Labor court dismisses contract termination claim but awards severance pay for procedural breach of collective agreement.

Lastulevytehtaan puristimenhoitajana ja varastomiehenä toimineen työntekijän työsopimus oli purettu sillä perusteella, että hän ei ollut antanut oikeita tietoja terveydentilastaan työhöntulotarkastuksessa ja että hän oli ollut sairauspoissaolojensa takia jatkuvasta syystä kykenemätön työhön. Työsopimuksen purkamisoikeus ensiksi mainitulla perusteella oli vanhentumisen johdosta rauennut. Toisen perusteen osalta yhtiöllä olisi purkamisen sijasta ollut oikeus irtisanoa työntekijän työsopimus. Työntekijällä oli oikeus irtisanomisajan palkkaan.

Kantaja Puutyöväen liitto r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Suomen Kuitulevy Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 3.4.1990 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Yleiset sopimukset STK, SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10. Liitteenä XXI olevaa 24.4.1984 allekirjoitettua irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen siihen 16.1.1989 ja 15.1.1990 tehtyine muutoksineen sekä 3.12.1985 tehtyä pöytäkirjaa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa soveltamisohjeineen on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumisesta sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Yleinen tulkintaohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei siten 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 43 §:n ja 44 §:n 2 momentin perusteella eikä työsopimuksen irtisanomista taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä, lukuun ottamatta 8 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1 kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

8 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos

1 työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

Soveltamisohje

Määräys vastaa IML 19.1 §:n säännöstä.

17 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

Soveltamisohje

Määräys vastaa IML 20 §:n säännöstä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on lausunut, että Suomen Kuitulevy Oy oli 3.4.1991 purkanut Timo Laineen työsopimuksen väittäen, että hän työsopimuksen tehdessään oli johtanut työnantajaa harhaan salaamalla työnantajalta selkäsairautensa. Työsopimuksen purkaessaan työnantaja oli vedonnut myös siihen, että Laine oli ollut jatkuvasta syystä kykenemätön työhön.

Laine ei ollut johtanut työnantajaa harhaan työsopimuksen tehdessään. Hän oli antanut työnantajalle valtuudet kaikkien terveydentilaansa koskevien tietojen hankkimiseen. Laine oli ollut 3.1.1990 lähtien toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yhtiöön työnantajan 3.4.1991 purkaessa hänen työsopimuksensa työhöntulotarkastukseen vedoten. Vetoaminen lähes puolentoistavuoden takaiseen työhöntulotarkastukseen ei voinut olla sellainen tärkeä syy, joka oikeuttaisi työnantajan purkamaan työsopimuksen. Tällainen peruste ei oikeuttanut työnantajaa edes irtisanomaan työsopimusta. Jos työnantaja olisi halunnut käyttää purkamisoikeuttaan mainitulla perusteella, yhtiön olisi pitänyt vedota perusteeseen viipymättä.

Laine ei ollut myöskään jatkuvasta syystä kykenemätön tarveainevaraston töihin. Työnantaja oli halunnut erottaa Laineen, koska hän oli ollut tarveainevarastossa toisen työntekijän sijaisena. Sijaisuus oli päättynyt ja työnantaja oli erottanut Laineen, vaikka hän oli ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yhtiöön. Työnantaja ei ollut halunnut järjestää Laineelle muuta kevyttä työtä, vaikka sitä olisi yhtiöllä ollut. Laineen terveydentilasta työnantaja ei ollut voinut päätellä, ettei hän tulevaisuudessakaan olisi pystynyt tarveainevaraston töihin tai muihinkaan töihin yhtiössä. Työnantaja ei voinut myöskään päätellä, että Laineen työkyky olisi olennaisesti ja pysyvästi alentunut tai että hän olisi jatkuvasta syystä ollut kykenemätön työhön.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Suomen Kuitulevy Oy on purkanut Laineen työsopimuksen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen vastaisesti, ja ettei yhtiöllä ollut ollut oikeutta edes irtisanoa Laineen työsopimusta. Liitto on myös vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan Laineelle irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 4 §:n nojalla irtisanomisajan palkkana kahdelta kuukaudelta 11 712 markkaa, vuosilomakorvauksena irtisanomisajalta 1 360,80 markkaa ja työajan lyhennyskorvauksena irtisanomisajalta 644,16 markkaa, kukin erä 16 prosentin korkoineen 3.4.1991 lukien, sekä yleissopimuksen 16 §:n mukaisena korvauksena 10 kuukauden palkkaa vastaavat 61 780,80 markkaa 16 prosentin korkoineen 3.4.1991 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että kun Laine oli otettu työsuhteeseen yhtiön Heinolan tehtaille oli työhönottotilanteessa menetelty samalla tavoin kuin muidenkin työntekijöiden osalta. Työhönottajan työpaikkahaastattelun jälkeen Laine, joka oli kertonut aikaisemman työpaikkansa olleen Asko-Muovi Oy, oli viety tehtaalle, jossa hänelle oli esitelty työpiste ja kerrottu lastulevytehtaan puristimenhoitajan tehtävästä. Kun Laine tämän jälkeen oli ilmoittanut ottavansa työn vastaan, hänelle oli varattu aika työterveysasemalta työhöntulotarkastusta varten. Laineelle oli suoritettu työhöntulotarkastus, jossa ei ollut havaittu mitään erikoista. Laine oli kertonut, ettei hänellä ollut mitään sellaista sairautta tai vammaa, joka saattaisi vaikeuttaa hänen työskentelyään tehtaalla.

Laine oli 3.1.1990 aloittanut työn lastulevytehtaan puristimenhoitajana. Puristimenhoitajan työ oli normaalitilanteessa pelkkää valvontatyötä. Käyttöhäiriötilanteessa puristimenhoitaja joutui työskentelemään häiriön poistamiseksi. Häiriötilanne oli syntynyt esimerkiksi lastulevyn tarttuessa puristimen telaan, jolloin levy oli jouduttu irroittamaan telasta niin sanotun petkeleen avulla. Häiriötilanteissakaan puristimenhoitajan työ ei vaatinut raskaita fyysisiä ponnisteluja eikä juoksemista saati jonkin puun siirtelemistä. Normaalikuntoiselta työntekijältä työ sujui ilman ongelmia.

Varsin pian työsuhteen alkamisen jälkeen Laine oli alkanut sairastella, minkä vuoksi yhtiön työterveyslääkäri oli katsonut tarpeelliseksi tarkemmat tutkimukset. Lääkärin esityksestä Laine oli antanut 28.8.1990 oikeuden tilata häntä koskevat aikaisemmat potilastiedot. Niistä oli ilmennyt, että hänen fyysinen kuntonsa oli ollut sellainen, ettei häntä voitu pitää normaalissa ruumiillisessa työssä. Tällä perusteella työterveyslääkäri oli 10.9.1990 esittänyt, että Laine siirrettäisiin kevyempiin töihin.

Työterveyslääkärin suosituksen mukaisesti Laine oli siirretty tarveainevarastolle. Tästä huolimatta runsaat sairauspoissaolot olivat jatkuneet ja poissaoloprosentti oli ollut 37.

Kun oli käynyt ilmi, että Laine oli työhönottotilanteessa salannut terveydentilaansa liittyviä seikkoja ja kun käytännössä oli osoittautunut, ettei Laine ollut pystynyt kevyempiinkään tehtäviin tehtaalla, työnantaja oli päättänyt purkaa Laineen työsopimuksen 3.4.1991. Työnantajalla oli ollut työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitettu erittäin tärkeä syy Laineen työsopimuksen päättämiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Puutyöväen liitto 16 prosentin korkoineen.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Suomen Kuitulevy Oy on osaltaan yhtynyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Kuitulevy Oy on 3.4.1991 purkanut palveluksessaan Heinolan tehtailla 3.1.1990 alkaen lastulevytehtaan puristimenhoitajana ja sittemmin 23.10.1990 lukien varastomiehenä tarveainevarastossa toimineen Timo Laineen työsopimuksen. Yhtiö on ilmoittanut Laineen työsopimuksen purkamisen syyksi, ettei hän ollut antanut oikeita tietoja terveydentilastaan työhöntulotarkastuksessa 2.1.1990 ja että hän oli ollut jatkuvasta syystä kykenemätön työhön, koska hänen poissaolonsa olivat olleet lastulevytehtaalla 44 prosenttia työajasta ja tarveainevarastossa 37 prosenttia työajasta.

Esitetty selvitys osoittaa, että Laineen selkäsairaus on tullut yhtiön tietoon 28.8.1990 hänelle suoritetussa terveystarkastuksessa. Yhtiö ei ole kuitenkaan vedonnut siihen, että Laine oli työsopimusta tehtäessä olennaisessa kohdin johtanut työnantajaa harhaan ennen Laineen työsopimuksen 3.4.1991 tapahtunutta purkamista. Tällä perusteella työtuomioistuin huomioon ottaen työsopimuslain 44 §:n 1 momentin säännöksen purkamisoikeuden raukeamisesta katsoo, ettei tähän seikkaan enää voida vedota työsuhteen purkamiseen oikeuttavana syynä.

Laine on siis aluksi työskennellyt lastulevytehtaan puristimenhoitajana. Hänen työtehtävinään ovat olleet puristimen valvonta ja puristimen häiriöiden poistaminen lastulevyn tarttuessa puristintelaan. Erityisesti työt häiriötilanteissa ovat osoittautuneet Laineen selkää rasittaviksi, minkä johdosta hän on ollut selkäsairauden vuoksi poissa työstä 44 prosenttia työajasta. Suorittamansa terveystarkastuksen ja aikaisempien potilastietojen perusteella työterveyslääkäri on 9.10.1990 esittänyt yhtiölle Laineen siirtämistä kevyempiin töihin tehtaalla. Sen vuoksi yhtiö onkin 23.10.1990 siirtänyt Laineen lastulevytehtaalta kevyempään työhön tarveainevarastolle. Siellä työ on ollut uuden tavaran vastaanottotyötä ja tavaroiden antamista asiakkaille hyllyiltä sekä kortiston pitämistä. Laineen sairauspoissaolot ovat tarveainevarastolla olleet 37 prosenttia työajasta.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan Laine ei ole sairautensa laadun vuoksi ollut työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetuin tavoin jatkuvasta syystä kykenemätön työhön. Näin ollen työnantajalla ei ole ollut oikeutta purkaa Laineen työsopimusta tälläkään perusteella.

Laine on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut ilmoittaneensa tehtaan työhönottajalle pyrkimyksestään päästä selkäsairautensa vuoksi kevyeen työhön. Laineen on kuitenkin näytetty työhönottotilanteessa jättäneen kertomatta sanotusta sairaudestaan. Tämän vuoksi ei voida myöskään pitää uskottavana, että Laine olisi tuolloin kertonut pyrkimyksestään päästä kevyeen työhön.

Jos Laine olisi työhöntulotarkastuksessa kertonut selkävaivoistaan, hänen soveltuvuuttaan puristimenhoitajan työhön olisi harkittu tarkemmin kuin on tapahtunut. Tämän vuoksi irtisanomisperustetta harkittaessa ei merkitystä ole sillä, että sanottu työ on tosiasiassa saattanut olla raskaampaa kuin työnkuvauksessa on esitetty.

Työnantaja on pyrkinyt ottamaan huomioon Laineen sairauden siirtämällä hänet kevyempiin töihin tarveainevarastolle. Siirron jälkeenkin Laineen pitkäaikainen selkäsairaus on jatkunut ja sairauspoissaolojen määrä on vähentymisestä huolimatta pysynyt erittäin korkeana. Esitetyn selvityksen mukaan tehtaan olosuhteiden ja työn luonteen vuoksi työnantajalla ei ole ollut mahdollisuutta tarjota Laineelle muuta työtä. Laineen selkäsairaudesta on ollut seurauksena hänen työkykynsä olennainen ja pysyvä heikentyminen. Työtuomioistuin katsoo, että yhtiöllä olisi purkamisen sijasta ollut oikeus irtisanoa Laineen työsopimus. Laineella on näin ollen oikeus vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan sekä siihen kuuluviin lomakorvaukseen ja työajan lyhennyskorvaukseen, mutta ei sitä vastoin irtisanomissuojasopimuksen 16 §:ssä tarkoitettuun korvaukseen perusteettomasta irtisanomisesta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Suomen Kuitulevy Oy on purkaessaan Laineen työsopimuksen menetellyt irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 4 §:n vastaisesti.

Suomen Kuitulevy Oy velvoitetaan suorittamaan Laineelle irtisanomisajan palkkana kahdelta kuukaudelta 11 712 markkaa sekä siihen kuuluvina lomakorvauksena 1 360 markkaa 80 penniä ja työajan lyhennyskorvauksena 644 markkaa 16 penniä, kukin erä 16 prosentin korkoineen 3.4.1991 lukien.

Suomen Kuitulevy Oy velvoitetaan korvaamaan Puutyöväen liiton oikeudenkäyntikulut 2 400 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Kanne hylätään enemmälti.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Lyytikäinen, Äimälä, Nouro, Korpela ja Palanko-Laaka jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.