Court dismisses claim that monthly home visits during coastal guard duty count as official trips for travel reimbursement.

Merivartioston palveluksessa olevalla kahdella virkamiehellä, jotka oli syys- ja talvikaudeksi komennettu vartiolaivaltaan palvelukseen ulkovartiolaivalle ja joille oli tältä ajalta maksettu rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaista toimirahaa, ei ollut valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehtyyn virkaehtosopimukseen perustuvaa oikeutta matkakustannusten korvauksiin kerran kuussa tehdyiltä kotonakäyntimatkoilta.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta 27.12.1989 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yleistä

1 § Valtion virkamiehelle suoritetaan tämän sopimuksen mukaisesti matkakustannusten korvauksena

1) virkamatkasta matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta ja yömatkarahaa;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Virkamatka on matka, jonka virkamies tekee määräyksestä virkatehtävien hoitamista varten virkapaikan tai virantoimituspaikan ulkopuolelle. Virkamatkana ei sen sijaan pidetä työmatkaa tai siihen verrattavaa matkaa virkamiehen asunnolta virkapaikalle ja takaisin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Matkustamiskustannusten korvaus

6 § Virkamiehelle suoritetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan rahtimaksuista, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Tällaisina maksuina ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi vakuutusmaksuja eikä muita kuin jäljempänä mainittuja auton seisontapaikkamaksuja.

Lentokentällä autosta perittävä seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin virkamatkaa kohden.

Jos virkamies on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidettävä mukanaan, korvataan suoritettu määrä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Valtiovarainministeriön 18.4.1986 antamissa valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohella seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Matkustamiskustannusten korvaus

6 §. Virkamiehelle suoritetaan korvaus matkalipuista sekä hänen suorittamistaan rahtimaksuista, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Välttämättöminä pidetään sellaisia virkamiehen suorittamia maksuja, jotka suoranaisesti liittyvät matkustamiseen. Siten esimerkiksi korvattaviin maksuihin eivät kuulu virkamiehen oman auton seisontapaikkakulut tai virkamiehen virkaan liittyvien vahinkojen varalta ottaman vakuutuksen vakuutusmaksu. Mikäli oman auton käyttö lentokentälle mentäessä on esimerkiksi vuorokauden ajasta johtuen tai muusta erityisestä syystä tarpeellista, korvataan lentokentällä perittävä auton seisontapaikkamaksu tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin virkamatkaa kohti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yli 30 päivää kestävällä kotimaan virkamatkalla olevalla virkamiehellä on oikeus matkustamiskustannusten korvaukseen halvinta matkustustapaa käyttäen yhdeltä kotonakäynniltä kerran kuukaudessa seuraavasti: virkamatka kestää 31 - 60 päivää = 1 kerta, 61 - 90 päivää = 2 kertaa, 91 - 120 päivää = 3 kertaa jne. Tällaiseen kotimatkaan käytetyn ajan osalta ei virkamiehellä on oikeutta muihin matkakustannusten korvauksiin.

Mikäli korvattavista kotimatkoista jossakin virastossa tai laitoksessa on aikaisempia määräyksiä tai sopimuksia ei edellä tarkoitettu korvausjärjestelmä koske niitä virkamiehiä, joille kotimatkat korvataan kyseisten määräysten tai sopimusten mukaisesti. Edellä olevan järjestelyn tarkoituksena ei kuitenkaan ole huonontaa nykyistä käytäntöä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta 27.12.1989 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III KORVAUKSET JA LISÄT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

24 §. Toimiraha

1. Rajavartioasemilla, merivartioasemilla ja aluksilla korvataan 23 §:n 1 momentissa mainitut korvaukset ja lisät, raja- ja merivartiopalvelukseen kuuluvat virkamatkat sekä toiminta vaikeissa olosuhteissa toimirahalla seuraavasti.

2. Sanotut korvaukset ja lisät hyvitetään toimirahalla, kun palvelus tapahtuu

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

b) merivartiostoissa

b.1.) merivartioasemalla oman merivartioston ja naapurimerivartioston lähimmän merivartioalueen toimintapiirissä ja

b.2.) purjehduskautena vartiolaivalla koko Itämeren alueella.

3. Toimiraha sisältää palkkauksellisen osan ja kustannusten korvausosan. Palkkauksellisena osana maksetaan allaolevan taulukon mukainen osuus 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta perustuntipalkasta työtunnilta. Kustannusten korvausosana maksetaan taulukon mukainen osuus kokopäivärahasta työpäivältä.

palkkauksel-

kustannusten

linen osa

korvausosa

osuus perus-

osuus koko-

tuntipalkasta

päivärahasta

rajavartioasemalla

24 %

25 %

merivartioasemalla

25 %

25 %

purjehduskautena

vartiolaivalla

24 %

70 %

4. Toimirahaa ei suoriteta virkamiehelle, joka on sairauden, loman tai muun syyn takia poissa palveluksesta eikä sille, joka on virkamatkalla, josta suoritetaan päivärahaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rajavartiolaitoksen esikunnan 16.1.1991 antamissa rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohella seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I I I K O R V A U K S E T J A L I S Ä T

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

24 §. Toimiraha

1. Iltatyö-, yötyö- ja aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityökorvaus, raja- ja merivartiopalvelukseen kuuluvat virkamatkat sekä toiminta vaikeissa olosuhteissa korvataan raja- ja merivartioasemilla sekä aluksilla pääsääntöisesti toimirahalla. 2. Toimirahaan ovat oikeutetut:

a) Rajavartioston toimiraha (RVLTAS 24 §:n 2.a)-kohdat)

- rajavartioaseman kirjoissa olevat virkamiehet,

- rajajoukkueen johtajan tehtävässä palvelevat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

b) Merivartioaseman toimiraha (RVLTAS 24 §:n 2.b) b.1.1-kohta)

- merivartioaseman toimirahaan ovat oikeutettu asemapäiväkirjaan merkityt virkamiehet,

- merivartioasemalla koulutusohjelman mukaisesti palvelevat,

Toimiraha kattaa oman merivartioston ja naapurimerivartioston lähimmällä merivartioalueella tapahtuvan toiminnan. Merivartioston komentaja hyväksyy maksettavaksi toimirahan ohella matkaVES:n perustein matkustamiskustannusten korvausta ja majoittumiskorvausta milloin toimiraha ei kata toimiraha-alueella syntyneitä virkamatkakustannuksia näiltä osin (ns sisäinen komennus toimirahalla).

c) Vartiolaivalla palvelevan toimiraha, päiväraha, haittatyökorvaukset (RVLTAS 24 §:n 2.b)b.2-kohta ja 9, 19 - 22 §§ sekä matkaVES)

Vartiolaivan miehitykseen kuuluvalle virkamiehelle maksetaan purjehduskautena vartiolaivan toimirahaa koko Itämeren alueella tapahtuvan laivapalvelun ajalta, eräässä tapauksessa merivartioaseman toimirahaa, matkaVES:n mukaista matkakustannusten korvausta, ulkomaanpäivärahaa tai työaikasopimuksen 19 - 22 §§:ien mukaisia haittatyökorvauksia ja 9 §:n mukaista päivystyskorvausta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

c.4 MatkaVES:n mukaiset matkakustannusten korvaukset

Virkamatka maksetaan valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen perustein ja siinä mainituin matkaan ja kestoaikaan liittyvin edellytyksin:

- kun laivalla palveleva virkamies komennetaan laivaltaan maihin hoitamaan muita kuin laivapalveluun kuuluvia virkatehtäviä joko oman merivartiostonsa toimintapiirissä tai sen ulkopuolella.

Matkakustannusten korvauksia ei makseta tukikohtapaikkakunnalla eikä paikkakunnalla, jossa virkamiehellä on asunto ja koti. Työaika merkitään kuten edellä 7 §:n 2.1. kohdassa on sanottu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on valtiovarainministeriötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n jäsenjärjestön Suomen Konepäällystöliitto r.y:n jäsenet teknikkoluutnantti Kari Saarela ja teknikkoyliluutnantti Matti Valkonen oli komennettu Suomenlahden merivartioston esikunnan 3.9.1990 päivätyllä käskyllä syys- ja talvikaudeksi 1990 - 1991 vartiolaiva Lokilta ulkovartiolaivalle. Tältä komennusajalta heille ei ollut korvattu kuukausittain suoritettuja kotimatkoja valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 6 §:n ja sanotun virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden 6 §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti.

Saarelalta oli jäänyt saamatta korvaus kolmelta kotonakäyntimatkalta yhteensä 495 markkaa ja Valkoselta samoin kolmelta kotonakäyntimatkalta yhteensä 412,50 markkaa.

Syntyneen erimielisyyden johdosta 14.5.1991 käydyissä paikkallisneuvotteluissa Suomen Konepäällystöliitto oli vaatinut Saarelan ja Valkosen kotimatkoja korvattavaksi valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden 6 §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti. Suomen Konepäällystöliitto oli neuvotteluissa viitannut siihen, että aikaisempina vuosina virkaehtosopimusta oli sovellettu siten, että kotimatkat oli vastaavissa tapauksissa korvattu. Rajavartiolaitoksen esikunta oli katsonut, että kotimatkoista ei tullut suorittaa korvausta, koska laivalla maksettava toimiraha kattoi kaikki laivapalveluun kuuluvat matkakustannukset ja siten myös kotimatkat.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J oli 25.6.1991 päivätyllä kirjeellä pyytänyt valtiovarainministeriöltä keskusneuvottelujen käymistä asiassa. STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n ja valtiovarainministeriön välillä 15.8. ja 29.8.1991 käydyissä neuvotteluissa valtiovarainministeriö oli katsonut, että kysymyksessä ei ollut virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva erimielisyys, minkä vuoksi asiasta ei valtiovarainministeriön mukaan voitu käydä pääsopimuksen mukaisia keskusneuvotteluja.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 6 §:n oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi, että ulkovartiolaivalle syys- ja talvikaudeksi 1990 - 1991 komennetuilla Saarelalla ja Valkosella on oikeus matkakustannusten korvaukseen kolmelta kotona käynniltä virkamatkan kestettyä 91 - 120 päivää.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vielä lausunut, että valtion virkaehtosopimusasetuksen 7 §:n mukaan valtion neuvotteluviranomainen antoi tarvittaessa määräykset ja ohjeet virkaehtosopimusten ja valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen valtioneuvoston päätösten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

Valtion virkaehtosopimuslain 3 §:ssä tarkoitetun pääsopimuksen 6 §:n mukaan valtion neuvotteluviranomaisen tuli ennen yleisten valtion virkaehtosopimusasetuksen 7 §:n 1 momentissa tarkoitettujen ohjeiden antamista neuvotella niistä asianomaisten pääsopijajärjestöjen kanssa tai jos neuvotteluviranomainen ja pääsopijajärjestö niin sopivat, asianomaisen alayhdistyksen kanssa.

Valtiovarainministeriön antamat valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeet olivat syntyneet edellä mainitussa järjestyksessä. Soveltamisohjeilla oli tarkennettu virkaehtosopimuksen 6 §:n määräyksiä. Kanteessa oli ensisijaisesti kysymys valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen tulkinnasta.

Saarela ja Valkonen olivat olleet sijoitettuina vartiolaiva Lokille, jonka tukikohtapaikkakunta oli Kotka. Tämän mukaisesti heille oli maksettu paikkakuntakalleusluokka II:n mukaista palkkaa. Suomenlahden merivartioston esikunnan käskyllä heidät oli komennettu syys- ja talvikaudeksi 1990 - 1991 ulkovartiolaiva Valpas 2:lle, jonka tukikohtapaikkakunta oli Helsinki. Myös tältä ulkovartiolaiva Valpas 2:n ajalta heille oli maksettu paikkakuntakalleusluokan II mukaista palkkaa. Tämä osoitti heidän olleen virkamatkakomennuksella.

Rajavartiolaitoksen esikunnan antamien rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamismääräysten 24 §:n c-kohdan mukaan vartiolaivan miehitykseen kuuluvalle virkamiehelle maksettiin purjehduskautena vartiolaivan toimirahaa koko Itämeren alueella tapahtuvan laivapalvelun ajalta, eräässä tapauksessa merivartioaseman toimirahaa, valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaista matkakustannusten korvausta, ulkomaan päivärahaa tai rajavartiolaitosten virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 19 - 22 §:än mukaisia haittatyökorvauksia ja saman virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaista päivystyskorvausta.

Rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa todettiin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisten matkakustannusten korvauksista muun muassa, että virkamatka maksettiin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen perustein ja siinä mainituin matkaan ja kestoaikaan liittyvin edellytyksin, kun laivalla palveleva virkamies komennettiin laivaltaan maihin hoitamaan muita kuin laivapalveluun kuuluvia virkatehtäviä joko oman merivartiostonsa toimintapiirissä tai sen ulkopuolella. Samojen soveltamisohjeiden 12 §:n 5-kohdassa todettiin laivapalveluksesta muun muassa, että jos virkamies kesken laivan vartiovuoron määrättiin matkustamaan laivan tukikohtapaikkakunnalle tai työvuoron alkaessa laivan tukikohtapaikkakunnan ulkopuolella olevaan laivaan, maksettiin hänelle matkustamiskustannukset halvimman matkustustavan mukaan.

Edellä mainituista rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeista voitiin tehdä se johtopäätös, että kun virkamies suoritti tehtäviä laivan ulkopuolella, korvattiin matkakustannukset virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisesti. Kanteessa tarkoitettujen kotimatkojen korvaaminen oli rinnastettavissa näihin tapauksiin, eikä rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 24 §:ssä tarkoitettu toimiraha ollut tarkoitettu korvaamaan tällaisia matkakustannuksia.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Valtiovarainministeriö on vielä lausunut, että se oli valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 3 momentin nojalla määrännyt niin sanottujen pitkien virkamatkojen yhteydessä tehtyjen kotonakäyntimatkojen matkustamiskustannusten korvaamisesta. Ensimmäisen kerran asiasta oli määrätty valtiovarainministeriön antamissa valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa vuonna 1984. Määräykset vastasivat periaatteiltaan pitkien oppikurssien kurssilaisille valtiovarainministeriön yksipuolisessa päätöksessä vuonna 1981 antamia etuuksia. Määräyksiä antaessaan valtiovarainministeriö oli kuullut yhteistoimintavelvoitteiden ja valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen mukaisesti virkamiehiä edustavia keskusjärjestöjä. Tästä huolimatta mainitut etuudet perustuivat työnantajan yksipuolisiin päätöksiin, joihin virkamiehellä ei ollut sellaista subjektiivista oikeutta, joka voitaisiin saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi virkaehtosopimusasiana.

Professori Kari-Pekka Tiitinen oli teoksessaan "Virkaehtosopimusoikeus" todennut muun muassa, että sopimatta jääneiden tai jätettyjen asioiden ratkaiseminen ei kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan, vaan niistä määräsi asianomainen julkinen yhteisö yksipuolisesti. Valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 6 § ei sisältänyt työnantajan harkintaa ohjaavia tai rajoittavia tekijöitä, vaan kysymyksessä olevien kotonakäyntimatkojen matkakustannusten korvaukset olivat virkaehtosopimukseen perustumattomia ylimääräisiä etuuksia.

Valtiovarainministeriön päätös, joka oli koskenut oppikurssien kurssilaisille korvattavia kotonakäyntimatkojen matkakustannuksia, oli eräissä tapauksissa aiheuttanut tulkintaerimielisyyksiä. Näissäkään tapauksissa osapuolten välillä ei ollut käyty varsinaisia pääsopimuksen tarkoittamia keskusneuvotteluja. Jos asiasta oli muutoin neuvoteltu, oli asiasta laadittu sihteerin allekirjoittama muistio, jossa oli todettu valtiovarainministeriön kantana, että kysymyksessä ei ollut varsinainen virkaehtosopimusasia, joten pääsopimuksen 13 §:n mukaisia keskusneuvotteluja ei ollut mahdollista käydä.

Valtiovarainministeriön antamissa valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevissa virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa oli todettu, että mikäli korvattavista kotimatkoista jossakin virastossa tai laitoksessa oli aikaisempia määräyksiä tai sopimuksia, ei korvausjärjestelmä koskenut niitä virkamiehiä, joille kotimatkat korvattiin kyseisten määräysten tai sopimusten mukaisesti.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kanteessa, sellaisena kuin STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on sen asian käsittelyn aikana täsmentänyt, on vaadittu vahvistettavaksi valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 6 §:n oikeaksi sisällöksi, että kanteessa tarkoitetuilla viranhaltijoilla on oikeus matkakustannusten korvaukseen kolmelta kotonakäynniltä virkamatkan kestettyä 91 - 120 päivää. Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen jättämistä tutkivaksi ottamatta sillä perusteella, että kuukausittaisten kotonakäyntimatkojen matkakustannusten korvaamisesta ei ole sovittu valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyssä virkaehtosopimuksessa, vaan asiaa koskevat määräykset ovat valtiovarainministeriön antamissa sanotun virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa.

Väite, ettei kuukausittaisten kotonakäyntimatkojen korvaamisesta ole sovittu virkaehtosopimuksessa, on virkaehtosopimuksen sisällystä ja tulkintaa koskeva asiaväite, jonka hyväksyminen johtaa kanteen hylkäämiseen eikä sen jättämiseen tutkittavaksi ottamatta. Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin säännökset huomioon ottaen työtuomioistuin on toimivaltainen asian käsittelemään ja ratkaisemaan, minkä vuoksi työtuomioistuin hylkää valtiovarainministeriön oikeudenkäyntiväitteen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Suomenlahden merivartioston esikunnan 3.9.1990 antamalla käskyllä teknikkoluutnantti Kari Saarela ja teknikkoyliluutnantti Matti Valkonen on komennettu syys- ja talvikaudeksi 1990 - 1991 vartiolaiva Lokilta, jonka tukikohtapaikka on Kotka, ulkovartiolaiva Valpas 2:lle. Viimeksi mainitun aluksen tukikohtapaikkakunta on Helsinki. Suomenlahden merivartiosto on kieltäytynyt suorittamasta Saarelalle ja Valkoselle vaadittua korvausta sillä perusteella, että laivapalveluksessa oltaessa maksettava rajavartiolaitoksen työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 24 §:n mukainen toimiraha kattaa myös kysymyksessä olevat matkakustannukset.

Rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 24 §:n 1 momentin mukaan rajavartioasemilla, merivartioasemilla ja aluksilla korvataan virkaehtosopimuksen 23 §:n 1 momentissa mainitut korvaukset ja lisät, raja- ja merivartiopalvelukseen kuuluvat virkamatkat sekä toiminta vaikeissa olosuhteissa toimirahalla sopimuksessa määrätyin tavoin. Toimirahalla korvattavia virkaehtosopimuksen 23 §:n 1 momentissa mainittuja lisiä ovat ilta- ja yötyölisät, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset ja aattopäivälisät.

Toimiraha sisältää kysymyksessä olevan virkaehtosopimuksen 24 §:n 3 momentista ilmenevin tavoin palkkauksellisen osan ja kustannusten korvausosan. Toimirahaa koskevan virkaehtosopimuksen 24 §:n 1 momentin määräyksen mukaan merivartiopalvelukseen kuuluvista virkamatkoista ei suoriteta toimirahan lisäksi erityistä matkakustannusten korvausta.

Rajavartiolaitoksen esikunnan antamissa edellä tarkoitetun virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa, jotka eivät ole virkaehtosopimuksena voimassa, mutta joiden antamisesta on neuvoteltu henkilöstöjärjestöjen kanssa pääsemättä kuitenkaan kaikilta osin yksimielisyyteen, on toimirahaa koskevan 24 §:n kohdalla mainittu, että virkamatka maksettiin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen perustein ja siinä mainituin matkaan ja kestoaikaan liittyvin edellytyksin, kun laivalla palveleva virkamies komennettiin laivaltaan maihin hoitamaan muita kuin laivapalveluun kuuluvia virkatehtäviä joko oman merivartiostonsa toimintapiirissä tai sen ulkopuolella. Kotonakäyntimatkat, joiden korvaamisesta asiassa on kysymys, eivät ole edellä mainitussa soveltamisohjeessa tarkoitettuja virkamatkoja, joista korvaus suoritetaan valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun rajavartiolaitoksen palveluksessa olevaa Suomen Konepäällystöliittoon kuuluvaa henkilöstöä edustavan pääluottamusmiehen kertoman mukaan Suomenlahden merivartiossa on vastaavissa tapauksissa suoritettu matkakustannusten korvauksia kotonakäynneiltä. Todistajan mukaan tällaista käytäntöä on noudatettu ainakin yhden purjehduskauden aikana yhdellä vartiolaivalla työskentelevään henkilökuntaan, joka talvikaudeksi oli komennettu ulkovartioaluksille. Todistajana kuullun rajavartiolaitoksen esikunnan hallinnollisen osaston apulaisosastopäällikön kertoman mukaan toimirahajärjestelmän voimaantulosta eli vuodesta 1972 lukien kaikki virkamatkat laivapalveluksessa on korvattu toimirahalla. Apulaisosastopäällikön kertoman mukaan Suomenlahden merivartiostossa on eräissä tapauksissa korvattu kerran kuussa tapahtuneita kotonakäyntejä toisin kuin muissa merivartiostoissa on vallitsevan käytännön mukaan menetelty.

Käytännöstä esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä riitä osoittamaan, että valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen määräyksiä olisi vakiintuneesti sovellettu kanteessa vaaditun mukaisesti.

Valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyssä virkaehtosopimuksessa ei ole määräyksiä kesken virkamatkan tehtyjen kotonakäyntimatkojen korvaamisesta, eikä valtiovarainministeriön antama mainitun virkaehtosopimuksen soveltamisohje ole virkaehtosopimus. Kun merivartiopalvelukseen kuuluvat virkamatkat rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 24 §:n mukaan sisältyvät toimirahaan, näyttämättä on jäänyt, että Saarelalla ja Valkosella olisi virkaehtosopimuksen määräyksiin perustuva oikeus kanteessa vaadittuihin matkakustannusten korvauksiin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Voipio, Lehto-Kannisto ja Hölttä jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.