Legislator Case Law & Legislation
TT:1992-38 AI generated

Labor court dismisses claim that collective agreement overrides statutory one-year continuous employment requirement for extended annual leave.

Case Number TT:1992-38
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed compensation claims by the deaf employees' union against the deaf employers' union and the Finnish Labour Confederation. The union argued that a collective agreement granting extended annual leave to those with 15 years of service removed the statutory requirement of continuous employment for one year prior to the leave year. However, the court found that the collective agreement operates alongside, not instead of, the Annual Leave Act, meaning the statutory condition of continuous employment for one year remains a prerequisite for the extended leave.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslaki 3 §; Vuosilomalaki 16 §:n 4 momentti. A collective agreement provision granting extended annual leave based on service years does not exempt the employee from the statutory requirement of continuous employment for one year preceding the leave year.

Keywords

AI generated
annual leave entitlement continuous employment requirement collective agreement interpretation statutory vs contractual deaf employees union labor court dismissal service years calculation

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslaki 3 § 1 momentti
Vuosilomalaki 16 § 4 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työehtosopimuksen vuosilomaa koskevan määräyksen mukaan toimihenkilöllä, jolla lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä oli vähintään 15 vuotta ikälisään oikeuttavaa palvelusta, oli oikeus saada vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Kun toimihenkilön oikeus vuosilomaan työehtosopimukseen otettujen täydentävien määräysten lisäksi määräytyi vuosilomalain säännösten mukaan, oli edellä tarkoitetun pidemmän vuosiloman saamisen edellytyksenä toimihenkilön työsuhteen kestäminen vähintään vuoden ajan ennen kysymyksessä olevan lomanmääräytymisvuoden päättymistä.

Työnantajaa ja työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kantaja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO r.y. Vastaajat LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y. Kuurojen Liitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välillä 9.2.1990 tehdyssä Kuurojen Liiton työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala Tällä työehtosopimuspöytäkirjalla sitoutuvat allekirjoittaneet järjestöt noudattamaan LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton - Erityisalojen Toimihenkilöliiton runkosopimusta Kuurojen Liitto ry:n toimihenkilöihin lukuun ottamatta Kuurojen Liiton kurssikeskuksen työntekijöitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Palkkaus 1. Toimihenkilöiden palkkaus määräytyy sopimuskauden aikana kulloinkin voimassa olevan valtion Apalkkataulukon mukaan.

Palkkausjärjestelmän osana sovelletaan ikälisä-, kylmänalueen-, saaristolisä- ja kalliinpaikanlisäjärjestelmiä seuraavin täydennyksin:

- ikälisiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon aika, jonka toimihenkilö on ollut sosiaali- ja terveysalan järjestön palveluksessa sekä muun yksityisen työnantajan palveluksessa nykyisten tehtävien kanssa samankaltaisissa tehtävissä tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisten työtehtävien hoitamisessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Vuosiloma Runkosopimuksen 16 §:n vuosilomamääräysten lisäksi todetaan seuraavaa:

1. Toimihenkilöllä, jolla on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään 15 vuotta ikälisään oikeuttavaa palvelusta, on oikeus saada lomaa 3 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitetussa LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välillä 26.2.1990 tehdyssä runkosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 § Vuosiloma 1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on LTK:n Erityisalojen Työnantajaliittoa ja Kuurojen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että viimeksi mainitussa liitossa oli aiheutunut erimielisyyttä neljän toimihenkilön vuosiloman pituudesta. Toimihenkilöillä oli 15 vuotta ikälisään oikeuttavaa palvelusta, joka otettiin huomioon heidän palkkauksestaan. Erimielisyyttä työpaikalla oli aiheutunut siitä, oliko näillä toimihenkilöillä oikeus saada kolme arkipäivää vuosilomaa kutakin täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1989 - 31.3.1990. Työnantaja oli kieltäytynyt antamasta toimihenkilöille vuosilomaa edellä esitetyin tavoin. Kieltäytymistään työnantaja oli perustellut sillä, että toimihenkilöiden työsuhde Kuurojen Liittoon ei 31.3.1990 mennessä ollut kestänyt vähintään yhtä vuotta.

Kuurojen Liiton kanta ei perustunut työehtosopimukseen, koska siinä ei kolmen arkipäivän pituisen vuosiloman saamisen edellytykseksi ollut asetettu työsuhteen kestämistä tietyn ajan. Joidenkin toimihenkilöiden kohdalla työnantaja oli lisäksi ollut valmis noudattamaan työehtosopimuksen sanamuodon mukaista tulkintaa.

Työpaikalla käydyissä neuvotteluissa ei asiasta ollut päästy yksimielisyyteen. Myös Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton välisissä neuvotteluissa asia oli jäänyt erimieliseksi.

Kuurojen Liitto oli rikkonut tietensä työehtosopimuksen 10 §:ää kieltäytyessään antamasta neljälle toimihenkilölle vuosilomaa työehtosopimuksen mukaisesti. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa hyväksyessään Kuurojen Liiton menettelyn.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on vaatinut Kuurojen Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Kuurojen Liitto ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välillä solmitun runkosopimuksen 16 §:n 1. kohdan mukaan toimihenkilö sai vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan. Mainitut liitot olivat solmineet Kuurojen Liittoa koskevan työehtosopimuksen, jolla oli tarkennettu runkosopimuksen määräyksiä. Kuurojen Liittoa koskevan työehtosopimuksen 10 §:ssä oli todettu, että toimihenkilöllä, jolla oli lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään 15 vuotta ikälisään oikeuttavaa palvelusta, oli oikeus saada lomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n välillä 19.4.1988 käydyissä Kuurojen Liiton työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa oli sovittu siitä, että edellytyksenä toimihenkilön oikeudelle saada lomaa kolme arkipäivää lomanmääräytymiskuukautta kohden ei enää ollut työsuhteen jatkuminen Kuurojen Liittoon vähintään kolme vuotta. Samassa yhteydessä oli sovittu siitä, että toimihenkilöllä oli oikeus saada kolme arkipäivää lomaa kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhden vuoden kuten vuosilomalain 3 §:ssä oli säädetty. Työnantajapuoli oli sittemmin antanut tämän sisältöiset vuosilomaa koskevat ohjeet ja myös vuosilomat oli annettu näiden ohjeiden mukaisesti.

Vuosilomalain 16 §:n 4 momentin mukaan lakimääräistä pidempään lomaan oli sovellettava vuosilomalain säännöksiä, ellei toisin ollut sovittu. Työehtosopimukseen osallisten välillä ei ollut sovittu muusta kuin siitä, että vuosiloma määräytyi runkosopimuksen 16 §:n mukaisesti. Mainitussa runkosopimuksen määräyksessä oli todettu vuosiloman antamisen osalta noudatettavaksi vuosilomalakia. Näin ollen myös kolmen arkipäivän lomaoikeuteen oli sovellettava vuosilomalain 3 §:n 1 momentin säännöstä, jonka mukaan työntekijällä, jonka työsuhde oli lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, oli oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Kuurojen Liitto ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kuurojen Liittoa koskevan työehtosopimuksen vuosilomamääräysten muutokset eivät olleet olleet sidoksissa vuosilomalain säännösten muuttamiseen. Vuosilomalain 3 §:ää oli muutettu työsuhteen kestoedellytyksen osalta 1.9.1984 voimaan tulleella lailla siten, että kolmen vuoden työsuhteen kestoedellytys oli korvattu yhden vuoden kestolla. Tätä muutosta ei ollut otettu mitenkään huomioon vuoden 1986 työehtosopimusneuvotteluissa. Palkkamääräystä oli muutettu vasta vuonna 1988 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa, mutta silloinkaan ei 15 vuoden palveluksen perusteella maksettavan ikälisän edellytykseksi ollut asetettu työsuhteen jatkumista jonkin tietyn ajan, vaan työsuhteen kestoedellytys oli poistettu kokonaan.

Niissä neuvotteluissa, jotka olivat edeltäneet Kuurojen Liittoa koskevan työehtosopimuksen allekirjoittamista vuonna 1988, ei toimihenkilöpuolta neuvotteluissa edustaneiden henkilöiden mukaan työsuhteen kestoedellytyksestä tai sen muuttamisesta vuosilomamääräysten kohdalla ollut sovittu mitään. Työsuhteen kestoa koskevaa asiaa ei ollut neuvotteluissa edes käsitelty.

Työehtosopimuksen kysymyksessä olevan määräyksen sanamuoto oli selkeä ja tuki kantajan esittämää tulkintaa. Työehtosopimuksen sanamuoto oli työnantajapuolen laatima ja näin ollen tätä määräystä oli tulkittava toimihenkilöpuolelle suopeasti.

Vuosilomalain 16 §:n säännösten perusteella ei voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että työsuhteen kestoedellytys olisi voinut tulla työehtosopimuksen vuosilomamääräyksen osaksi, koska asianosaiset eivät olleet ottaneet lain säännöstä työehtosopimukseen. Vuosilomalain 16 §:n 4 momentin säännöstä oli sovellettava muun muassa lomapalkan laskemiseen tai loman antoajankohtaan. Lain kysymyksessä oleva säännös tuli sovellettavaksi vain sellaisissa tapauksissa, joissa työsopimuksella oli sovittu laissa säädettyä pidemmän vuosiloman antamisesta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kuurojen Liiton työehtosopimuksen 10 §:n 1. kohdan mukaan toimihenkilöllä, jolla on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään 15 vuotta ikälisään oikeuttavaa palvelusta, on oikeus saada lomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Pykälän 2. kohdassa on sovittu talvilomapidennyksen osalta noudatettavaksi voimassa olevaa käytäntöä. Kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen mukaan edellä mainittuja määräyksiä sovelletaan runkosopimuksen 16 §:n vuosilomamääräysten lisäksi. Tässä tarkoitetussa runkosopimuksen 16 §:ssä on sovittu siitä, että toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

Kuurojen Liiton työehtosopimuksen 10 §:n määräykset ovat sisältyneet sanamuodoltaan muuttumattomina työehtosopimuksiin vuodesta 1984 alkaen, jolloin ensimmäinen Kuurojen Liiton työehtosopimus on solmittu.

Työehtosopimuksen 5 §:ssä on sovittu muun muassa ikälisään oikeuttavan palvelusajan laskemisesta. Ennen vuonna 1988 voimaan tullutta työehtosopimusta on ikälisiin ja määrävuosilisiin oikeuttavan ajan laskemista koskevan määräyksen lisäksi työehtosopimuksessa sovittu siitä, että oikeus 15-vuotismäärävuosikorotukseen syntyy työsuhteen Kuurojen Liittoon jatkuttua yhtäjaksoisesti kolme vuotta. Vuoden 1988 työehtosopimusneuvotteluissa on edellä tarkoitettuja 5 §:n määräyksiä muutettu siten, että 15-vuotismäärävuosikorotus on muutettu ikälisäksi. Muutos on johtunut siitä, että myös valtion puolella solmituissa sopimuksissa määrävuosikorotus on muutettu ikälisäksi. Samassa yhteydessä on työehtosopimuksesta poistettu määräys, jonka mukaan 15-vuotismäärävuosikorotuksen edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen Kuurojen Liittoon kolme vuotta.

Kanteessa on katsottu, että työehtosopimuksen ikälisää koskeviin määräyksiin vuonna 1988 tehdyn muutoksen jälkeen ei myöskään työehtosopimuksen 10 §:n 1. kohdassa tarkoitetun pidemmän vuosiloman saamisen edellytyksenä enää ollut työsuhteen jatkuminen Kuurojen Liittoon tiettyä aikaa. Työnantajapuoli on puolestaan katsonut, että oikeus kanteessa tarkoitettuun pidempään vuosilomaan edellyttää työsuhteen jatkumista Kuurojen Liittoon yhden vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vuosilomalain 3 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun toimihenkilöpuolta vuoden 1988 työehtosopimusneuvotteluissa edustaneen Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n silloisen asiamiehen kertoman mukaan neuvotteluissa ei ole 5 §:ään tehdyn muutoksen yhteydessä ollut lainkaan esillä, vaikuttaako tehty muutos toimihenkilön oikeuteen saada työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitettu pidempi vuosiloma. Todistajana kuultu Kuurojen Liiton apulaisjohtaja on kertonut mainituissa neuvotteluissa ikälisämääräyksiin tehdyn muutoksen yhteydessä todenneensa, että oikeus työehtosopimuksessa sovittuun pidempään vuosilomaan edellyttää työsuhteen kestämistä Kuurojen Liittoon yhden vuoden ajan vuosilomalain säännösten mukaisesti.

Kuurojen Liiton työehtosopimuksen soveltamispiirissä toimihenkilön oikeus vuosilomaan määräytyy vuosilomalain säännösten mukaan, minkä lisäksi noudatetaan edellä mainittuja 10 §:n määräyksiä. Vuosilomalain 3 §:n 1 momentin mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työntekijän työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Oikeus pidempään vuosilomaan edellyttää siten vuosilomalain mukaan työsuhteen kestämistä vähintään vuoden ajan ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä. Vuosilomalain 16 §:n 4 momentissa on edelleen säädetty, että milloin työntekijällä on sopimuksen mukaan oikeus laissa säädettyä pidempään lomaan, on lain vuosilomaa ja vuosilomapalkkaa koskevia säännöksiä sovellettava myös lakimääräistä pidempään lomaan, jollei sopimuksesta muuta ilmene.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Kuurojen Liitto pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kitunen, Tiitola, Kontio, Sulkunen ja Kolula jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.