Labor court finds employer liable for terminating fixed-term contracts as permanent without following collective agreement procedures.

Työntekijöiden tekemä työ oli jatkunut sovitun määräajan jälkeen ilman, että työntekijöiden kanssa olisi sovittu työsopimusten jatkamisesta uusilla määräaikaisilla työsopimuksilla. Työsopimukset olivat muuttuneet luonteeltaan toistaiseksi voimassa oleviksi ja niiden päättäminen irtisanomista edellyttäväksi. Työnantajan olisi tullut työsopimukset irtisanoessaan noudattaa yhteistoimintasopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä ja lisäksi ilmoittaa irtisanomisista asianomaiselle luottamusmiehelle. Yhtiön olisi laiminlyödessään yhteistoimintamenettelyn ja ilmoitusvelvollisuuden pitänyt perustellusti tietää menettelevänsä työehtosopimuksen määräysten vastaisesti.

Kantaja Paperiliitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kymin Paperiteollisuus Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.3.1988 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. STK:n ja SAK:n 24.4.1984 allekirjoittamaa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Jos on nimenomaisesti sovittu määräajasta, jonka työsopimus kestää tai määrätyn työn suorittamisesta ei työsopimusta saa irtisanoa päättyväksi kesken sopimuskauden. Jos työ jatkuu sovitun kauden jälkeenkin, katsotaan työsopimuksen jatkuvan toistaiseksi tehtynä ja työsuhteen kestoaika luetaan työ alkamisesta. Määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voidaan solmia vain kerran, ellei työnantajan ja ammattiosaston välillä ole toisin sovittu. Tarkoituksena on estää tilapäisluontoisten työsuhteiden jatkettu käyttö.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Työnantajan on purkaessaan työntekijän työsuhteen, irtisanoessaan tai lomauttaessaan hänet, esitettävä samalla purkamisen, irtisanomisen tai lomauttamisen syyt. Toimenpiteestä on ilmoitettava välittömästi myös asianomaiselle työosaston luottamusmiehelle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen liitteessä 4 on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Keskusliittojen tekemien sopimusten luettelo Liite 4

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- 24.4.1984 allekirjoitettua irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- 12.6.1986 allekirjoitettua sopimusta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

24 §. Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 LUKU

YHTEISTOIMINTAMENETTELY

2.1

Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalain 6 §:ssä tarkoitetun asian, on käytävä yhteistoimintalain 7 §:n mukainen yhteistoimintamenettely sellaisessa vaiheessa, jotta tässä sopimuksessa ja yhteistoimintalaissa tarkoitettu työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus toteutuu. Yhteistoimintamenettely on käytävä myös yhteistoimintalain 9 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa.

Ratkaistavan asian laadusta ja laajuudesta riippuen yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa työnantajan tai hänen edustajansa ja ao. henkilöiden tai heidän edustajansa välisessä neuvottelussa, yhteistoimintalain 7 §:n 3 momentin tarkoittamassa yhteisessä kokouksessa sekä hankekohtaisessa työryhmässä, jos siitä on sovittu taikka yhteistoimintalain 4 §:n tarkoittamassa neuvottelukunnassa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että Kymin Paperiteollisuus Oy, silloinen Kymmene Oy, oli solminut Kuusanniemen sellutehtaan osalta työsopimukset Timo Taihomaan kanssa 28.9.1987, Harri Pulkan kanssa 4.10.1987, Vesa Pulkkisen kanssa 19.10.1987, Juha-Pekka Niilolan kanssa 23.11.1987, Einar Salmisen kanssa 9.12.1987, Marko Iiskolan kanssa 12.12.1987 ja Ismo Haapakosken kanssa 12.12.1987 alkaen sekä Kuusanniemen höyryvoimalaitoksen osalta Juha-Pekka Leinosen kanssa 31.8.1987, Mika Helkalan kanssa 21.9.1987 ja Sami Rihun kanssa 23.9.1987 alkaen. Työsuhteet olivat kirjallisten työsopimusten mukaan olleet voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään vuoden 1988 loppuun saakka. Yhtiö oli irtisanonut Taihomaan työsopimuksen 10.1.1989, Pulkan, Pulkkisen, Niilolan ja Haapakosken työsopimukset 11.1.1987, Leinosen ja Helkalan 16.1.1989, Salmisen 17.1.1989, Rihun 14.2.1989 ja Iiskolan 12.6.1989.

Työnantaja oli solminut mainittujen 10 työntekijän kanssa toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset kuitenkin niin, että ne oli työnantajan aloitteesta sovittu päättymään vuoden 1988 lopussa. Työsuhteiden jatkuttua vuoden 1989 puolelle oli ne irtisanottu päättymään kerrotulla tavalla. Osalle työntekijöistä oli kuitenkin työtodistukseen merkitty ja muillekin annettu ymmärtää, että kysymyksessä oli ollut määräaikaisten työsopimusten päättyminen. Tällainen menettely ei ollut lain eikä työehtosopimuksen mukaista.

Työnantaja ei näissä epäselvissä työsuhteen päättymiseen liittyvissä tilanteissa ollut ryhtynyt yhteistoimintasopimuksen edellyttämään yhteistoimintamenettelyyn. Työnantaja ei ollut antanut yhteistoimintasopimuksen 2.2. kohdassa tarkoitettuja tarpeellisia tietoja irtisanotuille työntekijöille eikä henkilöstön edustajille.

Koska suoritetut irtisanomiset olivat tapahtuneet taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuen, olisi ennen irtisanomisia tullut toteuttaa yhteistoimintasopimuksen 2.1. kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettu yhteistoimintamenettely.

Suuresta irtisanottavien määrästä ja epäselvistä työsopimuksista johtuen ja koska käsiteltävä asia oli koskenut yrityksen jonkin toimintayksikön tai työosaston työntekijöitä yleisesti, olisi neuvottelut tullut käydä asianomaisen henkilöstön edustajien kanssa. Irtisanomisten yhteydessä oli sekä sellutehtaan että höyryvoimalaitoksen työntekijämäärää vähennetty. Kuitenkaan työnantaja ei ollut ryhtynyt asiassa yhteistoimintamenettelyyn henkilöstön edustajien kanssa eikä edes yksittäisten työntekijöiden kanssa.

Työehtosopimuksen 5 §:n 6 kohta edellytti, että työnantaja oli purkaessaan työntekijän työsuhteen, irtisanoessaan tai lomauttaessaan hänet, esitettävä samalla purkamisen, irtisanomisen tai lomauttamisen syyt. Toimenpiteistä oli ilmoitettava välittömästi myös asianomaiselle työosaston luottamusmiehelle. Työnantaja ei kuitenkaan ollut tällaista ilmoitusta luottamusmiehelle tehnyt. Samasta ilmoitusvelvollisuudesta oli lisäksi sovittu irtisanomissuojasopimuksen 24 §:ssä. Lisäksi suuren konsernin kyseessä olleen olisi työnantajan tullut yhteistoimintasopimuksen 2.3. kohdan mukaan ilmoittaa siitä, missä päätös tehdään, henkilöstön edustajille.

Asiasta oli neuvoteltu sekä paikallisesti että liittojen välillä pääsemättä yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kymin Paperiteollisuus Oy on rikkonut yhteistoimintasopimuksen 2.1., 2.2. ja 2.3. kohtia, työehtosopimuksen 5 §:n 6 kohtaa ja irtisanomissuojasopimuksen 24 §:ää. Lisäksi Paperiliitto on vaatinut Kymin Paperiteollisuus Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Kymin Paperiteollisuus Oy ovat lausuneet, että yhtiön tehtailla suoritettujen uusinvestointien johdosta henkilöstömäärät olivat supistuneet merkittävästi. Tämä oli tapahtunut ilman, että pitkät työsuhteet omaavaa vakituista henkilöstöä olisi irtisanottu. Ylimenokausien aikana oli jouduttu palkkaamaan tilapäisiä työntekijöitä, joiden kanssa oli solmittu määräaikaisia työsopimuksia. Kanteessa mainitut työntekijät olivat juuri tällaisia tilapäisiä työntekijöitä. Heidät oli palkattu vuosina 1987 ja 1988 määräaikaisin työsopimuksin sellutehtaalle ja höyryvoimalaan. Paperikone 4:n pysähtymisaikataulun sekä kolmivuorotyön kesälomituksen takia määräaikaisille työntekijöille olikin voitu tarjota työtä aluksi sovitun 1988 lopun sijasta aina 30.9.1989 saakka. Työsopimusten jatkamisesta määräaikaisina 30.9.1989 saakka oli pyritty sopimaan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ammattiosaston kanssa. Asiasta oli neuvoteltu useaan otteeseen syksyllä 1988.

Pääluottamusmies oli 21.11.1988 ilmoittanut yhtiön työsuhdeasiainhoitajalle, että hän tulisi katkaisemaan kaikki neuvottelut mainiten erikseen muiden muassa määräaikaisten työsopimusten jatkamisneuvottelut. Pääluottamusmiehen ilmoitus oli liittynyt kuorimon luottamusmiehen saamaan kirjalliseen varoitukseen luvattoman poissaolon ja työtehtävien laiminlyömisen johdosta. Pääluottamusmies oli vaatinut asiassa perusteellista selvitystä, mikä työnantajapuolella oli käsitetty vaatimukseksi peruuttaa annettu varoitus. Kun tähän ei ollut suostuttu, oli ammattiosasto päättänyt vastatoimenpiteenä toimia pääluottamusmiehen ilmoittamalla tavalla.

Kun kuitenkin luetellut työntekijät olivat halunneet jatkaa määräaikaisia työsopimuksiaan 30.9.1989 saakka, oli kunkin henkilön kanssa solmittu erikseen sopien määräaikainen työsopimus, vaikka ammattiosaston suostumusta asiaan ei ollut saatukaan. Kysymyksessä edelleenkin oli ollut määräaikainen työsopimus. Vuoden 1989 alussa muiden ohella Haapakoski oli tiedustellut työsuhteensa kestoa, jolloin hänelle oli ilmoitettu, että tilanne oli säilynyt ennallaan ja että työsopimus päättyisi aikaisemmin sovitulla tavoin 30.9.1989. Ammattiosaston järjestämässä tilaisuudessa pääluottamusmies oli ilmoittanut, että hän oli vakinaistanut määräaikaisessa työsuhteessa olleet henkilöt. Tämän pääluottamusmiehen erikoisen menettelyn johdosta työnantaja oli päättänyt vahvistaa kirjallisesti määräaikaisen työsopimuksen päättymisajankohdan kunkin työntekijän osalta erikseen.

Vahvistaminen oli kuitenkin tapahtunut käyttäen lomaketta, jota ei ollut tarkoitettu tällaiseen tilanteeseen. Lomakkeen soveltumattomuudesta huolimatta toimenpiteen tarkoitus oli kuitenkin käynyt selvästi ilmi. Työsuhteen päättymispäiväksi oli merkitty kussakin lomakkeessa 30.9.1989. Lomakkeisiin oli merkitty irtisanomisaika, mutta sillä ei ollut ollut mitään merkitystä, koska yksikään mainituista työsuhteista ei ollut päättynyt irtisanomisajan kuluttua. Ilmoitusten ainoa tarkoitus oli näin ollen ollut se, että niillä oli vahvistettu suullisesti solmitut määräaikaiset työsopimukset. Asia oli riitautettu muodollisella perusteella asiakirjoista ilmenevien näennäisten ristiriitaisuuksien johdosta.

Koska kysymys on ollut määräaikaisista työsopimuksista, niitä ei ollut irtisanottu, koska määräaikainen työsopimus päättyi ilman irtisanomista määräajan kuluttua umpeen. Myöskään kanteessa viitattu työehtosopimuksen osana noudatettavana ollut yhteistoimintasopimus ei edellyttänyt työnantajalta yhteistoimintamenettelyä tai muita yhteistoimintasopimukseen perustuvia toimenpiteitä määräaikaisten työsopimusten osalta. Myös työehtosopimuksen 5 §:n 6 kohta ja irtisanomissuojasopimuksen 24 § tulivat sovellettaviksi vain kysymyksen ollessa toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Kymin Paperiteollisuus Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Kymin Paperiteollisuus Oy 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kymin Paperiteollisuus Oy, silloinen Kymmene Oy, on solminut työsopimukset Kuusanniemen sellutehtaan osalta Timo Taihomaan kanssa 28.9.1987, Harri Pulkan kanssa 4.10.1987, Vesa Pulkkisen kanssa 19.10.1987, Juha-Pekka Niilolan kanssa 23.11.1987, Einar Salmisen kanssa 9.12.1987, Marko Iiskolan kanssa 12.12.1987 ja Ismo Haapakosken kanssa 12.12.1987 alkaen sekä Kuusanniemen höyryvoimalaitoksen osalta Juha-Pekka Leinosen kanssa 31.8.1987, Mika Helkalan kanssa 21.9.1987 ja Sami Rihun kanssa 23.9.1987 alkaen. Kirjallisten työsopimusten mukaan työsuhteet ovat olleet voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään vuoden 1988 loppuun saakka.

Kymin Paperiteollisuus Oy:n suorittamien investointien, muun muassa kuorimon uudistamisen, ja myös paperikone 4:n pysäyttämisen johdosta on vuonna 1988 ollut uudelleen sijoitettava huomattava määrä yhtiön vakinaista henkilökuntaa. Tämän vuoksi ja kun muutosten toteuttamisaikataulu ei ole ollut etukäteen täsmällisesti määritettävissä, yhtiö on ottanut uusia työntekijöitä vain tilapäiseen työsuhteeseen, muun muassa nyt kysymyksessä olevat työntekijät siten, että työsuhde päättyisi viimeistään vuoden 1988 lopussa, mutta työsopimukset olisivat jo sitä ennen työtilanteen niin vaatiessa olleet irtisanottavissa päättymään sovitun irtisanomisajan kuluttua.

Esitetyn selvityksen mukaan työntekijöille on sekä yhtiön työhönottotoimiston haastattelussa että työsopimusta tehtäessä ilmoitettu, että kysymys on määräaikaisesta työsuhteesta. Myös useimmat työtuomioistuimessa kuulluista kanteessa tarkoitetuista työntekijöistä ovat kertoneet asian näin ymmärtäneensä. Kun lisäksi kirjallisissa työsopimuksissa on selvä määräys työsuhteen päättymisestä viimeistään tiettynä määräaikana, sopimuksia on pidettävä työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan 2 momentissa tarkoitettuina määräaikaisina työsopimuksina siitä huolimatta, että sopimuksiin on sisältynyt mahdollisuus irtisanomisen kautta päättää sopimus jo ennen määräaikaa.

Yhtiön apulaisjohtaja on todistajana kertonut, että paperikone 4 on ollut alunperin tarkoitus pysäyttää syyskuussa 1988, mutta pysäytys on siirtynyt huhtikuuhun 1989. Tämän vuoksi yhtiön puolesta on todistajan kertoman mukaan vuoden 1988 marraskuussa esitetty pääluottamusmiehelle, että määräaikaisia työsuhteita jatkettaisiin 30.9.1989 saakka. Vaikka työehtosopimuksen edellyttämään sopimukseen ammattiosaston kanssa ei ollut päästy, yhtiössä oli jo ennen vuodenvaihdetta 1988 - 1989 päätetty, että kanteessa tarkoitettuja määräaikaisia työsopimuksia jatketaan 30.9.1989 asti.

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että puheena olevien työntekijöiden kanssa olisi vuoden 1988 puolella sovittu määräaikaisten työsopimusten jatkamisesta uudella määräaikaisella työsopimuksella. Kun työt ovat jatkuneet ilman eri sopimusta vuoden 1989 puolelle, pääluottamusmies on ilmoittanut kyseisten työntekijöiden työsuhteiden muuttuneen vakinaisiksi.

Pääluottamusmiehen ilmoituksen johdosta Kymin Paperiteollisuus Oy on vedoten taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin kirjallisesti irtisanonut työsopimukset päättymään kahden kuukauden irtisanomisajalla viimeistään 30.9.1989. Irtisanomisilmoitus on annettu tiedoksi Taihomaalle 10.1.1989, Pulkalle, Pulkkiselle, Niilolalle ja Haapakoskelle 11.1.1987, Leinoselle ja Helkalalle 16.1.1989, Salmiselle 17.1.1989, Rihulle 14.2.1989 ja Iiskolalle 12.6.1989. Näyttämättä on jäänyt, että tuossa yhteydessä olisi sovittu tai yhteisesti tarkoitettu sopia uusista määräaikaisista työsopimuksista.

Työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan 2 momentissa on määräaikaisten työsopimusten osalta määrätty muun muassa, että jos työ jatkuu sovitun kauden jälkeenkin, katsotaan työsopimuksen jatkuvan toistaiseksi tehtynä. Työntekijöiden tekemä työ on jatkunut sovitun määräajan jälkeen vuoden 1989 puolella ilman, että työntekijöiden kanssa olisi sovittu työsopimusten jatkamisesta uusilla määräaikaisilla työsopimuksilla. Näin ollen työsopimukset ovat muuttuneet luonteeltaan toistaiseksi voimassa oleviksi ja niiden päättäminen irtisanomista edellyttäväksi.

Kun kyseessä ovat olleet toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset, olisi työnantajan tullut ne irtisanoessaan noudattaa yhteistoimintasopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä ja lisäksi ilmoittaa irtisanomisista työehtosopimuksen 5 §:n 6 kohdan ja irtisanomissuojasopimuksen 24 §:n mukaisesti asianomaiselle luottamusmiehelle. Kymin Paperiteollisuus Oy on myöntänyt, että näihin toimenpiteisiin ei ollut ryhdytty, koska yhtiö oli pitänyt puheena olevia työsuhteita määräaikaisina.

Kymin Paperiteollisuus Oy:n puolesta on pyritty esittämään selvitystä siitä, että yhtiössä oli vuosien 1988 ja 1989 vaihtuessa ollut epävarmuutta työsopimusten luonteesta. Yhtiö on kuitenkin vuoden 1989 alkupuolella ryhtynyt irtisanomaan kanteessa tarkoitettuja työsopimuksia taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, että yhtiön olisi laiminlyödessään yhteistoimintamenettelyn ja edellä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden pitänyt perustellusti tietää menettelevänsä työehtosopimuksen määräysten vastaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Kymin Paperiteollisuus Oy on rikkonut yhteistoimintasopimuksen 2.1.kohdan, paperiteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n 6 kohdan ja irtisanomissuojasopimuksen 24 §:n määräyksiä.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Kymin Paperiteollisuus Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 12 000 markkaa.

Kymin Paperiteollisuus Oy velvoitetaan korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 4 500 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Uski, Nouro, Korpela ja Kiuru jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.