Labor court dismissed union claim that wage hikes and vacation waivers constituted illegal strike coercion.

Palkkojen yleiskorotuksista ja työajan lyhennysvapaista luopumista koskevien sopimusten solmiminen yhtiön ja sen työntekijöiden välillä oli perustunut yhtiön pyrkimykseen parantaa kilpailukykyään yrityksen tilauskannan heikennyttyä. Kun yhtiön ei ollut näytetty pyrkineen painostamaan työntekijöitä työsuhteen ehtoja kaventavan sopimuksen solmimiseksi ja kun työntekijät eivät, yrityksessä toteutetut lomautukset sekä yrityksen työntekijöilleen antamat selvitykset taloudellisen tilanteen heikentymisestä huomioon ottaen, olleet voineet perustellusti mieltää työnantajan sopimustarjousta painostustoimenpiteeksi, kanne työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hylätty.

Kantaja Puutyöväen liitto r.y. Vastaaja Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kuultava Company Yachts Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välisessä 20.3.1990 allekirjoitetussa veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § Työajan lyhentäminen

1. Työajan lyhennys koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Tällaisia työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksivuoro- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Kalenterivuoden aikana ketynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä tai jos se ei ole mahdollista, niin seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Jos vapaa annetaan samanaikaisesti kaikille työntekijöille tai työosastolle, noudatetaan sen antamisessa kahden viikon ilmoitusaikaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on kanteessaan lausunut, että toukokuussa 1991 Company Yachts Oy, silloiselta nimeltään Baltic Yachts Oy oli sopinut työntekijöidensä kanssa yleiskorotuksista ja niin sanotuista pekkaspäivistä luopumisista. Sopimus ei ollut koskaan toteutunut, sillä yhtiö oli ennen sopimuksen täytäntöönpanoa lomauttanut työntekijät. Palkankorotuksista ja pekkaspäivistä luopumisilla yhtiö oli uhkaillut työntekijöitä niin tehokkaasti, että oli saanut heidät allekirjoittamaan työehtosopimuslain 6 §:n vastaisen sopimuksen. Työntekijät olivat allekirjoittaneet sopimuksen, koska he olivat uskoneet sopimuksen turvin säilyttävänsä työpaikkansa. Uskomus oli kuitenkin ollut väärä, sillä pian sopimuksen hyväksyttyään työntekijät olivat joutuneet lomautetuiksi.

Koko talven jatkunut keskustelu lomautuksista oli saanut työntekijät pelkäämään työpaikkojensa menettämistä. Työnantajan tarjottua lomautuksille vaihtoehtona palkanalennusta ja pekkaspäivistä luopumista työntekijät olivat olleet valmiita hyväksymään tarjouksen. Sopimuksen aikaansaamiseksi työnantaja oli käyttänyt hyväkseen työntekijöiden alistettua asemaa. Työntekijät eivät olleet hyötyneet sopimuksen allekirjoittamisesta, koska he lupauksista huolimatta olivat joutuneet pian pakkolomalle.

Company Yachts Oy:n toimintaa jatkanut Baltic Yachts Oy oli tarjonnut kesällä 1991 kolmelle lomautetulle työntekijälle työtä sillä ehdolla, että nämä ostivat yhtiön osakkeita 30 000 markalla. Asettaessaan joidenkin lomautettujen työhön paluulle tämänkaltaisen ehdon työnantaja oli syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen ja samalla rikkonut irtisanomissuojasopimuksen lomautusmääräystä.

Työnantajan työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiin työajan lyhentämisestä ja palkankorotuksista.

Puutyöväen liitto oli heti, kun palkanalennuksilla uhkaaminen oli tullut sen tietoon, ottanut yhteyttä työnantajaliittoon sekä toistuvasti kehottanut työnantajaliittoa täyttämään valvontavelvollisuutensa. Kuitenkin yhtiön johtaja oli vielä kehotusten jälkeenkin sanonut Puutyöväen liiton palkkasihteerille, että työnantajaliitto oli kannustanut yhtiötä uhkaamaan palkkojen alennuksilla. Työnantajaliitto oli näin rikkonut valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto on vaatinut Company Yachts Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vastineessaan lausunut, että purjeveneitä valmistavan Company Yachts Oy:n, silloiselta nimeltään Baltic Yachts Oy:n tilauskanta oli talvella 1990 supistunut voimakkaasti. Tähän asti veneiden hinnat olivat nousseet noin 10 prosenttia vuodessa, eivätkä ne enää olleet olleet kilpailukykyisiä muiden venealan yritysten hintoihin nähden. Company Yachts Oy:n hinnoista 50 prosenttia oli työvoimakustannuksia ja 50 prosenttia materiaalikustannuksia.

Kevättalvella 1991 yhtiön yhteistoimintaneuvottelukunnassa oli ryhdytty pohtimaan niitä toimenpiteitä, joilla yhtiön tilauskanta olisi saatu palautettua ennalleen. Tuolloin oli mietitty keinoina muun muassa materiaalisäästöjä ja työvoimakustannusten leikkausta 10 prosentilla.

Työntekijäpuolelta oli konkreettisiksi tervehdyttämistoimenpiteiksi esitetty työajan lyhennysvapaiden poistamista sekä kevään 1991 yleiskorotuksista luopumista. Esityksen perusteella yhteistoimintaneuvottelukunnassa oli päätetty 24.5.1991 luopua toisaalta työajan lyhennysvapaista mainitusta päivästä eteenpäin sekä toisaalta 15.5.1991 toteutetusta yleiskorotuksesta. Työajan lyhennysvapaista työntekijät olivat ennättäneet pitää viisi, joten ratkaisu oli koskenut vuonna 1991 mahdollisesti kertyviä 7,5 työajanlyhennysvapaata. Samalla oli sovittu siitä, että vuoden 1992 alusta yhtiön taloudellista tilannetta arvioidaan uudelleen. Toimihenkilöt olivat samassa yhteydessä päättäneet luopua yleiskorotuksestaan sekä alentaa palkkaansa 5 prosentilla, mikä vastasi työntekijöiden työajanlyhennysvapaista luopumista.

Yhtiön pääluottamusmiehen ehdotuksesta oli tehty vielä työntekijöiden kanssa henkilökohtaiset sitoumukset yleiskorotuksista ja työajanlyhennysvapaista luopumisista. Pääluottamusmies oli saanut ohjeet tähän menettelyyn Puutyöväen liiton aluetoimitsijalta. Toimihenkilöt olivat tehneet myös vastaavat sitoumukset. Työntekijöistä vain neljä oli jättänyt sitoumuksen allekirjoittamatta.

Kun mainittu sopimus oli julkistettu, Puutyöväen liitto oli ilmoittanut, että yhteistoimintaneuvottelukunnan päätökset ja henkilökohtaiset sitoumukset olivat laittomia. Työntekijäliitto oli katsonut, että ellei yhtiö pystynyt pitämään työehtosopimuksen määräyksistä kiinni, se saattoi mielummin mennä konkurssiin, minkä yhtiö myöhemmin syksyllä tekikin.

Yhtiössä oli vielä 20.6.1991 pidetty yhteistoimintaneuvottelukunnan kokous, jossa oli yksimielisesti todettu, että asiasta ei vallinnut paikallista erimielisyyttä. Tämän kannan oli myös pääluottamusmies allekirjoituksellaan hyväksynyt.

Yhtiö ei ollut missään vaiheessa painostanut tai uhannut työntekijöitä. Aloite yleiskorotuksista ja työajanlyhennysvapaista luopumisista oli tullut työntekijäpuolelta. Viime kädessä työntekijäliiton aluetoimitsija oli ohjannut yhtiötä toimimaan niin, että yksittäiselläkään työntekijällä ei tämän jälkeen voinut olla vaatimuksia yhtiötä kohtaan. Toisaalta Company Yachts Oy:llä ei ollut edes kompetenssia tarjota sen toimintaa konkurssin jälkeen jatkaneen Baltic Yachts Oy:n osakkeita työntekijöille saatikka sitten tarjota heille työtä.

Yhtiön kaikkien työntekijöiden palkat olivat ylittäneet veneenrakennusteollisuuden työehtosopimuksen 3 §:n, 4 §:n ja 5 §:n mukaan määräytyvät palkat vielä sopimuksenteon jälkeenkin. Taulukkopalkkojen ylittävästä osasta eli niin sanotusta ilmatilasta voitiin vapaasti sopia, eikä Puutyöväen liitto ollut edes väittänyt, etteivät työehtosopimuksen mukaiset palkkaperusteet olisi työntekijöiden kohdalla täyttyneet.

Työehtosopimuksen 3 §:n mukaan työajanlyhennysvapaat oli annettava viimeistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Ottaen toisaalta huomioon sen, että viisi lyhennysvapaata oli jo annettu ja sen, että lyhennysvapaat voitiin antaa vielä 30.4.1992 mennessä sekä vielä sen, että vuoden 1992 alussa oli päätetty kokoontua tarkastelemaan yhtiön taloudellista tilannetta ja sen vaikutuksia tehtyjen sopimusten sisältöön, ei tuolloin vielä lopullisesti tiedetty, mihin sopimus olisi johtanut.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Puutyöväen liitto on vielä lausunut, että yleiskorotukset oli maksettava siitä huolimatta, että työntekijöiden palkat ylittivät työehtosopimuksen taulukkopalkat. Työehtosopimus sisälsi määräykset työsuhteessa noudatettavista vähimmäisehdoista.

Pääluottamusmies ei ollut vaatinut työntekijöille palkanalennuksia. Työnantaja oli tarjonnut palkanalennuksia, ja yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa 16.5.1991 yhtiö oli yrittänyt sopia niistä henkilöstön edustajien kanssa. Henkilöstön edustajat olivat kuitenkin todenneet, etteivät tällaiset asiat kuuluneet yhteistoimintamenettelyyn ja olivat kieltäytyneet keskustelemasta ja sopimasta palkanalennuksista työntekijöiden puolesta.

Työnantaja oli ottanut palkanalennukset esille työpaikkakokouksessa 17.5.1991. Tällöin kaikki työntekijät olivat olleet läsnä. Tilaisuudessa yhtiön johtaja oli todennut, että työntekijät säilyttäisivät työpaikkansa, jos he suostuisivat palkanalennuksiin ja pekkaspäivistä luopumiseen. Työntekijät olivat luulleet, että he näin olisivat säilyttäneet työpaikkansa ja siksi hyväuskoisina olivat allekirjoittaneet sopimuksen. Lomautukset olivat kuitenkin alkaneet työpaikkakokousta seuraavalla viikolla ja 3.6.1991 jälkeen kukaan yhtiön työntekijöistä ei enää ollut ollut työssä. Yhtiö oli sittemmin asetettu konkurssiin ja työntekijät oli irtisanottu kirjeitse 25.9.1991.

Kukaan Puutyöväen liiton toimitsijoista ei ollut hyväksynyt Company Yachts Oy:n esitystä yleiskorotuksista ja pekkaspäivistä luopumisista. Kukaan toimitsijoista ei myöskään ollut ohjannut yhtiötä vastineessa kerrotulla tavalla.

Company Yachts Oy:n toimintaa jatkanut Baltic Yachts Oy oli heinäkuussa 1991 tarvinnut työntekijöitä. Baltic Yachts Oy oli asettanut työsuhteitten alkamisen ehdoksi yhtiön osakkeiden ostamisen. Työntekijät mielsivät, että ehdon olisi asettanut Company Yachts Oy, koska kyseessä oli ollut Company Yachts Oy:n toimintaa jatkanut yritys.

Työnantajain Yleinen Ryhmä oli rikkonut valvontavelvollisuutensa jo silloin, kun paikallinen sopimus oli tehty. Yhtiö oli syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen sopimuksen vastaisilla palkanalennuksilla uhatessaan.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Palkanalennuksista ja pekkaspäivistä luopumisista sovittaessa yhtiö ei ollut luvannut, että työpaikat säilyisivät. Lomautuksetkin olivat alkaneet jo helmikuussa 1991.

Kaikkien työntekijöiden henkilökohtaiset palkat olivat ylittäneet kevään 1991 yleiskorotuksen jälkeen voimaan tulleet työehtosopimuksen mukaiset ohjetuntipalkat. Työntekijät olivat sopimuksen tekemiseen mennessä saaneet vähintään työehtosopimuksen 14 §:n mukaiset niin sanotut pekkasvapaat. Enempiä pekkasvapaita he eivät olleet ennättäneet ansaitakaan ja pekkaspäivät olisi tarvinnut antaa työntekijöille vasta 30.4.1992.

Pääluottamusmies oli Hufvudstadsbladetille 22.5.1991 antamassaan haastattelussa todennut työntekijöiden tajunneen tyytyä mielummin alempaan palkkaan kuin jäädä kokonaan työttömiksi. Samassa artikkelissa pääluottamusmies oli edelleen todennut, että palkkojen jäädytykselle oli saatu Puutyöväen liiton siunaus edellyttäen, että työntekijät olivat yksimielisiä menettelytavasta. Pääluottamusmies oli myös allekirjoituksellaan hyväksynyt yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksen pöytäkirjan, jossa oli todettu, että asiasta ei vallinnut paikallista riitaa.

Yhtiö ei ollut sopimuksia tehdessään painostanut työntekijöitä taipumaan työehtosopimuksen vastaisiin vaatimuksiin. Myöskään työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Liitto ei ollut kannustanut yhtiötä uhkaamaan palkkojen alennuksilla.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Asiassa kuultavana ollut Company Yachts Oy on osaltaan yhtynyt Työnantajain Yleisen Ryhmän vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Heikentyneen tilauskannan vuoksi Baltic Yachts Oy:ssä, sittemmin 7.5.1991 tapahtuneen nimenmuutoksen jälkeen Company Yachts Oy:ssä on vuoden 1991 keväällä keskusteltu niistä keinoista, joilla yhtiön kilpailukykyä olisi saatu parannettua ja heikentynyt tilauskanta palautettua. Yhtiössä mahdollisina toimenpiteinä esille tulleita työvoima- ja materiaalikustannusten leikkauksia on käsitelty ensimmäisen kerran yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa 16.5.1991. Työntekijäpuolen edustajien katsottua, ettei heillä ole toimivaltaa työntekijöiden puolesta sopia esille tulleista kevään 1991 palkkojen yleiskorotuksesta ja työajan lyhennysvapaista luopumisesta, asia on siirretty 17.5.1991 pidettyyn yleiseen työpaikkakokoukseen, jossa yhtiön johtaja on selvittänyt työntekijöille yhtiön taloudellista tilannetta ja sen korjaamiseksi ehdotettuja, yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa jo esillä olleita toimenpiteitä.

Työntekijöiden hyväksyttyä palkkojen yleiskorotuksesta ja niin sanotuista pekkasvapaista luopumisen yhtiö on pääluottamusmiehen Puutyöväen liiton aluetoimitsijalta saaman ohjeen mukaisesti laatinut asiasta kirjallisen sopimuksen, jonka työntekijät yhtä lukuunottamatta ovat allekirjoittaneet.

Sopimusten allekirjoittamisen jälkeen Puutyöväen liitto on ilmoittanut, että yhteistoimintaneuvottelukunnan päätökset ja työntekijöiden henkilökohtaiset sitoumukset ovat olleet laittomia. Puutyöväen liiton mukaan työnantaja on syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen painostaessaan työntekijöitä luopumaan palkankorotuksista ja pekkasvapaista. Yhtiön heikentynyt taloudellinen tilanne ja keväällä 1991 alkaneet lomautukset ovat aiheuttaneet työntekijöille pelkoja, joita sekä myös työntekijöiden alistettua asemaa hyväksi käyttäen työnantaja on onnistunut hankkimaan työntekijöiden nimet sitoumuksiin.

Työnantajain Yleisen Ryhmän mukaan aloite yleiskorotuksista ja työajan lyhennysvapaista luopumisille on tullut työntekijäpuolelta ja työntekijöiden kanssa solmitut sopimukset on tehty pääluottamusmiehen ja Puutyöväen liiton aluetoimitsijan aloitteesta. Työnantajaliiton mukaan Company Yachts Oy ei ole missään vaiheessa uhannut tai painostanut työntekijöitä, mutta toisaalta ei myöskään ole antanut takeita siitä, että sopimukset allekirjoittamalla työntekijät olisivat varmistaneet työpaikkansa säilymisen. Yhtiön pääluottamusmies on lisäksi allekirjoittanut 20.6.1991 pidetyn yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksen pöytäkirjan, jossa on todettu, että paikallisella tasolla asian suhteen ei ole vallinnut erimielisyyttä.

Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Company Yachts Oy on joutunut lomauttamaan työntekijät, ja yhtiön tultua asetetuksi konkurssiin työntekijät on irtisanottu 25.9.1991.

Työtaistelutoimenpide on kollektiivinen painostustoimenpide, jonka tarkoituksena on saada vastapuoli toimimaan työtaistelun toimeenpanijan haluamalla tavalla. Jotta toimenpidettä voidaan pitää työtaisteluna, toimenpiteen käyttämiseen tulee siten liittyä painostustarkoitus. Myös painostustoimenpiteellä uhkaaminen on katsottu työtaistelutoimenpiteeksi, jos uhkauksen kohteeksi joutuneella on perusteltu aihe ottaa uhkaus vakavalta kannalta painostustoimenpiteenä eikä vain mielenilmaisuna.

Todistajana kuullun pääluottamusmiehen mukaan yhtiön toimitusjohtaja oli sekä 16.5. pidetyssä yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa että 17.5. pidetyssä kokouksessa tuonut esiin, että veneiden kaupaksi saaminen edellyttää niiden hintojen alentamista ja että yhtiön toiminnan jatkaminen siten edellyttää kustannusten säästämistä. Pääluottamusmiehen mukaan yhtiön työntekijät ovat mieltäneet sopimuksen allekirjoittamisen ainoaksi mahdollisuudeksi säilyttää työpaikat. Puutyöväen liiton palkkasihteeri on puolestaan asiassa todistajana kuultaessa kertonut, että hänen ja yhtiön johdon välisissä keskusteluissa ei ollut tullut esille, että yhtiö olisi tarkoituksellisesti painostanut työntekijöitä sopimuksen allekirjoittamiseen vaan yhtiön taholta on ainoastaan todettu, että mikäli palkkauskustannuksia ei saada alas, yhtiö ei pysty tekemään veneitä kilpailukykyiseen hintaan.

Asiassa todistajana kuullun Company Yachts Oy:n entisen toimitusjohtajan mukaan sopimuksen tekemiselle ei ole asetettu ehtoja eikä sopimuksen allekirjoittamista toisaalta ole kytketty lupauksiin työpaikkojen säilymisestä.

Palkkojen yleiskorotuksesta ja työajan lyhennysvapaista luopumista koskevien sopimusten solminen yhtiön ja sen työntekijöiden välillä on perustunut yhtiön pyrkimykseen parantaa kilpailukykyään tilauskannan heikennyttyä vuoden 1991 keväällä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan ennen sopimusten solmimista yhtiö on tiedottanut työntekijöille yhtiön heikentyneestä taloudellisesta tilanteesta. Myös yhtiössä toimeenpantujen lomautusten perusteella työntekijät ovat voineet käsittää, että yhtiöllä on ollut todellinen tarve ryhtyä yrityksen tervehdyttämistoimenpiteisiin. Kun yhtiön ei ole näytetty pyrkineen painostamaan työntekijöitä työsuhteen ehtoja kaventavan sopimuksen solmimiseksi ja kun työntekijät eivät mainitut olosuhteet huomioon ottaen ole voineet perustellusti mieltää työnantajan sopimustarjousta painostustoimenpiteeksi, Company Yachts Oy ei ole syyllistynyt työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamaan työtaistelutoimenpiteeseen eikä Työnantajain Yleinen Ryhmä laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Puutyöväen liitto on väittänyt Company Yachts Oy:n syyllistyneen työtaistelutoimeen myös siten, että sen toimintaa jatkanut Baltic Yachts Oy oli asettanut uusien työsuhteiden synnylle ehdoksi yhtiön osakkeiden lunastamisen. Näyttämättä kuitenkin on jäänyt, että Company Yachts Oy olisi vastuussa uuden yhtiön toimenpiteistä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Puutyöväen liitto velvoitetaan korvaamaan Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla 16 prosentin korkoineen päätöksen antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Rautiainen, Nouro, Sulkunen ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.