Union agreement breach allows damages but precludes additional fines for the same violation.

Kun yhtiön eräällä paikkakunnalla sijaitsevan tuotantolaitoksen toimintaa ei ollut keskeytetty kokonaan eikä työpaikalla ollut yhteisesti todettu, ettei yhdysmiehelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin hänelle sopivaa työtä, oli yhtiö menetellyt yhdysmiessopimuksen vastaisesti irtisanoessaan yhdysmiehen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

Kun yhtiö on velvoitettu suorittamaan irtisanotulle yhdysmiehelle korvausta yhdysmiessopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta, ei yhtiötä voitu saman rikkomuksen johdosta tuomita hyvityssakkoon.

Työnantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Teknisten Liitto TL r.y. Vastaajat Onninen-Termo Oy Putkijohtotyönantajainliitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTKT r.y:n välillä 16.1.1990 allekirjoitetussa runkosopimuksessa, johon Teknisten Liitto TL ja Putkijohtotyönantajainliitto ovat ajaksi 1.3.1990 29.2.1992 tehdyllä putkijohtoalan palkkasopimuksella yhtyneet, on muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomista koskevia rajoituksia

a) Lain määräykset irtisanomisesta

- Työsopimuslain 37 ja 37 a §:1 b) Irtisanomissuojasopimus c) Yhdysmiehen irtisanomissuoja, ks. yhdysmiessopimus. d) Työsuojeluvaltuutettu - laki työsuojelun valvonnasta 11 §:n 4 mom.

Lomautuksen osalta ks. irtisanomissuojasopimuksen allekirjoituspöytäkirja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Runkosopimuksessa 4 §:ssä tarkoitetussa Suomen Työnantajain Keskusliiton, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:n ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T:n välillä 16.1.1990 allekirjoitetussa yhdysmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Yhdysmies

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla teknisillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yhdysmies ja varayhdysmies, joka yhdysmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.

Jos yrityksellä on samalla paikkakunnalla erillinen työpaikka, jossa työskentelee vähintään 15 runkosopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä, voidaan paikallisesti sopia siitä, että myös tällaista työpaikkaa varten valitaan yhdysmies. Näin voidaan myös menetellä, milloin yhden työpaikan teknisten toimihenkilöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen yhdysmiehen mahdollisuudet tavata tekniset toimihenkilöt tätä edellyttävät.

Milloin yrityksen samalla paikkakunnalla olevia eri työpaikkoja varten on valittu useampia yhdysmiehiä, voidaan työnantajalle samalla ilmoittaa, kuka yhdysmiehistä käy paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia samalla paikkakunnalla olevia yrityksen eri työpaikkoja.

Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 150 runkosopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toiminnallisia kokonaisuuksia, on teknisillä toimihenkilöillä oikeus valita tällaista varten osastoyhdysmies. Osastoyhdysmiehen edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta sovitaan ennen osastoyhdysmiehen valintaa. Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa hän neuvottelujärjestyksen mukaisesti edustaa teknisiä toimihenkilöitä.

Teknisillä toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoyhdysmiehiä vähintään yksi työpaikan jokaista alkavaa 40 teknistä toimihenkilöä kohti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Yhdysmiehen irtisanomissuoja

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa yhdysmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei yhdysmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osastoyhdysmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos yhdysmiehen tai osastoyhdysmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin IML 20 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto TL on Onninen-Termo Oy:tä ja Putkijohtotyönantajainliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnjohtaja Matti Tonder oli työskennellyt 12.1.1972 alkaen Onninen-Termo Oy:n palveluksessa. Tonder oli aluksi yli 19 vuoden ajan ollut Onninen Oy:n palveluksessa. Sen jälkeen kun Onninen Oy:n lvis-urakointitoiminta oli kesäkuussa 1991 yhtiöitetty, Tonderin työsuhde oli jatkunut entisin ehdoin Onninen-Termo Oy:n palveluksessa. Tonder oli toiminut noin 17 vuotta teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehenä ja tässä asemassa hän oli ollut myös 26.6.1991, jolloin Onninen-Termo Oy oli irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään 31.12.1991. Irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu tuotannolliset syyt.

Onninen-Termo Oy oli perustellut Tonderin työsopimuksen irtisanomista tuotannollisilla syillä, jotka olivat aiheutuneet heikosta tilauskannasta. Yhtiön ilmoituksen mukaan tämän vuoksi ei ollut ollut mahdollista työllistää ilmastointi- eli i-osaston toimihenkilöitä. Yhtiön Tampereen toimipaikkaa ei kuitenkaan ollut lopettu eikä tuotantolaitoksen toimintaa ollut keskeytetty yhdysmiessopimuksessa edellytetyllä tavalla. Yhtiö jatkoi asennustoimintaa edelleen Tampereella.

Yhtiö oli kieltäytynyt sijoittamasta Tonderia lämpö-, vesi- ja viemäriosaston eli lv-osaston työnjohtotehtäviin, vaikka työtä olisi ollut tarjolla. Tonder oli koulutukseltaan koneteknikko, minkä lisäksi hän oli suorittanut työteknikon tutkinnon lvi-tekniikassa. Koulutuksensa perusteella Tonder olisi pystynyt myös lv-osaston työnjohtotehtäviin.

Vaikka yhtiön Tampereen toimipisteestä oli vähennetty teknisiä toimihenkilöitä, siellä oli edelleen teknisiä toimihenkilöitä sellaisissa työnjohtotehtävissä, joihin Tonder kykenisi.

Ennen Tonderin työsopimuksen irtisanomista Onninen-Termo Oy:n Tampereen toimipisteessä oli ollut työssä lvi-osastopäällikkö, sihteeri, lv-työpäällikkö, viisi lv-työnjohtajaa, piirtäjä/konttoristi, i-asennuspäällikkö ja Tonderin lisäksi toinen i-työnjohtaja. Tämän lisäksi toimipisteessä oli työskennellyt lv-asentajia.

Tonderin ja i-osastolla työskennelleen toisen työnjohtajan työsopimukset oli irtisanottu 26.6.1991. Yhden lvtyönjohtajan määräaikainen työsopimus oli päättynyt 31.8.1991. Lv-työpäällikkö oli itse irtisanoutunut yhtiön palveluksesta.

Yhtiön Tampereen toimipisteen i- ja lv-osaston työnjohtotehtävissä ei ollut suurta eroa. Merkittävin ero osastojen toiminnassa oli siinä, että lv-osastolla työskentelivät yrityksen omat asentajat. I-osastolla töiden toteutus tapahtui aliurakoitsijoiden tekemänä. Lv-osastolla suoritettiin uudisrakennus- ja saneerauskohteiden vesijohto-, lämpöjohto-, viemäri- sekä sprinklerputkistojen ja -laitteiden asennusta. I-osastolla tehtiin urakoita, jotka koskivat uudisrakennus- ja saneerauskohteiden ilmastointikanavien ja ilmastointilaitteiden asennusta sekä ilmastointiin liittyvien jäähdytys- ja kostutuslaitteiden asennusta.

Koska töiden toteus i-osaston töissä tapahtui aliurakoitsijoiden toimesta, ei osastolla ollut välitöntä työnjohtoa. Ilmastointiosaston työnjohtajan toimenkuva painottui aliurakoitsijan työn valvontaan sekä laite- ja tarvikevalintoihin. Vaikka laitteet ja tarvikkeet i- ja lv-osastojen tekemissä töissä poikkesivat jonkin verran toisistaan, ei tämä asettanut estettä työnjohtotehtävien suorittamiselle molemmilla osastoilla, mikäli työnjohtajalla oli tarvittavat teoriatiedot kuten Tonderilla oli. Eri rakennuskohteissa i-osaston työnjohtaja seurasi myös lvpuolen asioita, koska tehtävät suoritettiin usein samaan aikaan.

Tonderin työsopimuksen irtisanomisesta oli neuvoteltu paikallisesti ja liittojen välillä, mutta neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen. Työnantaja oli paikallisissa neuvotteluissa torjunut Tonderin siirtymisen lvosastolle sillä perusteella, että häneltä puuttui vaadittava ammatillinen tieto ja käytännön kokemus. Näissä neuvotteluissa ei Onninen-Termo Oy:n taholta ollut edes väitetty, että tuotantolaitoksen toiminta keskeytettäisiin.

Putkijohtotyönantajainliitto oli hyväksynyt yhtiön toiminnan, eikä se ollut edes väittänyt, että tuotantolaitoksen toiminta olisi keskeytetty yhdysmiessopimuksen 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Onninen-Termo Oy oli rikkonut tietensä yhdysmiessopimuksen 9 §:n määräyksiä irtisanoessaan Tonderin. Putkijohtotyönantajainliitto oli työnantajan menettelyn hyväksyessään laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut Onninen-Termo Oy:n velvoittamista maksamaan Tonderille yhdysmiessopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta korvauksena 30 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 371 880 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Teknisten Liitto TL on edelleen vaatinut Onninen-Termo Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Teknisten Liitto TL on asian esivalmistelussa luopunut haastehakemuksessa esitetystä vaatimuksesta 16 prosentin koron tuomitsemisesta hyvityssakoille.

VASTINE

Vastineen perustelut

Toiminnallisesti lv- ja i-osastot olivat varsin erilaisia. Lv-osastolla työnjohtaja osallistui työntekijöiden työn johtamiseen ja valvontaan. I-osastolla työnjohtajan nimike oli hieman harhaanjohtava, koska osastolla ei ollut omia työntekijöitä, vaan työnjohtaja oli tekemisissä aliurakoitsijoiden työnjohdon ja työntekijöiden kanssa osallistumatta itse varsinaiseen työn johtamiseen.

Tonderin tehtävät olivat koko hänen työsuhteensa ajan liittyneet i-osaston toimintaan. Tonder ei ollut toiminut työnjohtajana siinä merkityksessä kuin mitä työnjohtajalla yleisesti tarkoitettiin. Tonder oli ollut lähinnä työmaanhoitaja, jonka tehtävänä oli ollut valvoa aliurakoitsijoiden toimintaa työmailla. Tonderille annetusta työtodistuksesta kävi ilmi, että hän oli toiminut työmaanhoitajan tehtävissä, joihin oli sisältynyt laite- ja tavaratoimitusten ajoitus työmaille, työmaa- ja asennuspiirustusten teko, alihankkijoiden asennustyön valvonta ja asennustyömaan aikataulu- ja toteutusvastuu.

Perusteena Tonderin irtisanomiselle olivat olleet tuotannolliset syyt, jotka olivat johtuneet siitä, että i-osaston työt olivat loppuneet eikä uusia töitä ollut saatu. Yhtiön taholta oli Tonderin erimielisyyden johdosta käydyissä erimielisyysneuvotteluissa todettu, että i-osastolla ei ollut ollut yhtään keskeneräistä työtä ja markkinat olivat edelleen olleet voimakkaasti supistumassa. Tällä hetkellä i-osastolla oli yksi työ, joka työllisti osaston asennuspäällikön noin 40 prosentiksi hänen työajastaan.

Työnantaja oli tutkinut mahdollisuutta siirtää Tonder toisenlaisiin tehtäviin työnjohtajaksi lv-osastolle. Tämä ei kuitenkaan ollut ollut käytännössä mahdollista, koska Tonderilta oli puuttunut pätevyys kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen asennustyön valvovaksi ja vastaavaksi työnjohtajaksi eli niin sanotuksi kvv-työnjohtajaksi. Tonder ei täyttänyt niitä edellytyksiä, jotka ympäristöministeriön 8.12.1989 antamissa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistuissa kvv-työnjohtajaa koskevissa määräyksissä oli asetettu kvv-työnjohtajalle. Yhtiö ei tehnyt sellaisia töitä, joihin ei olisi vaadittu rakennusvalvontaviranomaisten hyväksymää kvv-työnjohtajaa. Koska Tonderilta puuttui sekä tarvittava koulutus että vaadittava kokemus, ei hän olisi voinut saada yhtiön lvosaston töissä vaadittavaa kvv-työnjohtajan määräystä rakennusvalvontaviranomaisilta.

Yhdysmiessopimuksessa ei tuotantolaitoksen käsitettä ollut määritelty, mikä ilmeisesti johtui siitä, että keskusjärjestön välinen sopimus oli tehty kiinteän teollisuuden lähtökohdista ja olosuhteista lähtien. Putkijohtotyönantajainliiton ja Teknisten Liitto TL:n välisissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut käsitelty sitä, mitä tuotantolaitoksella putkijohtoalalla tarkoitettiin.

Onninen-Termo Oy:n Tampereen toimipaikka muodostui kahdesta eri toimintoja harjoittavasta osastosta, joilla oli yhteinen ylin hallinto. Muuten osastot olivat toiminnoiltaan ja toimintatavoiltaan täysin erilaisia. Tällaisessa tilanteessa yhdysmiessopimuksen oikeaa tulkintaa vastasi paremmin sellainen tulkinta, että kummankin osaston katsottiin muodostavan oman tuotantolaitoksensa. Yhdysmiehen irtisanomisen sopimuksenmukaisuutta tuli siten tarkastella kysymyksessä olevan osaston puitteissa.

Yhdysmiessopimuksessa tarkoitettu tuotantolaitos voitiin ymmärtää myös siten, että se käsitti koko yrityksen tai ainakin yrityksen paikallisen tai alueellisen toimipaikan. Tällaisessa tulkinnassa lähtökohdaksi olisi ilmeisesti otettava yhdysmiehen toimipiiri. Tuotantolaitoksen määritteleminen yhdysmiehen toimipiirin perusteella oli kuitenkin keinotekoista, koska tuotantolaitos-sana viittasi yrityksen tuotantoon. Yhdysmiehen toimipiiri taas voi olla käytännön järjestelyistä ja tarpeista riippuen erilaajuinen. Yhdysmiessopimuksessa ei yhdysmiehen irtisanomissuojaa ollut sidottu siihen kokonaisuuteen, jonka muodostivat yhdysmiehen edustamat toimihenkilöt.

Yhdysmiessopimuksen mukaan yhdysmiehen irtisanominen edellytti tuotantolaitoksen toiminnan keskeyttämistä kokonaan. Missään tapauksessa ei voitu lähteä siitä, että tuotantolaitoksen toiminnan pitäisi olla loppunut kokonaan ennen kuin peruste yhdysmiehen irtisanomiselle olisi olemassa. Tuotantolaitoksen toiminnan keskeyttämistä tuli arvioida sillä perusteella, oliko se työ, jota yhdysmies oli tehnyt, keskeytynyt. Kanteessa tarkoitetussa tilanteessa i-osastolla ei ollut ollut jäljellä eikä myöskään odotettavissa sellaisia töitä, joita Tonder oli tehnyt. Tonderin työ oli siten selkeästi keskeytynyt. Osastolle ei ollut jäänyt työhön ainoatakaan teknistä toimihenkilöä, vaan ainoastaan hänen esimiehenään toiminut asennuspäällikkö, joka oli ylempi toimihenkilö. Se seikka, että i-osasto oli useita kuukausia Tonderin irtisanomisen jälkeen saanut tehtäväkseen yhden uuden työn, jonka asennuspäällikkö hoiti, ei muuttanut miksikään sitä tosiasiaa, että Tonderin tekemä työ oli keskeytynyt kokonaan.

Yhdysmiessopimuksessa ei ollut lähdetty siitä, että tuotantolaitoksessa ei saanut olla jäljellä mitään toimintaa ennen kuin yhdysmies voitiin irtisanoa. Mikäli yhdysmiessopimusta tulkittaisiin täten, johtaisi se jopa yrityksen olemmassaolon lakkaamiseen tilanteissa, joissa toimintaa voitaisiin jatkaa jonkin pituisen seisontavaiheen jälkeen. Onninen-Termo Oy:n Tampereen toimipisteessä i-osaston toimintaa oli kanteessa tarkoitettuna ajankohtana karsittu siten, että jäljelle oli jäänyt vain sellainen toiminta, joka oli tarpeen osaston elossapitämiseksi. Käytännössä siis tämän osaston eli tuotantolaitoksen toiminta oli kokonaan keskeytetty.

Jos katsottaisiin, että Tonderin irtisanominen oli tapahtunut yhdysmiessopimuksen vastaisesti, ei hänelle kuitenkaan voitu tuomita maksettavaksi kanteessa vaadittua yhdysmiessopimuksen mukaista enimmäiskorvausta, koska yhdysmiesopimuksen 9 §:n 1 momentin tulkinta oli erittäin epäselvä. Edellä esitetyn huomioon ottaen ei Onninen-Termo Oy:n voitu katsoa tietensä menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti eikä myöskään Putkijohtotyönantajainliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Putkijohtotyönantajainliitto ja Onninen-Termo Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Teknisten Liitto TL on lausunut, että yhdysmiehen erityissuojan kannalta ratkaisevaa oli tuotannollisen toiminnan jatkuminen. Tästä pääsäännöstä voitiin yhdysmiessopimuksen mukaan poiketa vain, jos yhteisesti todettiin, ettei yhdysmiehelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Tällaista toteamista Tonderin kohdalla ei ollut tapahtunut. Osapuolet olivat asian kaikissa käsittelyvaiheissa olleet erimielisiä siitä, olisiko Onninen-Termo Oy:llä ollut mahdollisuuksia sijoittaa Matti Tonder toimipaikan lv-osastolle. Kvv-työnjohtajaksi hyväksyminen tapahtui rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Onninen-Termo Oy ei ollut hakenut Tonderille hyväksyntää kvv-työnjohtajaksi. Tämä ei ollut johtunut siitä, että Tonderilta puuttuisivat kvv-työnjohtajalta vaadittavat edellytykset, vaan siitä, ettei menettelylle ollut ollut toistaiseksi tarvetta.

Onninen-Termo Oy:n Tampereen toimipisteen i-osasto oli saanut tehtäväkseen urakan, joka vei noin 40 prosenttia asennuspäällikön työajasta. Tämä urakka osastolle oli tullut Tonderin työsuhteen kestäessä. Sekä i- että lvosastojen työnjohtajien työhön kuului urakkalaskentaa, jota myös Tonder oli suorittanut runsaasti. Onninen-Termo Oy olisi halutessaan voinut sijoittaa Tonderin lv-osaston työnjohtajaksi ja myös eri työtehtäviä yhdistellen järjestää hänelle työtä. Työtehtävien yhdistelemisvelvollisuutta ja luottamusmiehen erityissuojaa oli käsitelty työtuomioistuimen tuomiossa n:o 62/1986.

Aikaisemmin voimassa olleen runkosopimuksen 9 §:n 1 momentin mukaan yhdysmiehen irtisanomissuoja oli ollut käytännössä samanlainen kuin nyt voimassa olevassa runkosopimuksessa osastoyhdysmiehelle taattu irtisanomissuoja. Yhdysmiehen nykyinen irtisanomissuoja ulottui laajemmalle kuin hänen henkilökohtaisiin työtehtäviinsä tai muuhun järjestettävissä olevaan työhön. Yhdysmiehen työsopimuksen irtisanominen edellytti voimassa olevan yhdysmiessopimuksen mukaan tuotantolaitoksen toiminnan keskeyttämistä kokonaan.

VASTAAJIEN VASTASELITYS

Putkijohtotyönantajainliitto ja Onninen-Termo Oy ovat vielä lausuneet, että i-osastolla urakkalaskennan oli hoitanut ja hoiti edelleen asennuspäällikkö. Tonder oli osallistunut urakkalaskentaan alle kahdessa prosentissa viimeisen kolmen vuoden aikana tehdystä tarjouslaskennasta. Näissä muutamissa tapauksissa Tonder oli laskenut ainoastaan käytettäviä massoja osallistumatta lainkaan varsinaisen hinnan määrittämiseen. Lv-osastolla urakkalaskennan hoitivat työnjohtajat osana työtään. Tämä edellytti hyvää perehtyneisyyttä asennustoimintaan sekä hinnoitteluperusteiden tuntemista ja siten sellaisia taitoja, joita Tonderilla ei ollut.

Tonder oli osallistunut 14.6.1991 Onninen-Termo Oy:ssä pidettyyn yhteistoimintakokoukseen, jossa oli selvitelty ja keskusteltu Onninen Oy:n liiketoimintojen yhtiöittämisen vaikutuksista ja heikon taloudellisen tilanteen aiheuttamista ongelmista sekä siitä, että työpaikalla oltiin joutumassa lomautuksiin ja irtisanomisiin. Kokouksessa oli siten yleisellä tasolla keskusteltu siitä, että työsuhteita mahdollisesti jouduttiin päättämään. Tilaisuudessa oli selvästi vallinnut yksimielisyys tulevaisuuden näkymistä ja mahdollisista tulevista toimenpiteistä. Heti kun oli ryhdytty keskustelemaan Tonderia itseään koskevasta toimenpiteestä, hän oli ryhtynyt vastustamaan toimenpiteitä, vaikka hänellä oli ollut selvä kuva tilanteesta ja toimenpiteiden välttämättömyydestä. Näin ollen voitiin katsoa, että kun työsuhteen päättymisen uhka oli kohdistunut Tonderiin, hän oli kieltäytynyt yhdysmiessopimuksessa tarkoitetusta yhteisestä sopimisesta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Onninen-Termo Oy on 26.6.1991 irtisanonut yhtiön Tampereen toimipisteessä vuodesta 1972 alkaen työskennelleen työnjohtaja Matti Tonderin työsopimuksen päättymään 31.12.1991. Irtisanomisen perusteeksi on ilmoitettu tuotannolliset syyt. Tonder on toiminut yhtiön Tampereen toimipisteen teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehenä 17 vuoden ajan.

Yhtiön Tampereen toimipiste käsittää lv - eli lämpö-, vesi- ja viemäriosaston sekä i- eli ilmastointiosaston. Tonder on työsuhteensa ajan toiminut i-osastolla työnjohtajana. Tonderin lisäksi i-osastolla on ollut työssä toinen työnjohtaja, jonka työsopimus on irtisanottu samaan aikaan kuin Tonderin työsopimus. Irtisanomisten jälkeen i-osastolle on jäänyt työhön ainoastaan asennuspäällikkö. Toimipisteen lv-osastolle on Tonderin irtisanomisen jälkeen jäänyt työhön kolme työnjohtajan asemassa olevaa teknistä toimihenkilöä.

Yhdysmiessopimuksen yhdysmiehen irtisanomista koskevan 9 §:n mukaan yrityksen työvoimaa irtisanottaessa tai lomautettaessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa yhdysmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Tästä säännöstä voidaan sopimuksen mukaan kuitenkin poiketa, mikäli yhteisesti todetaan, ettei yhdysmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

Edellä oleva määräys on otettu 16.1.1990 solmittuun yhdysmiessopimukseen. Tuolloin sopimukseen tehdyn muutoksen tarkoituksena on ollut parantaa yhdysmiehen työsuhdeturvaa. Aikaisemmin voimassa olleen runkosopimuksen vastaavan määräyksen mukaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvan toimihenkilökunnan supistamisen yhteydessä voitiin tällainen toimenpide kohdistaa yhdysmieheen vain, mikäli hänelle ei voitu tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa teknisen toimihenkilön työtä. Yhdysmiessopimuksen mukaan yhdysmiehen työsopimus on tuolloin poikkeuksellisesti voitu irtisanoa myös, mikäli irtisanominen toimihenkilökunnan vähäisen lukumäärän tai tehtäväjaon huomioon ottaen on perusteltua.

Todistajana kuultu Teknisten Liitto TL:n neuvottelupäällikkö, joka toimihenkilöpuolen edustajana on osallistunut vuoden 1990 yhdysmiessopimusta koskeneisiin neuvotteluihin, on kertonut neuvottelujen yhteydessä keskustellun siitä, että yhdysmiessopimuksen 9 §:ssä tarkoitetulla tuotantolaitoksella ymmärretään sitä yksikköä, jonka yhdysmiehenä tekninen toimihenkilö toimii. Kysymyksessä oleviin yhdysmiessopimusneuvotteluihin osallistunut Suomen Työnantajain Keskusliiton asiamies on todistajana kuultuna kertonut, että tuotantolaitoksen käsite ei ole tarkemmin ollut esillä näissä neuvotteluissa. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, onko näissä neuvotteluissa tarkemmin keskusteltu siitä, mitä tarkoitetaan toiminnan keskeytyksellä.

Putkijohtotyönantajainliitto ja Onninen-Termo Oy ovat katsoneet, että yhtiön Tampereen toimipisteen lv- ja iosastoja on pidettävä erillisinä tuotantolaitoksina. Tätä on perusteltu sillä, että kumpikin osasto muodostaa oman tulosvastuullisen yksikön, kummallakin osastolla on omat työntekijänsä ja toimintaperiaatteet osastoilla ovat erilaiset, sillä lv-osaston työt tehdään omien asentajien toimesta, kun taas i-osaston työt tehdään aliurakointina.

Tonderin työtehtäviin on hänelle annetun työtodistuksen mukaan kuulunut laite- ja tavaratoimitusten ajoitus työmaille, työmaa- ja asennuspiirustusten teko, alihankkijoiden asennustyön valvonta sekä vastuu koko asennustyömaan aikataulusta ja toteutuksesta. Lisäksi Tonder on jossakin määrin tehnyt urakkalaskentaan, jossa hän on laskenut ainoastaan käytettäviä massoja osallistumatta varsinaisen hinnan määrittelemiseen. Tämä urakkalaskentatyö on muodostanut pienen osan Tonderin työtehtävistä ja pääosin i-osaston urakkalaskennan on hoitanut osaston asennuspäällikkö. Koska i-osaston työt on tehty aliurakoitsijoiden toimesta, Tonder ei ole tehnyt varsinaisia työnjohtotehtäviä.

Työnantajaliitto ja yhtiö ovat katsoneet, että perusteet Tonderin työsopimuksen irtisanomiseen ovat olleet olemassa, koska kysymyksessä olevana aikana Tonderin työt ovat vähentyneet siten, että Tonderin tekemä työ on keskeytynyt. Todistajana kuullun ilmastointiosastolle työhön jääneen asennuspäällikön kertoman mukaan ilmastointiosastolla ei ole ollut vuoden 1991 toukokuun jälkeen yhtään vastaanottamatonta työtä ja seuraava uusi urakkasopimus on tehty lokakuussa 1991. Asennuspäällikön kertoman mukaan uusi urakkasopimus on työllistänyt hänet noin 40 prosentiksi työajasta. Tämä urakka on ollut käynnissä vielä pääkäsittelyn toimittamisajankohtana huhtikuussa 1992. Todistajan mukaan kesäkuusta 1991 alkaen hän on tehnyt ilmastointiosastolla tarjouslaskentaa. Lisäksi ilmastointiosastolla on ollut jonkin verran töitä, jotka ovat liittyneet vastaanottotarkastuksissa havaittujen virheiden ja puutteiden korjaamiseen.

Yhdysmiessopimukseen 1991 tehdyn muutoksen jälkeen edellytyksenä yhdysmiehen työsopimuksen irtisanomiselle taloudellisista tai tuotannollisista syistä on, että tuotantolaitoksen toiminta keskeytetään kokonaan. OnninenTermo Oy:n Tampereen toimipisteen lv-osaston toiminta on jatkunut Tonderin irtisanomisen jälkeen. Myöskään ilmastointiosaston toimintaa ei ole Tonderin irtisanomisen jälkeen keskeytetty kokonaan, vaan toiminta osastolla on edelleen jatkunut, vaikka työt osastolla ovat vähentyneet. Onninen-Termo Oy ei ole ryhtynyt Tonderin irtisanomisen yhteydessä myöskään toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena olisi saada työpaikalla yhteisesti todetuksi, ettei Tonderille voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin hänelle sopivaa työtä. Tällaisena yhteisenä toteamuksena ei voida pitää yhteistoimintakokouksessa yleisessä muodossa esitettyä toteamusta tuotannollisesta tilanteesta johtuvista tulossa olevista lomautuksista ja irtisanomisista.

Kun Onninen-Termo Oy:n Tampereen tuotantolaitoksen toimintaa ei ole yhdysmiessopimuksen 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin keskeytetty kokonaan eikä työpaikalla ole yhteisesti todettu, ettei Tonderille voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin hänelle sopivaa työtä, on Onninen-Termo Oy Tonderin irtisanoessaan menetellyt yhdysmiessopimuksen vastaisesti. Onninen-Termo Oy on näin ollen yhdysmiessopimuksen 9 §:n mukaisesti velvollinen maksamaan Tonderille korvausta yhdysmiessopimuksen vastaisen työsopimuksen lakkauttamisen vuoksi. Kun työnantaja siten on velvollinen suorittamaan Tonderille korvausta sopimuksen vastaisen toimenpiteen johdosta, ei työnantajaa voida saman rikkomuksen johdosta enää tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon.

Putkijohtotyönantajainliitto on Tonderin irtisanomisesta aiheutuneen erimielisyyden johdosta syyskuussa 1991 eli Tonderin irtisanomisajan kestäessä käydyissä neuvotteluissa katsonut, että työnantajalla on ollut perusteet Tonderin työsuhteen irtisanomiseen, koska työpaikan toiminta työnjohtotehtävien osalta on keskeytynyt kokonaan ja muutoin kuin tilapäisesti. Kun yhdysmiessopimuksessa kuitenkin yhdysmiehen irtisanomisen edellytykseksi on asetettu tuotantolaitoksen toiminnan keskeytyminen kokonaan tai yhteinen toteamus siitä, ettei työtä yhdysmiehelle voida tarjota, olisi työnantajaliiton työtuomioistuimen mielestä tullut havaita, että yhtiöllä ei ole ollut yhdysmiessopimuksen mukaisia perusteita Tonderin irtisanomiseen ja ryhtyä tämän johdosta toimenpiteisiin saadakseen työnantajan menettelemään asiassa yhdysmiessopimuksen määräysten mukaisesti. Kun Putkijohtotyönantajainliitto ei ole tällaisiin toimenpiteisiin ryhtynyt, se on laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Onninen-Termo Oy velvoitetaan suorittamaan Tonderille yhdysmiessopimuksen vastaisen työsuhteen irtisanomisen johdosta korvauksena 186 000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 23.12.1991 lukien.

Putkijohtotyönantajainliitto velvoitetaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Teknisten Liitto TL:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa 14 000 markkaa.

Kanne hylätään enemmälti.

Putkijohtotyönantajainliitto ja Onninen-Termo Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Nouro, Tuulensuu, Korpela ja Pennanen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.