1990 allekirjoitetussa työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. SOVELTAMISALA 1 § Sopimuksen ulottuvuus Tässä sopimuksessa määrätään optikkoliikkeiden palveluksessa olevien kauppatyöaikalain alaista työtä suorittavien laillistettujen optikoiden sekä optikko-oppilaiden työehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. TYÖAIKA 5 § Työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Arkipyhäviikkojen työajan lyhentäminen 13. Työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään antamalla vapaapäivä viikolla, jolla on pääsiäislauantai, pääsiäismaanantai tai juhannusaatto. Samalla tavalla lyhennetään työntekijän säännöllistä työaikaa sellaisella viikolla, jolla uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto tai tapaninpäivä on muuna arkipäivänä kuin lauantaina. Vapaapäivä voidaan myös siirtää annettavaksi kahtena kyseistä viikkoa edeltävänä tai kahtena sitä seuraavana viikkona.

Jos kuitenkin lauantai on pysyvästi työntekijän vapaapäivä, on lauantai vapaa myös uudenvuodenpäivä-, pääsiäismaanantai-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäivä- ja tapaninpäiväviikolla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliitot ovat 15.11.1990 tehneet seuraavan sisältöisen sopimuksen:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KALLION SOVINTOESITYKSEN SOVELTAMINEN KAUPAN TYÖNANTAJALIITON JA SUOMEN OPTIKOIDEN AMMATTILIITON VÄLISIIN TYÖEHTOSOPIMUKSIIN

1. Kallion sovintoesityksen soveltaminen

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet kansliapäällikkö Teuvo Kallion 9.11.1990 antaman sovintoesityksen mukaisesti vuosien 1990 - 1991 talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun toisen vuoden soveltamisesta.

2. Palkkojen korottaminen 1991

Sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.1991 tai lähinnä sen jälkeen palkkoja korotetaan seuraavasti:

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 83 markkaa, vähintään 0,9 %.

Tasa-arvoerä (0,3 %) ja ansiokehitystakuun ennakko (0,5 %) toteutetaan prosentuaalisen yleiskorotuksen muotoisena.

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

3. Indeksiehto

Työehtosopimuksen osana sovelletaan Kallion sovintoesityksen 4. kohdan mukaista indeksiehtoa.

4. Matkakustannusten korvaukset

Työehtosopimuksen osana sovelletaan Kallion sovintoesityksen liitteiden 3 ja 4 mukaisia matkakustannusten korvauksia.

5. Voimassaolo

Tämä pöytäkirja on työehtosopimuksena voimassa 30.4.1992 saakka. Ellei kansliapäällikkö Teuvo Kallion sovintoesitystä allekirjoiteta, tämä pöytäkirja kuitenkin raukeaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Optikoiden Ammattiliitto on Kaupan Työnantajaliitto KTL:ää vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että asianosaisliitot olivat 15.11.1990 kansliapäällikkö Teuvo Kallion 9.11.1990 antaman esityksen mukaisesti sopineet vuosien 1990 - 1991 talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun toisen vuoden soveltamisesta optikoita koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla. Liittojen hyväksymään kansliapäällikkö Kallion ehdotukseen oli sisältynyt ratkaisuehdotus loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutuksista työaikajärjestelyihin. Kansliapäällikkö Kallio oli loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutuksesta työajan pituuteen ja ansiotasoon tehnyt ehdotuksen, jonka mukaan loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina se lyhensi työaikaa ja siitä maksettiin menetettyä ansiota vastaava korvaus. Ehdotuksen mukaan helatorstain palauttaminen alkuperäiselle paikalleen kalenterissa ei lyhentänyt työaikaa.

Keskusjärjestöt, joiden päätöksestä kansliapäällikkö Kallion esityksen voimaantulo oli lopullisesti riippunut, olivat 15.11.1990 hyväksyneet myös Kallion esitykseen sisältyvän loppiaista ja helatorstaita koskevan kohdan muutoksitta. Keskusjärjestöt olivat sopimuksessaan todenneet, että tämän sopimuksen tarkoittamien työaikajärjestelyjen teknisestä toteuttamisesta sovittiin alakohtaisesti 15.2.1991 mennessä. Jos osapuolet eivät saavuta teknisestä toteuttamistavasta yhteisymmärrystä, kumpi tahansa voi saattaa erimielisyyden asianomaisten keskusliittojen ratkaistavaksi.

Suomen Optikoiden Ammattiliiton ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n välillä 15.11.1990 käydyistä neuvotteluista laadittuun muistioon oli muun ohessa kirjattu, että loppiaisen ja helatorstain siirtymisen osalta palataan asiaan Kallion esityksen pohjalta.

Edellä mainituista sopimuksista huolimatta Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Suomen Optikoiden Ammattiliiton väliset neuvottelut loppiaisen ja helatorstain siirtymiseen liittyvien työaikajärjestelyjen teknisestä toteuttamisesta eivät olleet johtaneet tulokseen. Myöskään Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:n välisissä neuvotteluissa asiaa ei ollut pystytty ratkaisemaan.

Kaupan Työnantajaliitto KTL oli liittojen välillä 15.11.1990 tehdystä sopimuksesta huolimatta katsonut, ettei helatorstain eikä loppiaisenkaan siirtyminen lyhentänyt työaikaa. Perusteluiksi tälle kannalle työnantajaliitto oli esittänyt, että tällaisesta periaatteesta se oli sopinut Liikealan ammattiliitto r.y:n kanssa. Suomen Optikoiden Ammattiliiton ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n väliseen työehtosopimukseen ei kuitenkaan liittynyt kaupan alan työehtosopimuksen kaltaista työajan lyhennysmallia. Tässä työehtosopimuksessa ei ollut muutoinkaan sovittu työajan lyhennyksistä.

Loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutukset eivät liittyneet yleisiin työajan lyhentämisjärjestelmiin. Loppiaisen ja helatorstain siirtyminen kalenterissa alkuperäisille paikoilleen oli erikoistapaus, joka tuli ratkaista erikseen, kuten kansliapäällikkö Kallion ehdotuksessa oli tehty. Kaupan alan työehtosopimukseen sisältyvässä työajan lyhentämismallissa loppiaisen osalta tehty ratkaisu oli poikkeus yleisestä työmarkkinakäytännöstä. Mikäli samaa menettelyä olisi haluttu noudattaa myös optikoiden työehtosopimuksen soveltamisalalla, olisi siitä tullut tehdä nimenomainen sopimus asianosaisten välillä.

Kun Kaupan Työnantajaliitto KTL oli varauksitta yhtynyt keskusliittojen hyväksymään tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun, työnantajaliitto oli tullut sidotuksi myös siihen, että loppiaisen siirtyminen lyhensi työaikaa optikoita koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla. Kaupan Työnantajaliitto KTL, joka oli antanut jäsenyrityksilleen 15.11.1990 hyväksytyn ratkaisun vastaisia ohjeita ja kieltäytynyt ratkaisun kirjaamisesta, oli syyllistynyt työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn. Suomen Optikoiden Ammattiliitto oli tehnyt työnantajaliitolle asiaa koskevan huomautuksen 3.1.1992, jolloin työnantajaliitolla olisi ollut mahdollisuus oikaista jäsenyrityksille antamansa loppiaisviikon työaikaa koskevat virheelliset ohjeet.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

VASTINE

Vastineen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto KTL on kanteeseen vastatessaan lausunut, että sen ja Suomen Optikoiden Ammattiliiton välillä ei ollut solmittu työehtosopimusta optikoita koskevasta työajan lyhennyksestä. Koska asiasta ei ollut sovittu työehtosopimuksella, ei työtuomioistuin siitä annetun lain 1 §:n mukaan ollut toimivaltainen tutkimaan kannetta.

Keskusjärjestöt olivat sittemmin 15.11.1990 allekirjoittaneet sopimuksen talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun 1990 - 1991 tarkistamisesta. Keskusjärjestöjen sopimukset eivät sitoneet liittoja, elleivät ne olleet niitä nimenomaisesti hyväksyneet tai tehneet asiasta samansisältöistä sopimusta.

Kaupan Työnantajaliitto KTL ja Suomen Optikoiden Ammattiliitto eivät olleet missään vaiheessa tehneet sopimusta työajan lyhennyksistä. Liitot olivat 15.11.1990 käydyistä neuvotteluista laaditussa neuvottelumuistiossa viitanneet kansliapäällikkö Kallion esitykseen ja todenneet, että loppiaisen ja helatorstain siirtymisen osalta asiaan palataan tämän esityksen pohjalta. Tämä neuvottelumuistioon otettu kirjaus ei tarkoittanut sitä, että asianosaiset olisivat tehneet asiallisen sopimuksen loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutuksista alan työaikajärjestelyihin.

Liittojen välillä 15.11.1990 solmittuun sopimukseen kansliapäällikkö Kallion sovintoesityksen soveltamisesta Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Suomen Optikoiden Ammattiliiton välisiin työehtosopimuksiin ei ollut otettu mitään mainintaa työajan lyhennyksistä. Myöskään myöhemmin ei liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa asiasta ollut päästy ratkaisuun.

Keskusjärjestöt olivat 15.11.1990 tekemässään sopimuksessa todenneet, että tämän sopimuksen tarkoittamien työaikajärjestelyjen teknisestä toteuttamisesta sovittiin alakohtaisesti 15.2.1991 mennessä. Samalla keskusjärjestöt olivat sopineet, että elleivät osapuolet saavuttaneet teknisestä toteuttamistavasta yhteisymmärrystä, kumpi tahansa voi saattaa erimielisyyden asianomaisten keskusliittojen ratkaistavaksi. Keskusliitoilla oli tällaisessä tapauksessa mahdollisuus ottaa esimerkiksi välimies tai sovittelija avuksi asian ratkaisemisessa. Sen sijaan työtuomioistuin ei voinut solmia asianosaisten puolesta tekemättä jäänyttä sopimusta.

Kun muiden ohella asianosaisten välillä oli 23.3.1990 sovittu siitä, että optikoita koskevat työehtosopimukset tulevaisuudessa solmittaisiin Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Suomen Optikoiden Ammattiliiton välillä, oli samassa yhteydessä todettu myös, että työehtosopimusneuvotteluiden pohjana ovat kaupan alan yleiset työehdot.

Edellä mainituissa maaliskuussa 1990 käydyissä neuvotteluissa, jotka olivat koskeneet sitä, keiden välillä optikoita koskevat työehtosopimukset vastaisuudessa solmittaisiin, oli todettu, että työehtosopimusneuvottelujen pohjana olivat kaupan alan yleiset työehdot. Kaupan alan mallin mukaan työaikaa oli lyhennetty 1.1.1986 alkaen siten, että työajan lyhennys vuoden 1990 alusta oli ollut 116 tuntia vuotuisena työajan lyhennyksenä. Tämä vastasi 14:ää kokonaista päivää. Teollisuudessa lyhennys oli toteutettu siten, että työajan lyhennys oli 100 tuntia vuodessa, mikä vastasi 12 päivän vuotuista työajan lyhennystä. Kaupan alalla omaksuttu malli sisälsi myös vuonna 1992 toteutettavan loppiaisen ja helatorstain siirtymisestä aiheutuvan työajan lyhentämisen.

Käytännössä kaupan alaan kuuluvien optikoiden työaikaa oli lyhennetty kaupan alan työehtosopimuksen mallin mukaisesti. Käytännössä se oli toteutettu vielä nopeammassa tahdissa kuin kaupan muilla aloilla. Joka tapauksessa optikoiden työajan lyhennys oli sama kuin muulla kaupan alalla. Kaupan alan työajan lyhennysmalli oli työajan lyhennyksen osalta edullisempi kuin minkään muun työehtosopimusalan työajan lyhennysmalli. Tämä kaupan alalla omaksuttu malli toteutti myös kansliapäällikkö Kallion esityksen liitteen 6 mukaisen työajan lyhennyksen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Optikoiden Ammattiliitto on lausunut, että kanteessa oli kysymys loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutuksista alan työaikajärjestelyihin. Tätä koskevan työehtosopimuksen asianosaisliitot olivat solmineet 15.11.1990 yhtymällä kirjallisesti vuosien 1990 - 1991 talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun toiseen vuoteen kansliapäällikkö Kallion 9.11.1990 antaman sovintoesityksen mukaisesti. Tämä sovintoesitys oli sisältänyt ne aineelliset työehtosopimusmääräykset, joiden soveltamisesta asianosaisten välillä oli syntynyt erimielisyyttä.

Kansliapäällikkö Kallion sovintoesityksen kysymyksessä oleva määräys sitoi työehtosopimuksena asianosaisia. Tässä sovintoesityksessä ei loppiaisesta johtuvaa työajan lyhennystä ollut kytketty muiden työaikaa koskevien sopimusten olemassaoloon alalla. Kirkkolain muutoksesta johtunut loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutus oli ratkaistu kansliapäällikkö Kallion esityksessä erilliskysymyksenä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yhteisestä toivomuksesta. Sopimukseen sisältyvä maininta osapuolten velvollisuudesta sopia työajan lyhennyksen teknisestä toteuttamistavasta ei vaikuttanut sopimuksen aineelliseen sisältöön. Kaupan Työnantajaliitto KTL ei voinut välttää toteuttamasta työajan lyhennystä siten, että se kieltäytyi sopimasta sen teknisestä toteuttamistavasta. Käytännössä tämä tekninen toteuttamistapa tarkoitti optikoita koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä sitä, että loppiaista koskeva määräys tulisi lisätä työehtosopimuksen eräiden arkipyhäviikkojen työaikaa koskevaan 5 §:n 13. kohtaan.

Vaikka työajan lyhennyksen teknisestä toteuttamistavasta ei ollut sovittu asianosaisliittojen välillä, olivat työnantajaliitto ja sen jäsenyritykset jo kansliapäällikkö Kallion sovintoesitykseen sisältyvän määräyksen nojalla velvolliset huolehtimaan vuodesta 1992 alkaen siitä, että loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina se lyhentää optikoiden työaikaa ja siitä maksetaan menetettyä ansiota vastaava korvaus.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Kaupan Työnantajaliitto KTL laillisine korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n väite, että asianosaisten välillä ei ole solmittu työehtosopimusta kanteessa tarkoitetusta työajan lyhennyksestä, on kannetta koskeva asiaväite, jonka hyväksyminen johtaa kanteen hylkäämiseen eikä sen jättämiseen tutkimatta.

Kansliapäällikkö Kallio on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen pyynnöstä tehnyt esityksen vuosiksi 1990 - 1991 tehdyn talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisua koskevan sopimuksen tarkistamiseksi. Esitykseen ovat sisältyneet kohdat, jotka ovat koskeneet vuoden 1991 palkkojen korotuksia, ansiokehitystakuuta, palkkataulukoita, indeksiehtoa vuonna 1991, matkakustannusten korvauksia, talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun 1990 - 1991 ulkopuolelle jääneiden sopimusalojen mahdollisuutta liittyä tehtävään sopimuksen, tasa-arvoa ja toimeenpanoa.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöille osoittamassaan 9.11.1990 päivätyssä kirjeessä kansliapäällikkö Kallio on todennut esityksen olevan kokonaisuus, joka keskusjärjestöjen tulee sellaisenaan hyväksyä tai hylätä. Keskusjärjestöjen on tullut ilmoittaa vastauksensa esitykseen 15.11.1990 mennessä. Kirjeessä on lisäksi todettu, että sopimus vuosien 1990 - 1991 talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun toisen vuoden osalta allekirjoitetaan, mikäli kaikki vastaukset ovat myönteisiä. Tämän jälkeen kansliapäällikkö Kallio on kirjeessään todennut, että edellä olevan lisäksi hän esittää sovittavaksi loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutuksista työaikajärjestelyihin esityksen liitteestä 6 ilmenevällä tavalla.

Suomen Optikoiden Ammattiliiton ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n edustajat ovat 15.11.1990 työnantajaliiton aloitteesta neuvotelleet osapuolten liittymisestä talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun toiseen vuoteen. Neuvotteluista laaditun muistion mukaan osapuolet ovat tuolloin sopineet palkankorotuksista ja yhdysmiessopimukseen tehtyjen muutosten noudattamisesta. Neuvottelumuistioon on lisäksi kirjattu, että loppiaisen ja helatorstain siirtymisen osalta asiaan palataan kansliapäällikkö Kallion esityksen pohjalta.

Suomen Optikoiden Ammattiliitto ja Kaupan Työnantajaliitto KTL ovat 15.11.1990 tehneet kansliapäällikkö Kallion sovintoesityksen soveltamista liittojen välisiin työehtosopimuksiin koskevan sopimuksen. Tämän sopimuksen 1 kohdassa on todettu liittojen sopineen kansliapäällikkö Kallion 9.11.1990 antaman sovintoesityksen mukaisesti vuosien 1990 - 1991 talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun toisen vuoden soveltamisesta. Sopimuksen 2 kohdassa on sovittu palkkojen korottamisesta vuonna 1991 ja 3 kohdassa kansliapäällikkö Kallion sovintoesityksen 4 kohdan mukaisen indeksiehdon soveltamisesta. Sopimuksen 4 kohdassa on sovittu vielä edellä mainitun sovintoesityksen liitteiden 3 ja 4 mukaisten matkakustannusten korvausten soveltamisesta. Tehtyyn sopimukseen ei sisälly mainintaa loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutuksista alan työaikajärjestelyihin.

Kansliapäällikkö Kallion työmarkkinoiden keskusjärjestöille tekemän edellä mainitun sopimusesityksen rakenne ja sanamuoto osoittavat työtuomioistuimen mielestä, että esityksessä on tehty toisaalta erillinen esitys talous- ja tulopoliittisen sopimuksen tarkistamiseksi. Tästä erillään hän on tehnyt esityksen siitä, miten loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutus työaikajärjestelyihin ratkaistaan. Ainoastaan talous- ja tulopoliittisen sopimuksen tarkistamista koskevalta osin esitys on tarkoitettu kokonaisuudeksi, joka on edellytetty hyväksyttäväksi tai hylättäväksi sellaisenaan. Esityksestä on pääteltävissä, että tähän kokonaisuuteen ei ole tarkoitettu luettavaksi loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutuksia koskevaa esitystä.

Kun Suomen Optikoiden Ammattiliitto ja Kaupan Työnantajaliitto KTL ovat 15.11.1990 tehneet sopimuksen kansliapäällikkö Kallion sovintoesityksen soveltamisesta liittojen välisiin työehtosopimuksiin, on asianosaisten tarkoituksena sopimuksen sisällöstä päätellen ollut sopia vain sovintoesityksen mukaisesti talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun toisen vuoden soveltamisesta siltä osin kuin kysymys on palkkojen korottamisesta, indeksiehdosta ja matkakustannusten korvauksista. Sitä vastoin sopimuksessa ei ole sovittu mitään loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutuksista, vaan tältä osin asia on vielä tuossa vaiheessa jäänyt avoimeksi.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Suomen Optikoiden Ammattiliiton ja Kaupan Työnantajaliitto KTL:n välillä olisi 15.11.1990 sovittu loppiaisen ja helatorstain siirtymisen vaikutuksista työaikajärjestelyihin kansliapäällikkö Kallion sovintoesityksessä sovituin tavoin. Asiasta ei ole myöskään keskusliittojen välillä päästy sopimukseen. Työtuomioistuimen tuomiolla ei myöskään ole mahdollista korvata syntynyttä jäänyttä sopimusta tai velvoittaa Kaupan Työnantajaliitto KTL tekemään asiassa kanteessa vaaditun mukainen sopimus. Kaupan Työnantajaliitto KTL:llä ei näin ollen ole velvollisuutta huolehtia siitä, että sen jäsenyritykset toteuttaisivat työajan lyhentämisen kanteessa vaadituin tavoin.

Tuomiolauselma

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n kanteen tutkimista vastaan esittämä väite hylätään.

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa Kaupan Työnantajaliitto KTL pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Korpela ja Hölttä jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.