Labor court dismisses claim where employer followed union guidelines on 90-day layoff negotiation periods.

Työehtosopimuksen osaksi otetun yhteistoimintalain säännöksen mukaan, jos taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpantavat lomauttamiset ilmeisesti johtivat yli 10 työntekijän ja toimihenkilön lomauttamiseen yli 90 päiväksi, eikä ratkaisusta säännöksessä tarkoitetulla tavalla sovittu, työnantajan ei katsottu täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin kuin kolme kuukautta oli kulunut siitä, kun neuvotteluesitys oli tehty henkilöstön edustajille.

Määräyksen tarkoitusta ja sanamuotoa esillä olleen kaltaisessa lomautustilanteessa katsottiin parhaiten vastaavan tulkinnan, että määräyksessä päivillä tarkoitettiin kalenteripäiviä. Paperitehtaan olisi lomautusaika huomioon ottaen tullut soveltaa kolmen kuukauden neuvotteluaikaa.

Työnantaja oli menetellyt asiassa työnantajaliitosta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Työehtosopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei työnantajan voitu katsoa rikkoneen tieten työehtosopimusta eikä työnantajaliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Kun kanteessa esitetyistä vaatimuksista irtisanotuille työntekijöille työehtosopimuksena noudatettavien yhteistoimintalain säännösten perusteella suoritettavista korvauksista ei ollut käyty neuvotteluja, vaatimukset jätetty tutkimatta. (Ään.)

Kantaja Paperiliitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Myllykoski Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 voimaan tulleessa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §. YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. STK:n ja SAK:n 24.4.1984 allekirjoittamaa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Työnantajan joutuessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä vähentämään työvoimaa tai siirtämään sitä toiseen työhön noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 23 §:n mukaisia määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA 1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII SUHDEMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

34 § KOULUTUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Myllykoski Oy oli rikkonut työehtosopimuksen 34 §:n osana olevia yhteistoimintalain määräyksiä lomauttamalla työntekijöitään yli 90 päivän ajaksi tekemättä asiasta yhteistoimintalain mukaista neuvotteluesitystä ja käymättä asiasta lain ja työehtosopimuksen mukaista kolmen kuukauden neuvottelua. Edelleen Paperiliitto on vaatinut Myllykoski Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton työehtosopimuslain 8 §:n nojalla.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Myllykoski Oy ovat lausuneet, että työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan riita-asiaa ei saa tutkia työtuomioistuimessa, jos asiasta on työehtosopimuksen mukaan ensin neuvoteltava eikä tällaista neuvottelua ole käyty. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 30 §:ssä oli sovittu neuvotteluvelvollisuudesta tulkintaerimielisyyden syntyessä.

Liittojen ratkaistavaksi alistetussa erimielisyysmuistiossa työntekijöiden kanta oli päivätty 17.10 ja työnantajan kanta 18.10.1991. Paikalliset osapuolet olivat jääneet erimielisiksi siitä, oliko työnantaja menetellyt työehtosopimuksen mukaisesti lomauttaessaan paperikone 5:n työntekijät 10.8. - 2.12.1991 väliseksi ajaksi. Työntekijät olivat katsoneet, että 90 päivällä tarkoitettiin 90 päivän pituista ajanjaksoa ja työnantaja puolestaan oli katsonut 90 päivään laskettavan ainoastaan työvuorokaavion mukaiset työpäivät. Myös liittojen välillä oli jääty erimielisiksi 90 päivän laskemistavasta.

Yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitetun hyvityksen maksamisesta ei ollut neuvoteltu paikallisesti eikä liittojen välillä. Paperiliitto ei nimittäin ollut neuvotteluissa vaatinut, että kanteessa tarkoitetuille työntekijöille tulisi maksaa yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitettua hyvitystä. Sanotulla perusteella vastaajat ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin se koski yhteistoimintalain 15 a §:ssä tarkoitetun hyvityksen vaatimista.

Myllykoski Oy:n paperikone 5:llä valmistettiin SC-paperia noin 70 000 tonnia vuodessa. Tuotannosta myytiin suuri osa Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton kaupan pysähtymisestä ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y:n lakosta oli seurannut tilauskannan romahtaminen kesällä 1991. Koska paperikone 5:lle ei ollut tilauksia, työnantaja oli 19.6.1991 pidetyssä YT-neuvottelukunnan kokouksessa antanut koneen henkilöstöä koskevan lomautuksen ennakkoilmoituksen. Lomautuksen oli arvioitu alkavan lomaseisokin jälkeen 10.8.1991 ja päättyvän seuraavan syyskuun lopussa. Samassa kokouksessa työnantaja oli antanut neuvotteluesityksen lomautusta koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Yhteistoimintaneuvotteluja oli käyty 26.6.1991 ja 5.7.1991. Neuvotteluissa oli selvitetty perusteellisesti toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Yhteistoimintamenettelyn jälkeen oli 11.7.1991 neuvoteltu vielä lomautettavien valintaan liittyvistä kysymyksistä työntekijöiden edustajien kanssa.

YT-neuvottelukunnan 7.8.1991 pidetyssä kokouksessa työnantaja oli todennut lomautusten alkavan, koska paperikone 5:lle ei ollut saatu enempää kuin yhden vuorokauden käyntiä vastaavat tilaukset.

Lomautuksen kestäessä oli käynyt ilmi, että Neuvostoliiton kauppaa ei saatu käyntiin. Samanaikaisesti laatukilpailun kiristyminen Yhdysvalloissa ja paperikone 5:n laatuongelmat olivat johtaneet asiakasmenetyksiin. Korvaavia asiakkaita ei ollut suurista ponnisteluista huolimatta saatu. Tästä syystä työnantaja oli ilmoittanut lomautusten jatkamisesta 2.12.1991 saakka. Seisokin jatkamisen välttämättömyys oli tullut työnantajalle yllätyksenä, koska tilauskannan oli odotettu kehittyvän siten, että 10.8. - 30.9.1991 pidetyn seisokin jälkeen paperikone olisi voitu käynnistää. Koneen tampuurivaunu,- rata ja -nosturi sekä superkalanterin kiinnirullaus oli uusittu heinä-elokuussa 1991. Nämä noin 1,5 miljoonan markan investoinnit osoittivat, ettei seisokin jatkamista 30.9.1991 jälkeen ollut voitu ennakoida vielä yhteistoimintaneuvotteluja käytäessä.

Lomautuksen jatkamista oli käsitelty YT-neuvottelukunnan kokouksessa 19.9. ja 24.9.1991. Edellisessä kokouksessa oli tullut esille 90 päivän laskemista koskeva tulkintaongelma. Työnantajan asiaan ottama kanta perustui työnantajaliiton ja Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n antamiin ohjeisiin. Lomautuksen jatkamisesta syyskuun 1991 jälkeen ei oltu erimielisiä.

Mitä yhteistoimintalain 8 §:ssä tarkoitetun 90 päivän laskemiseen tuli, niin lain sanamuodosta ei käynyt selville, tarkoitettiinko 90 päivällä työpäiviä vai kalenteripäiviä. Termillä "päivä" tarkoitettiin työlainsäädännössä yleensä työpäiviä tai päiviä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä, jos tämä ei olisi ollut estynyt työskentelemästä jostain syystä. Esimerkkejä saatiin vuosilomalaista ja työttömyysturvalaista ja lukuisista muista laeista.

Koska yhteistoimintalain esitöissä ei ollut täsmennetty, mitä ilmaisulla "90 päivää" juuri siinä yhteydessä tarkoitettiin, oli luontevana ratkaisuperusteena pidettävä säännöksen tarkoitusta. Lomautuksen vaikutus työntekijän asemaan ja toimeentuloon riippui niiden työpäivien eikä kalenteripäivien lukumäärästä, jotka hän on lomautettuna. Lomautus toteutettiin käytännössä joko niin sanottuna totaalilomautuksena tai lyhennettynä työviikkona. Jos 90 päivällä tarkoitettaisiin kalenteripäiviä, joutuisivat työntekijät hyvin eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kumpaa lomautusmuotoa käytettiin.

Edellä olevin perustein oli katsottava, että yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentissa 90 päivällä tarkoitettiin päiviä, jotka ilman lomautusta olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Samaan kantaan olivat päätyneet myös muut työnantajajärjestöt. Esimerkiksi Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto r.y. oli myös jäsenlehdessään ottanut kantaa asiaan.

Paperiliiton väite, jonka mukaan työnantaja olisi jättänyt antamatta yhteistoimintalain 7 a §:ssä tarkoitetun neuvotteluesityksen, oli perusteeton. Paperiliitto ei ollut lainkaan perustellut väitettään siitä, että 90 päivällä tarkoitettiin kalenteripäiviä ja että lomautusten jatkaminen 7.11.1991 jälkeen olisi edellyttänyt kolmen kuukauden yhteistoimintamenettelyä. Neuvotteluajan valinta riippui yhteistoimintalain mukaan siitä, johtiko neuvoteltava toimenpide ilmeisesti yli 10 työntekijän lomautukseen yli 90 päiväksi. Sana "ilmeisesti" viittasi seurausten todennäköisyyteen. Lomautuksen kestäessä ennalta arvaamattomasti jonkin verran yli 90 päivää ei neuvotteluajan pidentäminen liene tarpeen.

Mikäli työnantajan katsottaisiin menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti, hyvityssakkoon tuomitsemiselle ei kuitenkaan ollut työehtosopimuslaissa tarkoitettuja edellytyksiä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTASELITYS

Paperiliitto on lausunut, että kanteessa tarkoitetusta erimielisyydestä oli käyty työehtosopimuksen edellyttämät neuvottelut. Asiasta laaditusta paikallisessa erimielisyysmuistiossa oli työntekijöiden 17.10.1991 päivätyssä kannassa todettu erimielisyys siitä, mitä tarkoitetaan enintään 90 päivän pituisella määräaikaisella lomautuksella sekä siihen liittyvällä neuvotteluvelvoitteella. Liittojen laatimassa erimielisyyspöytäkirjassa. oli todettu sama erimielisyys sekä se, että työnantaja oli rikkonut yhteistoimintalain 8 §:n mukaista neuvotteluvelvoitetta. Mikäli neuvotteluvelvoitteen rikkominen Paperiliiton kannan mukaisesti vahvistettiin, oli siitä tuomittavan hyvitysseuraamuksen määrääminen työtuomioistuimen harkinnassa ilman, että sitä tarvitsi neuvotteluissa erikseen vaatia. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli itse erimielisyyspöytäkirjassa todennut kantanaan, ettei työnantaja ollut rikkonut lain eikä sopimuksen määräyksiä.

Mitä Myllykoski Oy:n paperikone 5:n työntekijöiden lomauttamiseen tuli, niin vastineessa esitetyt tiedot pitivät päivämäärien ja tuotantomäärien osalta paikkansa. Työnantajan ja työntekijöiden välillä oli kuitenkin ollut eriäviä näkemyksiä muun muassa siitä, mikä oli romahduttanut koneen tilauskannan. Työntekijät olivat esimerkiksi 26.6. ja 19.9.1991 pidetyissä kokouksissa kiinnittäneet huomiota siihen, että koneen kunnossapito oli laiminlyöty.

Työnantajalla oli jo keväällä ollut tieto menekkivaikeuksista. Se oli 12.3.1991 päivätyllä kirjeellä aikonut suorittaa koneella tuotantoseisokin vuoron purulla. Työnantaja oli siten selvästi tiennyt tilanteen, mutta oli halunnut välttää yhteistoimintalain asettamia velvoitteita toteuttamalla yli 90 päivän lomautuksen perusteita kumuloimalla.

Mitä yhteistoimintalain 8 §:ssä tarkoitetun 90 päivän laskemiseen tuli, niin säännöksen sanamuodosta ei ilmennyt, tarkoitettiinko päivällä työpäiviä vai kalenteripäiviä. Työnantajan oikeus lomauttaa työntekijä yksipuolisesti perustui siihen, että työ oli tilapäisesti vähentynyt eikä työnantaja voinut kohtuudella järjestää muuta työtä tai työnantajan tarpeeseen sopivaa koulutusta. Työsopimuslain 30 §:ssä säädettiin nimenomaan, että lomauttaminen oli mahdollista määräajaksi. Lähtökohtana oli siis työnantajan oma näkemys siitä ajanjaksosta, minkä työn vähyys kesti.

Vastaajien muusta lainsäädännöstä hakemilla esimerkeillä ei ollut merkitystä tämän asian käsittelyssä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kanteessa on vaadittu työtuomioistuinta vahvistamaan, että Myllykoski Oy on rikkonut työehtosopimuksen 34 §:n määräyksen perusteella työehtosopimuksen osana noudatettavia yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) 7 a §:n ja 8 §:n säännöksiä neuvotteluesityksen tekemisestä ja neuvotteluajasta lomauttaessaan työntekijöitään. Lisäksi kanteessa on vaadittu Myllykoski Oy:n ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoihin työehtosopimuslain nojalla ja edelleen Myllykoski Oy:n velvoittamista suorittamaan hyvitystä lomautetuille työntekijöille.

Vastaajat ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta hyvitystä koskevan vaatimuksen osalta, kun siitä ei ollut käyty neuvotteluja niinkuin työehtosopimuksen 30 §:ssä on edellytetty.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 34 §:n mukaan erimielisyys yhteistoimintalain 15 a §:n tarkoittamasta hyvityksestä ratkaistaan työehtosopimuksen mukaisessa sopimuksen tulkintamenettelyssä noudattaen yhteistoimintalaissa säädettyjä hyvityksen suuruuteen ja suorittamiseen vaikuttavia perusteita. Asiassa paikallisesti ja liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa on ollut kysymys siitä, miten yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentin tarkoittama 90 päivän lomautusaika oli laskettava. Sen sijaan ei kysymys lomautetuille työntekijöille maksettavasta hyvityksestä ole ollut neuvotteluissa käsiteltävänä.

Jos työehtosopimuksen mukaan siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei asiaa työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla saa työtuomioistuimessa tutkia ennenkuin neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelun tapahtumatta jäämiseen. Kun asianosaisliitot ovat jääneet erimielisiksi hyvitysvaatimusten perusteena olevan menettelyn sopimuksenmukaisuudesta, ei hyvitysvaatimuksenkaan osalta voitane edellyttää erityisen yksityiskohtaisia neuvotteluja. Työehtosopimuksen 34 §:n sanamuoto huomioon ottaen työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että hyvitysvaatimukset on myös tällöin otettava esille jo määräyksessä tarkoitetun tulkintamenettelyn yhteydessä. Kun näin ei ole menetelty, työtuomioistuin jättää Paperiliiton kannevaatimuksen hyvitysvaatimusten osalta tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Myllykoski Oy on antanut paperitehtaan paperikone 5:n työntekijöille 19.6.1991 ennakkoilmoituksen 10.8.1991 alkavista ja syyskuun loppuun 1991 kestävistä lomautuksista. Lomautusten kestäessä on YT-neuvottelukunnan 19.9. ja 24.9.1991 pidetyissä kokouksissa käsitelty lomautusten jatkamista ja työnantaja on ilmoittanut jatkavansa lomautuksia keskeytyksettä 2.12.1991 saakka.

Työehtosopimuksen osaksi otetun yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentissa säädetään muun muassa, että jos tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat lomauttamiset ilmeisesti johtavat yli 10 työntekijän ja toimihenkilön lomauttamiseen yli 90 päiväksi, eikä ratkaisusta pykälässä tarkoitetulla tavalla sovita, työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin kolme kuukautta on kulunut siitä, kun neuvotteluesitys on tehty henkilöstön edustajille.

Paperiliiton kanne lähtee siitä, että kun kysymyksessä olevien työntekijöiden lomautus tosiasiassa kesti ajan 10.8. - 2.12.1991 ja siten yli 90 päivää, työnantaja laiminlyödessään kolmen kuukauden ennakkoilmoitusajan on rikkonut työehtosopimusta. Työnantajapuolen näkemyksen mukaan lomautusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona palkanmaksu ja työnteko on keskeytyksissä eli työvuorokaavion mukaisia työpäiviä. Näin laskien lomautus ei kenenkään työntekijän kohdalla ole kestänyt yli 90 päivää.

Riidanalainen neuvotteluvelvoitetta koskeva säännös on otettu yhteistoimintalakiin vuonna 1988. Samassa yhteydessä on muutettu työsopimuslain lomautusta koskevia säännöksiä muun muassa siten, että määräaikaisen lomautuksen enimmäispituudeksi on säädetty 90 päivää aiemmin sovelletun 75 päivän asemesta. Tuossa yhteydessä kuten ei myöskään aikanaan säädettäessä 75 päivän enimmäismääräajasta ole otettu kantaa siihen, tarkoitetaanko päivillä tässä yhteydessä kalenteri- vai työpäiviä. Asian ei ole selvitetty olleen esillä myöskään sovittaessa kyseisen yhteistoimintalain säännöksen ottamisesta osaksi paperiteollisuuden työehtosopimusta.

Yhteistoimintalain tai työsopimuslain kyseisten säännösten tulkinnasta ei ole olemassa tulkintaa ohjaavaa oikeuskäytäntöä. Käytännössä työnantajapuolen on ilmoitettu tulkinneen asiaa työnantajan myös tässä tapauksessa omaksumalla tavalla. Niin ikään on esitetty selvitystä, että ainakin yhdessä työntekijäliitossa on määräaikoja tulkittu samalla tavalla. Paperiliiton mukaan työmarkkinoilla ja erityisesti paperiteollisuudessa on 90 päivän sääntöä tulkittu kalenteripäivien mukaan muun muassa lomautettaessa erään lakkautettavan sellutehtaan työntekijöitä, jolloin lomautusaikaa muutettiin puuttuvan ilmoitusajan johdosta. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on myöntänyt Paperiliiton ilmoituksen pitävän kyseisen sellutehtaan osalta paikkansa. Muutoin soveltamiskäytännöstä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä.

Paperiliitton on viitannut työtuomioistuimen tuomioon nro 124/91, jossa työtuomioistuin on ottanut kantaa neuvotteluvelvoitteen täyttymisajankohtaan seitsemän päivän neuvotteluajan osalta. Asiassa ei kuitenkaan ole ollut riidanalaista, koskeeko määräaika kalenteri- vai työpäiviä. Muutoinkaan tuomiosta ei ole saatavissa johtoa käsiteltävänä olevan tulkintaerimielisyyden ratkaisemiselle.

Työlainsäädännössä samoin kuin työehtosopimuksissa sanaa päivä on käytetty sekä silloin, kun on tarkoitettu kalenteripäivää että silloin kun on tarkoitettu arkipäivää tai työpäivää. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton viittaama vuosilomalain järjestelmä rakentuu eri perusteille kuin aikamääräykset työsopimuslaissa ja yhteistoimintalaissa, joihin nyt puheena oleva työehtosopimusmääräys liittyy. Viimeksimainituissa laeissa omaksuttu systematiikka taas viittaa siihen, että aikamääräykset tarkoittavat kalenteripäiviä, ellei nimenomaisesti ole muuta sanottu.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin muun selvityksen puuttuessa katsoo esillä olevan kaltaisessa lomautustilanteessa määräyksen tarkoitusta ja sanamuotoa parhaiten vastaavan tulkinnan, että riidanalaisessa määräyksessä päivillä on tarkoitettu kalenteripäiviä. Näin ollen Myllykoski Oy:n olisi tullut lomautusaika huomioon ottaen soveltaa kolmen kuukauden neuvotteluaikaa.

Asiassa ei ole riidanalaista, etteikö Myllykoski Oy:llä olisi ollut ilmoittamiaan perusteita lomautuksille. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että tuotannollinen tilanne ensimmäisen lomautusilmoituksen antamisen jälkeen olisi muuttunut ennalta arvaamattomasti niin, että se olisi edellyttänyt lomautuksen jatkamista yli 90 päivän.

Myllykoski Oy on menetellyt asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Työehtosopimus on ollut riidanalaisen määräyksen osalta siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei Myllykoski Oy:n voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla eikä myöskään Metsäteollisuuden Työnantajaliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Myllykoski Oy on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 34 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevaa määräystä.

Muilta osin kanne hylätään.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Äimälä, Rautiainen, Sulkunen ja Korpela jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Rautiaisen lausunto, johon jäsen Äimälä yhtyi:

Yhteistoimintalain 8 §:n 2 momentissa säädetään neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä lomautustoimenpiteen johtaessa lomauttamiseen yli 90 päiväksi. Tässä työehtosopimuksen osaksi otetussa säännöksessä ei nimenomaan todeta, tarkoitetaanko ilmaisulla "päivä" työpäiviä vai kaikkia kalenteripäiviä. Kun laissa kuitenkaan ei säädetä 90 päivän jaksosta, ei sellaiselle työehtosopimuksen tulkinnalle ole näytetty perustetta, että neuvotteluvelvoitteen täyttymistä arvioitaessa kysymykseen tulisi 90 päivän jakso, vaan lomautusajan pituutta määrättäessä on otettava huomioon ne päivät, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä, ellei lomautustilannetta olisi syntynyt.

Sanotuilla perusteilla on riidanalaista määräystä tulkittava lukemalla 90 päivän jaksoon vain työpäivät. Katson näin ollen näyttämättä jääneen, että Myllykoski Oy olisi rikkonut työehtosopimuksen 34 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevaa määräystä ja harkitsen oikeaksi hylätä kanteen kokonaisuudessaan. Oikeudenkäyntiväitteen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.