Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by dismissing safety officer due to economic reasons.

Lomauttaessaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä rakennustyökohteen työsuojeluvaltuutettuna toimineen kirvesmiehen ja irtisanoessaan hänen työsopimuksensa ei rakennusyhtiö ollut rikkonut työsuojelusopimuksen, luottamusmiessopimuksen eikä irtisanomisesta ja lomauttamisesta tehdyn työehtosopimuksen määräyksiä.

Kantaja Rakennusliitto r.y. Vastaajat Rakennusteollisuuden Keskusliitto r.y. Elementtityö Oy Kuultava Rakennusteollisuuden Keskusliiton Satakunnan piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n, nyttemmin Rakennusteollisuuden Keskusliitto r.y. ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n, nyttemmin Rakennusliitto r.y. välillä 1.3.1990 voimaan tulleen rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain mukaista syytä.

2. Irtisanottaessa työsopimus taloudellisista ja tuotannollisista syistä aiheutuneen työn vähentymisen vuoksi työnantajan velvoite järjestää työtä arvioidaan tämän sopimuksen 32 §:n mukaisesti.

3. Irtisanomisen perusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

26 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

1. Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 §:ssä määriteltyjen työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

27 §

Korvauk sen määrä

1. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen (3) ja enintään 20 kuukauden palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISIÄ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

30 §

Korvaus muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneesta perusteettomasta irtisanomisesta sekä työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työsopimuksen tämän sopimuksen 4 §:ssä määritellystä muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tai perusteettomasti purkaa työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä 4.4.1990 solmitun rakennuspaikkojen työsuojelutyötä koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n mukaan työsuojeluvaltuutettuun sovelletaan muun muassa seuraavaa luottamusmiessopimuksen määräystä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Mikäli rakennuskohteen taikka sen ammattiryhmän, johon pääluottamusmies kuuluu, työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotantoteknisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen paitsi mikäli työnantaja ei voi tarjota tässä rakennustyökohteessa pääluottamusmiehelle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Ammattiryhmän luottamusmieheen on ammattiryhmän puitteissa mahdollisuuksien mukaan sovellettava samoja sääntöjä. Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa, ellei niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, anna siihen suostumustaan.

Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:stä ilmenevillä perusteilla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennusliitto on lausunut, että kirvesmies Jorma Lehtonen oli työskennellyt Elementtityö Oy:n palveluksessa Porissa kirvesmiehenä 18.9.1989 lukien. Työsuhde oli päätetty 28.4.1991 väitetyn työn vähyyden perusteella. Tosiasiassa työsuhteen päättämisen perusteena oli ollut Lehtosen aktiivinen toiminta porissa Antintorin työkohteen työsuojeluvaltuutettuna 20.9.1989 lukien sekä hänen toimintansa yrityksen yhteistoimintaneuvottelukunnan jäsenenä.

Työsuhde oli päätetty niin sanotun ehdollisen irtisanomismenettelyn kautta eli Lehtonen oli lomautettu 28.1.1991 ja työsuhde päättynyt 28.4.1991. Lehtonen oli kuitenkin ollut 26.11.1990 - 1.3.1991 Rakennusliiton kurssikeskuksessa kolmen kuukauden pituisella kurssilla. Kurssin päättymisen jälkeen Antintorin työmaalla olisi ollut hänen ammattitaitoaan ja työkykyään vastaavaa työtä aina toukokuulle 1991 saakka. Kurssin jälkeen Lehtosta ei kuitenkaan monista vaatimuksista huolimatta ollut työllistetty. Työnantajapuolen väite, että Antintorin työmaa olisi valmistunut ja luovutettu 31.1.1991 ja että samassa rakennuksessa sijainnut Porisali -niminen liikehuoneisto olisi muodostanut oman työmaansa, joka ei ollut Lehtosen toimipiirissä työsuojeluvaltuutettuna, ei pitänyt paikkaansa.

Ennen työsuhteensa päättymistä Lehtonen oli joutunut monenlaisen painostuksen ja mielivallan kohteeksi. Esimerkiksi marraskuussa 1989 työnantaja oli toiminut epäasiallisesti valittaessa työsuojelun keskustoimikuntaa. Joulukuussa 1989 Lehtonen oli kiinnittänyt työnantajan huomiota elementtien varastoinnissa olleisiin puutteisiin. Lehtonen oli pyrkinyt työsuojelun peruskurssille lokakuussa 1989 mutta työnantaja oli evännyt kurssihakemuksen perusteita esittämättä. Piiritason neuvottelun jälkeen Lehtonen oli saanut luvan lähteä kurssille, joka oli koulutussopimuksen mukainen. Tilanne oli ollut sama, kun Lehtonen oli hakenut työsuojelun jatkokurssille maaliskuussa 1990.

Jo ensimmäisen työsuojelukurssin jälkeen Lehtonen oli työmaalla joutunut painostuksen kohteeksi työnantajan taholta. Painostus oli ulottunut myöskin vapaa-aikaan. Kevään 1990 asiat olivat sujuneet kitkattomammin, kun vastaavaksi mestariksi oli siirtynyt rakennusmestari, joka hoiti myös työsuojelupäällikön tehtäviä. Yhteisymmärrystä oli kestänyt kuitenkin vain kesäkuun 21 päivään 1990. Lehtosta oli painostettu muun muassa teettämällä hänellä vastenmielisiä työtehtäviä. Työnjohtaja oli 14.11.1990 ilmoittanut Lehtoselle, ettei tämä nauttinut työmaan työntekijöiden luottamusta ja vaatinut, että Lehtosen piti erota tehtävästään. Lehtosen yhteydenoton jälkeen Rakennusliiton toimitsija oli mennyt työmaalle tilannetta selvittämään. Lehtonen oli jatkanut työsuojeluvaltuutettuna eri vaiheitten jälkeen.

Työnantajan asennetta kuvasi, että 18.1.1991 rakennuspäällikkö ei ollut ottanut vastaan Lehtosen ilmoitusta ehdollisen irtisanomisen vastustamisesta. Ilmoitus oli jouduttu toimittamaan postitse kirjattuna. Menettelytapaohjeet saatuaan Lehtonen oli toimittanut riitautusilmoituksen 28.1.1991.

Asiassa käydyissä neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Elementtityö Oy oli menetellyt työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n ja luottamusmiessopimuksen 5 §:n 4 kohdan vastaisesti pitäessään Lehtosen 1.3.1991 jälkeen lomautettuna ja irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen 4 §:n vastaisesti irtisanoessaan Lehtosen ilman työsopimuslain mukaista syytä. Edelleen Rakennusliitto on vaatinut Elementtityö Oy:n velvoittamista maksamaan Lehtoselle aiheettoman lomautuksen vuoksi korvauksena kolmen kuukauden palkkaa vastaavat 22 080 markkaa 16 prosentin korkoineen 31.5.1991 lukien ja irtisanomissuojasopimuksen 27 §:n mukaisena korvauksena 20 kuukauden palkkaa vastaavat 147 200 markkaa.

VASTINE

Vastineen perustelut

Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Elementtityö Oy ovat lausuneet, että Jorma Lehtonen oli työskennellyt Antintorin työmaalla 18.9.1989 lukien toimien kanteessa kerrotuin tavoin työsuojeluvaltuutettuna 20.9.1989 lukien. Lehtosen työsuhde oli päättynyt lomauttamisen ja työsopimuksen ehdollisen irtisanomisen kautta 28.4.1991. Lomautettuna Lehtonen oli ollut 28.1.1991 lukien. Ennen lomautusta hän oli lähtenyt kolmen kuukauden kurssille ollen siis 26.11.1990 alkaen todellisuudessa pois työstä.

Jorma Lehtosen työsuhde oli päätetty taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuen. Työmaan valmistuessa yhtiöllä ei ollut käynnissä eikä käynnistymässä työmaita, joille vapautuvia työntekijöitä olisi voitu siirtää. Elementtityö Oy:n palveluksessa olleiden työntekijöiden määrä oli voimakkaasti laskenut kevään 1990 - 1991 aikana juuri työkannan vähentymisen johdosta.

Mikäli Lehtonen olisi ollut tammikuussa 1991 työmaalla työssä eikä kurssilla, olisi Porisali ollut hänen toimipiirissään. Työmaa oli valmistunut ja luovutettu kokonaisuudessaan tammikuun viimeisenä päivänä. Näin työmaalla ei ollut voinut olla työtä Lehtoselle tarjota niin kuin kantaja esitti. Rakennuksen tavanomaiseen käyttöön liittyviä muutos- ja korjaustöitä olivat tehneet sellaisten yritysten työntekijät, jotka muutoinkin tekivät takuukorjauksia ja vastaavia töitä. Lehtonen oli kuitenkin ollut vain kiinteistön rakentamisesta vastanneen työmaan työssä.

Kanteessa oli virheellisesti syytetty työnantajaa työsuojelun keskustoimikunnan vaaliin liittyvistä tapahtumista. Päätöksistä vastasi vaalitoimikunta eikä työnantaja. Elementtivaraston tapahtumista ei ollut syytä vetää yhtymäkohtia Lehtosen työsuhteen päättämiseen. Mitä Lehtosen koulutukseen osallistumiseen tuli, niin työnantajan edustajat olivat katsoneet työmaan tilanteen niin kiireiseksi, ettei ollut ollut mahdollisuutta sallia kurssille menoa.

Kanteessa oli muutenkin esitetty asioita, joilla ei ollut merkitystä Lehtosen työsuhteen jatkumisen kannalta. Väite syrjimisestä ja painostuksesta työn teettämisellä oli perusteeton.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Elementtityö Oy, joiden lausumaan jutussa kuultu Rakennusteollisuuden Keskusliiton Satakunnan piiri osaltaan on yhtynyt, ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Rakennusteollisuuden Keskusliitto, Elementtityö Oy ja Rakennusteollisuuden Keskusliiton Satakunnan piiri ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Jorma Lehtonen on työskennellyt kirvesmiehenä Elementtityö Oy:n palveluksessa Porissa Kiinteistöosakeyhtiö Antintorin rakennustyömaalla 18.9.1989 lukien. Hän on toiminut sanotun työmaan työsuojeluvaltuutettuna 20.9.1989 lukien. Elementtityö Oy on taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttanut Lehtosen 28.1.1991 ja samalla ehdollisesti irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään 28.4.1991.

Lehtonen on ollut 26.11.1990 ja 1.3.1991 välisen ajan Rakennusliiton kurssilla liiton kurssikeskuksessa.

Rakennusliitto on kanteessaan katsonut, että Elementtityö Oy:llä ei ole ollut perusteita pitää Lehtosta lomautettuna 1.3.1991 jälkeen eikä irtisanoa hänen työsopimustaan, koska tässä rakennustyökohteessa olisi ollut tarjottavana Lehtoselle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Tosiasiassa Lehtosen työsuhteen päättämisen perusteena on Rakennusliiton mukaan ollut Lehtosen aktiivinen toiminta työsuojeluvaltuutettuna sekä yhtiön yhteistoimintaneuvottelukunnan jäsenenä.

Elementtityö Oy on aloittanut Kiinteistöosakeyhtiö Antintorin liike- ja toimistorakennuksen rakentamisen syyskuussa 1989. Rakennuskohde on toteutettu ns. KVR-tuotantona, joten Elementtityö Oy:llä on ollut vastuu myös kohteen markkinoinnista. Siltä osin kuin tiloja ei ole saatu myydyksi, ne on jätetty sisätilojen osalta viimeistelemättä. Tällaiset tilat on rakennettu myöhemmin erikseen valmiiksi tulevien käyttäjien kanssa sovitulla tavalla.

Alkuperäisen rakennusluvan mukainen rakennustyö on valmistunut vuodenvaihteessa 1990 - 1991. Rakennukseen on tehty toisen rakennusluvan perusteella muun muassa kokoustila, joka on valmistunut tammikuun loppupuolella 1991. Varsinaiset urakkasopimuksen mukaiset työt on 31.1.1991 pidetyssä lopputarkastuksessa katsottu valmistuneiksi ja työmaa oikeudellisesti päättyneeksi.

Lopputarkastuksen jälkeen kyseisessä rakennuskohteessa on rakennettu valmiiksi muun muassa asuntomyymälä ja kukkakauppa. Asian käsittelyn yhteydessä on jäänyt selvittämättä, milloin sopimukset kyseisten tilojen rakentamisesta on tehty, mutta todistajien kertomusten perusteella töitä näissä kohteissa on tehty helmikuun alussa tai alkupuolella. Todistajana kuullun Rakennusliiton asiamiehen kertoman mukaan työt olivat ollet käynnissä jo 28.1.1991 todistajan käydessä paikalla erimielisyyspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen. Tilojen on ollut määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä, mutta niiden viimeistely on jatkunut vielä ainakin maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Työt on tehty Elementtityö Oy:n saneerausosaston työnjohtajan alaisuudessa ja niihin on osallistunut myös ennen lopputarkastusta työmaalla työskennelleitä työntekijöitä. Vastaava mestari on työskennellyt ko. työkohteessa helmikuun loppuun saakka.

Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että työsuojeluvaltuutetun toimikausi päättyy työmaan valmistuessa. Vastaajat ovat katsoneet, että Kiinteistö Oy Antintorin työmaa, jolle Lehtonen on valittu työsuojeluvaltuutetuksi, on päättynyt tammikuun 1991 lopussa, kun lopputarkastus on pidetty ja työmaan organisaatio purettu. Esitetty selvitys töiden jatkumisesta lopputarkastuksen jälkeen on ollut ristiriitaista. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo tulleen riittävästi näytetyksi, että ennen lopputarkastusta tehdyt työt ja lopputarkastuksen jälkeen tehdyt asuntomyymälän ja kukkakaupan rakennustyöt ovat yhdessä muodostaneet kokonaisuuden, jota on pidettävä luottamusmiessopimuksen 5 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna työkohteena, jonka puitteissa työnantajan työn tarjoamisvelvollisuutta on arvioitava.

Todistajien kertoman mukaan työt olivat jo helmikuun 1991 lopulla valmistumassa ja jäljellä oli vain viimeistelytöitä. Näyttämättä on jäänyt, että kyseisessä työkohteessa enää maaliskuussa 1991 olisi ollut Lehtosen kirvesmiehen ammattia vastaavaa tai tälle muutoin sopivaa työtä. Elementtityö Oy ei näin ollen ole pitäessään Lehtosen maaliskuussa lomautettuna rikkonut kanteessa tarkoitettuja työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjan ja luottamusmiessopimuksen määräyksiä. Kun työt kyseisessä rakennuskohteessa ovat maaliskuun aikana kokonaan loppuneet ja yhtiöllä siten on ollut taloudelliset ja tuotannolliset syyt päättää Lehtosen työsopimus, Elementtityö Oy ei Lehtosen työsopimuksen irtisanoessaan ole menetellyt rakennusalalla irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta tehdyn sopimuksen vastaisesti. Elementtityö Oy:llä ei tämän vuoksi ole työsuojelusopimukseen enempää kuin irtisanomissuojasopimukseenkaan perustuvaa velvollisuutta kanteessa vaadittuihin korvauksiin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Rakennusteollisuuden Keskusliitto, Elementtityö Oy ja Rakennusteollisuuden Keskusliiton Satakunnan piiri pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Äimälä, Uski, Korpela ja Kiuru jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.